Olipa kerran aika, jolloin tietokoneissa oli liitäntöjä joka lähtöön. Löytyi USB-A:ta, USB-C:tä, HDMI:tä, musitikortinlukijaa, ethernetiä… vaan ajat ovat muuttuneet ja moni (etenkin läppäri) turvaa enenevissä määrin muutamaan USB-C, tai parhaissa tapauksissa Thunderbolt-liittimeen. Olemme toki kulkemassa kohti ihanaa autuutta, jolloin kaiken kytkemiseen riittää vain se yksi, soikeahko liitin, mutta toistaiseksi maailma ei vielä ole valmis. Ja oletettavaa on, että jahka maailma lopulta valmistuu, saapuu luoksemme uusi, uljas standardi.

Ugreen on viime vuosina noussut kansan tietoisuuteen tietokoneiden lisälaitteden, erilaisten levyjärjestelmien ja ehkä meille suomalaisille tutuimmin virtapankkien muodossa. Brändin nimi kalskahtaa korvaan ensialkuun hieman oudolta (u green, sinä vihreä, miten nämä liittyvät atk-hommiin?) mutta yrityksen tuotteisiin tutustuneet voinevat yhtyä toteamukseen, että laitteiden laatutaso on varsin korkealuokkaista tuoteryhmästä riippumatta. Tämä kävi ilmi myös Maxidok 17-in-1 -telakkaa paketista purkaessa, koska milloinkaan aiemmin en ole kokenut yhtä vaikuttavaa unboxing-kokemusta tässä tuoteryhmässä. No, toisaalta noin 400 euron hankintahinnalla sopii odottaakin laatua, mutta toivottavasti pakkaus ei ole osasyy hintaan.





Kun telakan saa pois paketistaan, laatuvaikutelma vain vahvistuu. Kauniin harmaanpronssinen esine on jykevä herättää luottamusta. Etulevystä löytyvät kolme 10Gbps USB-C -liitintä (yhteislatausteho 60W), virtakytkin, combo-jack audiolle sekä lukijat isolle ja pienelle SD-kortille. Takaa paljastuu kaksi Thunderbolt 5 -nopeuksiin yltävää lisälaiteliitäntää sekä saman standardin upstream-liitin (eli isäntäkoneen kytkemiseen tarkoitettu liitäntä) joka myös tarjoaa läppärille latausvirtaa maksimissaan 140 watin teholla. Lisäksi takana on kolme USB-A:ta, audio sisään ja ulos, Displayport 2.1, 2,5 gigabitin ethernet sekä liitin melko vaikuttavan kokoiselle ulkoiselle virtalähteelle Kensington-lukkopaikkakin löytyy pitkäkyntisten varalle. Pohjasta on avattavissa mukana tulevan pikkuisen meisselin avulla paikka maksimissaan 8 teratavun SSD-levylle. Tällainen ulkoinen kiintolevyominaisuus on ollut mukana joissakin aiemmissakin testaamissani dockeissa, mutta monessa levyn jäähdytys on ollut kelvotonta, jolloin levyjen käyttö on pidemmän päälle sakannut ylikuumenemiseen. Maxidokissa tuli mukana erillinen jäähdytysainelaatta, jonka avulla levyn lämpö johtuu tehokkaasti jäähdtytysritiöihin ja sitämyöden käyttö oli sujuvaa. Olisin toki halunnut käyttää tätä ominaisuutta enemmänkin ja suuremman levyn kanssa,, mutta jostain syystä haaveet 8 teratavun SSD:stä kariutuivat pankkitilille kurkistamisen jälkeen…





Käytin testin aikana Maxidokia sekä vanhemman M1 Max -prosessorilla varustetun Macbook Pro:n että uudemman M4-prosessorisen Macbook Airin kanssa. Kummastakaan koneesta ei valitettavasti löydy Thunderbolt 5 -liitintä, joten oli tyytyminen Thunderbolt 4 -toiminnallisuuteen, mutta näilläkin spekseillä toiminta oli vaikuttavaa. Toki Thunderbolt 5 tarjoaisi teoriassa kolminkertaisen tiedonsiirtonopeuden Thunderbolt neloseen verrattuna, muta nelonenkin on jo neljä kertaa nopeampi kuin USB-C 3.2. Tälläkin kokoonpanolla sain hienosti käytettyä useampaa näyttöä työpisteelläni ongelmitta.

Liittimiä dockista löytyy tosiaan reilusti ja SD-kortinlukijat etulistossa helpottavat elämä kovasti. Siirtonopeus SD-kortinlukijoista tuntui olevan merkittävästi nopeampi kuin sisäisestä koneen kortinlukijasta, ja tämä toisaalta ei ole ihme, koska koneen oma lukija näyttää tarjoavan maksimissaan 5Gb/s tiedonsiirtonopeuksia. Useampi USB-C -liitin laitteen edessä myös helpottavat lisälaitteiden käyttöä, etenkin sellaisten, joita ei pidä kyydissä jatkuvasti, koska tällaisen telakan ollessa kyseessä ainakin itse mieluiten kytken kaiken mahdollisen itse telakan taakse ja sieltä sitten vain nätisti yksi kaapeli koneeseen. Liittimiä on, kuten mainittua paljon, ja on vaikea kuvitella, että esimerkiksi USB:t loppuisivat kesken, kun monessa näytössä on vielä itsessään USB-hubi.


Vaan tästä päästäänkin muutamaan outouteen. Ensinnäkin, Maxidok ei tarjoa suoraan HDMI-liitäntää, vaan ainoastaan Displayportin. Tiedän, että tämän voi kiertää kaapelilla tai adapterilla, mutta se tuntuu silti hassulta. Etenkin, kun tämä telakka on lähtökohtaisesti tarkoitettu (ainakin valmistajan sivuja katsoessa) Apple-käyttäjille ja meille on aina ollut jotenkin tärkeää päästä naureskelemaan Windows-henkilöille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta kytkeä HDMI:tä koneeseensa ilman erillistä palikkaa. Nytkin jouduin sitten käyttämään adapteria kytkeäkseni isomman leikkausnäyttöni dockiin.


Toinen harmitus on, että etulevyssä on kaikki kolme USB-C:tä ja takaa löytyy vastaavasti kolme USB-A:ta. Näistä olisi voinut yhdet vaihtaa mielestäni ristiin, koska 90% kerroista jolloin tarvitsen USB-A:ta mihinkään on se, kun saan asiakkaalta joitakin aineistoja muistitikulla, jotka ovat edelleen suurimmilta osin A-standardia. Ja koska koneessakaan ei USB-A:ta enää ole, joudun kropeltamaan telakan paikoiltaan saadakseni tikun kiinni, ja siinä rytäkässä on yleensä aika suuri mahdollisuus irroittaa jokin paljon tärkeämpi kaapeli. Tällaisenaan USB-A:t jäävät itselleni melko turhiksi ja jouduin jälleen turvautumaan etulevyn adapterivirityksiin.


Kolmas hassu juttu, jota ei ehkä ole suunnittelija tullut ajatelleeksi, on virtakytkimen sijoitus. Sinänsä on mielestäni lähes tarpeetonta edes laittaa tällaiseen virtakytkintä (toisella työpisteelläni oleva Caldigit tunnistaa milloin kone on liitetty ja kytkee virtansa sen mukaan automaattisesti). Ei virtakytkimestä sinänsä suoranaista haittaa olisi, ellei se olisi sijoitettu suoraan vasemmanpuoleisen USB-C -liittimen yläpuolelle ja olisi myös melko herkkä ottamaan painalluksia vastaan. Testijakson aikana onnistuin nimittäin sormenpäällä sammuttamaan dockin kahdestin ihan vain kytkiessäni johtoa USB-liittimeen.

Jostakin syystä takapuolen USB-A -porttiin kytkemäni Wacomin piirtopöytä ei halunnut herätä päälle automaattisesti virrat kytkettäessä, joten sen suhteen jouduin aina työt aloittaessani nappaamaan piirtopöydän päästä USB:n irti ja kytkemään sen uudelleen kiinni. Tämä saattaa olla asia, joka korjaantuu firmware-päivityksellä.



Mikäli jättää nämä ennalta mainitut ongelmat huomioimatta, ja osa niistä johtuu lähinnä siitä, että laite on niin monipuolinen (kukaan ei pakota käyttämään vasemmanpuoleista USB-C:tä jos se tuntuu vaaralliselta), on Ugreen Maxidok kuitenkin selkeästi yksi teknisesti monipuolisimmista Thunderbolt 5 -telakoista markkinoilla. Mikäli koneesta löytyy tämä mainittu liitäntä, tiedonsiirtonopeus on huimaa, ja vaikkei löytyisikään, on dock valmis tulevaisuuden haasteisiin sitten kun on aika päivittää masiina. Maxidokin tukevuus ja monikäyttöisyys viestii siitä, että kohderyhmänä ovat ammattilaiset, jotka odottavat lisälaitteiltaan paljon ominaisuuksia ja pitkää käyttöikää. Telakka ei sekoillut kertaakaan järeämpien tiedonsiirtojen aikana, vaikka useampia näyttöjä oli kiinni – sen sijaan sisäinen tuuletin ajoittain hieman viestitti olemassaolostaan. Toisaalta tuulettimen ääni kertoi vain siitä, että laite huolehtii omasta jaksamisestaan, ja siitä tuli lähinnä vain hyvä olo.


Sisäinen SSD-paikka on tämän dockin ehdoton etu muihin verrattuna. M.2 NVMe-SSD liitetään PCIe Gen4x4-väylään ja maksimikapasiteetti levylle on 8 teratavua. Tämä tekee pelkästä telakasta ulkoisen tallennusmedian ja vieläpä nopean sellaisen, mikäli budjetti antaa periksi levyn hankkimisen. Sisäinen rakenne jäähdytyselementteineen ja tuulettimineen piti huolen siitä, että levy pysyi hienosti toiminnassa myös rasituksen alla. Itse näkisin, että läppärin kanssa maailmaa kiertävä AV-ammattilainen voisi hyvinkin käyttää tätä joko suoraan edittilevynä tai varmuuskopiona koneen sisäiselle levylle.

Muutamista outouksistaan huolimatta Ugreen Maxidok 17-in-1 on siis kelpo kapine. Mikäli olisin itse päässyt suunnittelupöydän ääreen, olisin ehkä tehnyt joitan valintoja toisin, mutta toisaalta minulta ei kysytä ja veikkaan, että esimerkiksi erilaisten USB-liittimien sijoittelun syynä on puhtaasti tekniset rajoitteet eri liitintyyppien sijoittelussa. Uskoisin, että tämänkaltainen telakka tulee olemaan esine, joka palvelee useamman kuin yhden kannettavan tietokoneen käyttöiän, joten siihen suhteutettuna korkeahko hankintahinta ei enää tunnukaan niin suurelta.

Tekniset tiedot
Malli: Ugreen Maxidok 17-in-1 Thunderbolt 5 Docking Station
Portteja yhteensä: 17 (15 ulostuloa, 1 Thunderbolt 5 -hosti, 1 sisäinen M.2-paikka)
Host-portti: 1 × Thunderbolt 5 (jopa 120 Gbps, 140 W virransyöttö)
Thunderbolt 5 -ulostulot: 2 × Thunderbolt 5 (jopa 80 Gbps)
USB-C: 3 × (USB 3.2 Gen 2, 10 Gbps)
USB-A: 3 × (USB 3.2 Gen 2, 10 Gbps)
Videolähtö: 1 × DisplayPort 2.1 (jopa 8K/60 Hz)
Näyttökokoonpano: jopa 2 × 8K/60 Hz tai 3 × 4K/144 Hz (tietokoneesta riippuen)
Ethernet: 2,5 Gigabitin LAN (RJ45)
Kortinlukija: SD UHS-II / microSD
Ääni: 3,5 mm liitäntä edessä, erilliset audio in/out takana
Sisäinen tallennuspaikka: M.2 NVMe PCIe Gen 4x4 (2280, jopa 8 Tt)
Kokonaisteho: 240 W
Pikalataus: 60 W etulevyn USB, 140W max. takapuolen Thunderboltista
Virtalähde: ulkoinen 240 W:n verkkolaite
Turvallisuus: Kensington-lukko
Materiaali: alumiinikotelo (sinkki-alumiiniseos)
Mitat: 13,3 × 13,3 × 5,3 cm
Paino: noin 870 g (ilman virtalähdettä)
Yhteensopivuus: macOS (täysi TB5-tuki vasta M4 Pro/Max:sta), Windows 11 Thunderbolt 5/4 tai USB4 -liitännällä
Pakkauksen sisältö: telakka, virtalähde, virtajohto, Thunderbolt 5 -kaapeli (0,7 m), ruuvitaltta, ohjeet
Takuu: 2 vuotta



Plussat:Kattava valikoima liitäntöjä, nopeus, sisäinen M.2 -SSD -paikka, tukevuus ja jäähdytys
Miinukset:Ei HDMI-lähtöä, USB-liittimien asettelussa parantamisen varaa

Ugreen Maxidok 17 in 1
Hintaluokka: 400€
Lisätietoja: UGreen