Tuorein sisältö

Lapko: LOVE

J.A. Kaunisto

24.05.2012 klo 09.55 | Luettu: 6549 kertaa | Teksti: J.A. Kaunisto

Lapkon viides albumi eli nurinkurinen Love on peräisin samalta pajalta kuin ehkäpä turhankin kliininen ja "amerikanlisällä" ähkyyn syötetty A New Bohemia -albumi. Tuottaja D. James Goodwin on laitettu aisoihin ja ulosantiin on etsitty "raaempaa ja karsittua triosoundia". Ja sitähän löytyy! Myös kansikuvan paljaat perseet antavat albumille tiettyä häpeilemätönä hyökkäävyyttä. Samaa on havaittavissa itse musiikissa, hevimpi ulkomuoto on asetettu hyvinkin viriiliin ja ärhäkkää erektiota osoittavaan muottiin.

Albumi avautuu herkässä mielentilassa - puolen viisun verran sillä Dragons ruoskitaan kunnolla liikkeelle kireällä riffikurimuksella. Life is life on jo turhankin tuhtia, suorastaan metallia. Kuulemma Rage Against The Machinen debyyttilevyä on käytetty vertailulevynä - ja sen kuulee! River venom on kiekon säihkyviä korvakarkkeja, viisu tarttuu kuulijaan jokaisella ulokkeellaan ja kertosäkeessä on mystistä imua. Waves are crashing runnotaan läpi väkivaltaisesti, tosin kertsin kohdalla helpottaa. Monessa käänteessä Lapko kuulostaa Rushilta, mikä ei ole suinkaan huono asia. The Mars Volta/Muse olkoon myös hyvä vertailupari.

Gallows-siivun jälkeen Lapko vähentää kierroksia ja aggressiivista penetraatiota suorittava skeba jätetään sivummalle. Friends are flowers luottaa toistoon ja viisu on junnaavudessaan yllättävänkin ilmava ja vetovoimainen tapaus. A promise testailee elektronisempaa kulmaa ja Catcher humaltuu jälleen vauhdista mutta punkimmalla asenteella. Love is sick and wrong lähestyy "normaalia" valtavirtarokkia ja Ville Maljan vokaalit pääsevät hienolla tavalla oikeuksiinsa.

Lapkon rima on korkealla. Selkeästi tavoitteena on ollut lyödä pöytään tiukkaa triomurinaa ja laavan lailla syöksähtävää energiaa, indiekierteellä vahvistettuna. Allekirjoittaneen papereissa Lapkon aggressioriffit menevät jo paikoin hieman yli, raskaus ei ole enää perusteltua. Toisaalta albumissa viehättää juuri häpeilemättömän paljas kiihko ja ylikierroksilla paahtaminen. Tarjolla on isoa soundia ja pöyhkeyttä mutta samalla perusasioihin pureutuvaa terävyyttä. Niin, ja ne pakarat! Paljaat perseet kuuluvat myös musiikissa.

V2.fi | J.A. Kaunisto
< Ironclad... Men in Black III... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova