Mindhunter 2-4: sankari kasvattaa psykoja nopeammin kuin saa niitä kiinni
Kausi 2: Jakso 4
Useimmat sarjamurhaajat ovat valkoisia miehiä, mutta FBI järkeilee, että Atlantan lapsimurhista vastaa afroamerikkalainen eli uhrien etnistä ryhmää edustava mies. FBI nimittäin kokeilee, miten helppoa mustan ja valkoisen on namusetäillä huomaamatta mustassa kaupunginosassa. Ehkä operaatio kannatti, mutta ei välttämättä ole johdonmukaista antaa pennuille palkintoja, joilla heidät sai kyytiin? On taitavaa sarjalta löytää luonnollista huumoria synkkyydestä.
Haastattelussa on toisen pedofiilimurhaajan kätyri, joka vakuuttelee olleensa vain kidnappaaja ja opportunisti, joka toki tiesi mistä on kyse ja sitä katselikin. Hän on siis jälleen esimerkki siitä, kuinka mielipuolisinkin narsisti voi hyväksyä itsensä inttämällä, että on raja, jota hän ei fiksuna ja filmaattisena ylittäisi. Hän ei edes ole mikään homo, hän ulisee. Kiintoisasti haastattelusta vastaa B-tiimi. Agentti Hoomoilanen ei osaa hommaa, mutta agentti Nainen tarkkailee jäätävästi ja artikuloi terävästi kokemuksiaan hyödyntäen. Nainen (naissuhteineen) saa omaakin aikaa, joten esillä on se, mitä poikien ja heteroiden kerhoissa pärjäily vaatii.
Sillä välin alfoista toinen joutuu palaamaan kotiin, koska perhepiirissäkin vähän murhaillaan. Tuntuuko vaimon kytkös murhapaikkaan vähemmän kätevältä, kun puheeksi tulee perheen poika, joka oli omituinen jo viime kaudella? Ei. Sarja tähtää kypsyyteen, mutta tämä sivujuoni olisi epäuskottava karkeassakin sarjassa.
"Ensimmäisenä lainvalvojana maailmassa alan ymmärtää sarjamurhaajia... Vittu! Poikani ryhtyi ristiinnaulitsemaan porukkaa!" Ainakin melkein.
Keskiarvo 14 jakson jälkeen:
< Jakso 2-3 --- Jakso 2-5 >
Katsottu: Netflix
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti