Tuorein sisältö

V2.fi pelasi: Etrian Odyssey V ja Culdcept Revolt (3DS)

Samuli Leppälä

08.12.2017 klo 20.29 | Luettu: 871 kertaa | Teksti: Samuli Leppälä

Animeryömintää luolastossa ja lautapeli käsikoossa
Etrian Odyssey V: Beyond the Myth (3DS)


Etrian Odyssey V: Beyond the Myth on klassinen “dungeon crawler,” eli peli jossa edetään labyrinttimäisissä tiloissa aina vain eteenpäin kohti lopullista päämäärää. Beyond the Myth -pelin tavoitteena on nousta valtavan Yggdrasil-puun huipulle, sillä sinne päässeitä odottaa jumalaiset rikkaudet ja lupaukset. Peli on ilmestynyt Japanissa jo vuonna 2016, mutta on saapunut länkkäreiden iloksi vasta nyt.

Odysseia läpi puun latvuston


Ympäri Arcaniaa on saapunut seikkailijoita puun juurelle ja heidän tavoitteena on päästä valtavan puun huipulle. Pelaajan tulee tehdä näistä seikkailijoista ja onnenonkijoita oma kilta. Kuitenkaan yksikään hahmoista ei tule valmiina, vaan pelaaja saa vapaat kädet valita sankarin rodun, sukupuolen, luokan ja tietyin rajoituksin ulkoisen habituksen. Rotuja Etrian vitosessa on yhteensä neljä, jotka ovat Earthlains (käytännössä tavalliset ihmiset), Celestrians (maagisia ja oppineita haltioita), Therians (turreja) ja Brouni (pikkuruisia ihmisiä).

Erilaisia hahmoluokkia on tämän lisäksi kymmenen kappaletta ja vain tietty rotu voi olla tietyn luokan taitaja. Ihmisille on tarjolla esimerkiksi miekkailijaa ja viikatetta heiluttavaa Harbingeriä, kun taas Celestrianeilla on mahdollisuus welhon tai Necromancerin rooliin. Kuitenkin, luokkia voi vaihtaa myöhemmin oman rodun ulkopuolelle, mutta miinuspuolena on hahmon tason laskeminen viidellä.

Velhot taakse ja lihasta eteen


Pelin tarinassa on vain vähän mainitsemista, sillä Etrian vitonen ei oikeastaan pidä sisällään minkäänlaista tarinaa. Koska pelaaja itse luo kaikki hahmot ei heidän tarinoitaan sen kummemmin käydä läpi. Yggdrasil-puun juurella sijaitsevassa Iorysin kaupungissa pelaaja voi ottaa vastaan tehtäviä, tallentaa etenemistään, shoppailla tai värvätä (luoda) uuden hahmon. Kaikkiaan jengiä kiltaan mahtuu 25 kappaletta, joten uusien hahmojen luominen on huoletonta puuhaa. Takaisin labyrinttiin palatessaan pelaaja voi ottaa mukaansa viisi rakkainta tai tilanteeseen sopivinta seikkailijaa. Kylässä kohdataan natiiveja, mutta hekään eivät ole juuri itsestään avaudu.

Matkan aikana tietysti myös taistellaan. Toiminta on konservatiivisen vuoropohjaista, eikä tantereelle näy muita kolmiulotteisia kohteita kuin vastustajat. Omat viisi seikkailijaa on jaettu etu- ja takariviin. Fyysiset hyökkäykset tekevät pienempää vahinkoa taakse, mutta samoin sieltä huitaistu nyrkki tekee myös pienempää vahinkoa vihuille. Parasta on asettaa maagi tai pyssysankari taakse turvaan, mutta ilman huolta tehdyn vahingon vähentymisestä. Taisteleminen ja labyrintin tutkiminen on haastavaa. Tämän takia oman tiimin kokoonpano en erityisen tärkeässä asemassa. Vaikka Etrian vitosessa on grindaamisen makua, on ilo huomata että hahmojen kyvyillä on suuri painoarvo, tietty taito voi olla avainasemassa tietyssä tilanteessa.

Piirrä itse karttasi


Jos joku kaappaa Etrian Odyssey V: Beyond the Myth -pelin itselleen ajatuksella, että hän saa pelattavakseen syvällä ja eeppisellä tarinalla varustetun jrpg:n, tulee hän väistämättä pettymään. Etrian vitosessa on kyse seikkailusta ja kurkottamisen tunteesta. Matka Yggdrasilin huipulle on pitkä ja hankala. Aitoon dungeon crawler -tyyliin sokkeloiset tilat eivät ratkaise itseään, vaan pelaajan vastuulle annetaan kartan tekeminen. 3DS-konsolin alanäytölle pelaaja piirtää ja merkitsee ympäristöä muistiin. Jos tällainen omistautuminen kuitenkin pelottaa, voi pelaaja valita automaattisen kartoituksen. Tällöin se välitön alue, jolla pelaaja liikkuu, piirtyy karttaan.

Etrian Odyssey V: Beyond the Myth on sinänsä vaikea arvosteltava. Se toisaalta tekee kelvollista jälkeä siinä missä se on hyvä, mutta toisaalta peli saisi paljon enemmän syvyyttä edes pienillä tarinallisilla osuuksilla. Matkan aikana kyllä tulee eteen pieniä tekstipohjaisia valintoja, mutta ne ovat luonteeltaan hyvin yksinkertaisia. Anime-henkinen taide jakaa myös epäilemättä mielipiteitä, itselleni se aiheutti lähinnä huvittuneita hymähdyksiä kun ruudulle ilmeistyi hetkittäin yhä isompia ja isompia maitorauhasia. Musiikit puolestaan ovat kuin suoraan cc-käyttövapaan musapankin holveista varastettuja.



Lyhyesti: Etrian Odyssey V: Beyond the Myth tarjoaa tuntikausiksi luolastoryömintää ja antaa hyvin vapaat kädet oman tiimin luomiseen. Pelin maailma kaipaisi vielä mielikuvituksellisempaa otetta ollakseen todella mielenkiintoinen.

Hyvää
  • Oman killan rakentaminen ja tiimin kasaaminen
  • Rotuja ja hahmoluokkia runsaasti
  • Hahmojen tuunaaminen
  • Tarjoaa rutkasti haastetta
  • Tunne korkeuksiin tavoittelusta ja seikkailusta


Huonoa
  • Tympeät taustamusiikit
  • Syvemmällä tarinalla tai omaperäisemmällä maailmalla varustettuna olisi saatu mielenkiintoisempi kokonaisuus
  • Ensikertalaiselle paljon pureskeltavaa
  • Alituinen ravaaminen kylässä lepäämässä ja tallentamassa (tämä tosin johtuu osaksi omasta huonoudestani)


Culdcept: Revolt (3DS)


Läntisessä maailmassa Culdcept-pelisarja ei vielä liene kovin tuttu suurelle yleisölle ja uusin tulokas Culdcept: Revolt juhlistaa sarjan 20-vuotista taivalta tällä kertaa 3DS-käsikonsolilla. Revoltissa on kyse virtuaalisesta lautapelistä, johon on lisätty mausteeksi pakanrakentamista.

Mitä tulee kun Mätky ja monokkelimies kohtaavat?


Peliä on vaikea kuvailla mitenkään muuten kuin vertaamalla sitä kahteen muuhun peliin, Magic: The Gathering -korttipeliin ja Monopoliin. Revoltissa pelaajat eivät kerää kapitalistisessa hengessä kultadublooneja, vaan jokainen yrittää saavuttaa ennalta asetetun määrän taikuuspisteitä. Se joka ensimmäisenä saavuttaa tämän päämäärän ja kulkee pelilaudan seuraavan portin läpi voittaa pelin.

Monopolin tavoin pelaajat liikkuvat kahta noppaa heittämällä ympäri pelilautaa ja samalla he yrittävät parhaansa mukaan varoa muiden pelaajien omistamia alueita. Tyhjälle ruudulle saavuttuaan pelaaja voi valloittaa alueen itselleen käyttämällä kortteja, joista hän voi kutsua erilaisia otuksia puolustamaan valloitusta. Pelin alueet voi yksinkertaistaen jakaa tuleen, veteen, tuuleen ja maahan, mikä pätee myös korteista kutsuttavien olentojen tyyppeihin. Jos oikean elementin olennon kutsuu vastaavaan alueeseen, saa olento tästä aluebonuksen.

Vastustajan ruutuun astuessaan pelaaja voi joko maksaa alueen “tullimaksun” tai valita omasta kädestään olennon. Tämä otus taistelee ruutua vartioivan hirmun kanssa, mutta tätä ennen molemmilla pelaajilla on mahdollisuus aseistaa tai panssaroida omaa otustaan. Tämä lisää muuten monopolimaiseen metapeliin syvyyttä aluiden valtaamisen muodossa. Omien alueiden tasoa voi myös nostaa, mikä tarkoittaa korkeampia tullimaksuja ja isompia aluebonuksia, mutta toisaalta jos alueen menettää vastustajalle käy äkkiä huonosti.

Ei tätä juonen takia pelaa


Culdcept: Revolt on vahvimmillaan muita pelaajia vastaan mittelöidessä, mutta peli tarjoilee myös tarinallisen osuuden. Pelaajan ohjastama Allen kärsii muistinmenetyksestä ja hän liittyy Free Bats -kapinaryhmään, joka taistelee ilkeää Count Kraniss -tyrannia vastaan. Henkilöt, hahmot ja juonenkehitys ovat Salatut Elämät -tasoa. Revoltissa on kyse lautapelistä, joten on koomista kun esimerkiksi verenhimoinen pyöveli jahtaa pelin sankareita ja pitkällisen uhkailun jälkeen välejä selvitellään pelilaudalla noppia heittelemällä. Onneksi peli ei ota itseään liian vakavasti

Revolt ei anna itsestään aluksi kovin imartelevaa kuvaa. Harmillisesti pelin hahmot ja kortit eivät ole visuaalisia mestariteoksia, vaan hyvin geneeristä tavaraa. Tietenkin käsikonsoli luo pelin ulkonäölle omat rajoitteensa, mutta se ei muuta sitä seikkaa että Revoltin tunnelma ja yleisilme on lattea. Edes musiikki ei nouse keskinkertaista taustarallittelua korkeammalle tasolle, mutta ei se ihan pahimmasta päästä ole.

Tätä olisi hauska pelata samalta konsolilta


Culdcept: Revolt on koukuttava peli tankean ulkonäkönsä takana. Yksinkertainen pelimekaniikka on helposti opittavissa, mutta tarjoaa syvyyttä varsinkin pakanrakentamisen muodossa. Pelin kaupasta saa hankittua lisää kortteja tarinan edetessä ja onneksi ihan pelin sisäisellä valuutalla (vaikka peliin saa myös kosmeettisia lisäyksiä ihka oikeaa rahaa vastaan).

Digitaalisena lautapelinä Culdcept: Revolt on pääosin onnistunut teos. Sen metapeli on koukuttava ja parhaimmillaan peli olisi kavereiden kanssa mittelöidessä. Tämän takia toivoin, että Revoltia olisi voinut pelata samalta koneelta kaverin kanssa vuorotellen tai Download Play -ominaisuudella kahdella konsolilla. Liikkumiset kun kuitenkin tehdään vuorotellen. Kuitenkin pelaamiseen kaverin kanssa tarvitaan harmillisesti toinen kopio pelistä. Höh.



Lyhyesti: Culdcept: Revolt on virtuaalinen lautapeli, joka latteasta ulkoasustaan huolimatta on perimmiltään koukuttava yhdistelmä tuuria ja pakanrakennusta.

Hyvää
  • Helppo päästä sisään (peli neuvoo järkeviä liikkeitä)
  • Mielenkiintoinen yhdistelmä tuuria ja suunnitelmallisuutta
  • Pakkojen rakentaminen tuo peliin syvyyttä


Huonoa
  • Peli ei silmiä hivele
  • Pitkiksi venyvät matsit tekoälyä vastaan
  • Jokseenkin yhdentekevä juoni
  • Ei mahdollisuutta moninpelaamiseen samalta konsolilta tai Download Play -vaihtoehtoa


V2.fi | Samuli Leppälä
< AtGames Sega Mega Dr... Pelataanpa: Segan Me... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti

70153

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova