Siitä on jo jokunen vuosi kun olen F1-peliä pelannut ja tottahan se on, että urheilupelisarjojen kanssa on aina enemmän tai vähemmän kyse vuosipäivityksistä, varsinkin kun Codemasterskin on ensin itsenäisesti ja sittemmin EA:n alaisena tätäkin sarjaa hionut viimeiset 16+ vuotta. Summailin jo huhtikuussa (artikkeli täällä), mitä uutuuksia tähän sarjan osaan on luvassa, mutta mikä fiilis on viikon pelailujen jälkeen?


Kyseessä on ensimmäinen peli viiteen vuoteen, jota ei enää julkaista PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle, vaan se on alusta alkaen kehitetty vain nykysukupolven konsoleille (ja PC:lle). Täytyy myöntää, että F1 25 on parhaimmillaan hyvin realistisen näköinen peli - yksityiskohdat, valaistukset, animaatiot, efektit, kaikki ovat A-laatua ja välillä niin hyvän näköistä, että hieman silmiä siristämällä sitä uskoo katsovansa oikeita kisoja tai ihmisiä. Yhä useampi rata on LiDAR-skannattu kisaviikonloppuna (Bahrain, Miami, Melbourne, Suzuka, Imola) ja vaikka itse seuraankin nykyään lähinnä Youtube-koosteita kisojen ja aika-ajojen huippuhetkistä, on helppo sanoa, että realismi kehittynyt selkeästi vuosi vuodelta.

Kesäiltaisin F1 25:tä pelatessani raapustelin muistiinpanoihini “kauheasti kaikkea”. Asetuksia, pelitiloja, sisältöjä, tuunauksia, koristeita, lisenssejä, yksityiskohtia ja muuta on niin paljon, että jos nyt aloittaisi nollapisteestä, ei niitä kaikkia ehtisi vuodessa käydä läpi. Itselleni F1:n kanssa käy aina (ehkä valitettavasti?) samoin kuin monen muunkin urheilupelin kanssa, että kunhan löytää ne itselleen mieluisimmat asiat, kaikki muu jää vahvasti paitsioon.


Siinä kaikessa piilee myös pelin paras juju - kun kaikkea voi säätää mieleisekseen, voi Verstappenin haastaa niin sunnuntai-ajelija hieman ohjaustattia huolimattomasti heilutellen kuin simulaattori-intoilija hikikarpaloita otsarypyistä tiputellen. Se on sitten pelaajan omasta integriteetistä kiinni, että antaa itselleen sen verran haastetta, jotta pelaaminen on oikeassa tasapainossa vaikeustason sekä saavuttamisen fiiliksen välillä.

Viime vuotisista selvästi hieman hiottujen kontrollien (ainakin näin harrastelijan näppituntumalla) sekä vauhdin tunteen myötä F1 25:ssä pääsee yllättävänkin nopeasti siihen “zoneen”, jossa (varsinkin tutulla radalla) tuijottaa vain ruudun keskikohtaa ja edellä ajavan ajolinjoja. Se on kiva fiilis.


Se sen sijaan ei ole kiva fiilis, että kun tuntee tehneensä parhaan aika-ajokierroksensa, peli ilmoittaa, että pelaaja on maailmanlistoilla jotakuinkin sijalla 60 000. Noh, verkkopelit eivät ole muutenkaan meikäläisen leipälaji, joten kotikoloni löytyy tarinatilasta, eli “Braking Pointin” kolmannesta kaudesta. Kuvitteellisen Konnersportin tiimi on noussut varteenotettavaksi haastajaksi ja pelaajan tehtävänä on juonen kuljetuksen välissä suorittaa radalla lyhyitä tai vähän pidempiä tehtäviä, esimerkiksi päästä palkintopallille tietyssä kierrosmäärässä.

Tällainen pieni ajeluvälipala sopii minulle mainiosti iltaisin ajeltavaksi, vaikka tarinan edetessä vietetäänkin lähes yhtä paljon aikaa sähköposteja lukien ja puheluita kuunnellen kuin ratissa. Uutuutena pelaaja tekee myös tallipäällikön päätöksiä, mikä ehkä antaa vähän lisää mahdollisuuksia juonen kuljetukseen. Ajaminen tässä kuitenkin hauskinta on ja tarinassa on juuri ja juuri sen verran tarttumapintaa, että kiinnostaa, mitä sen seuraavan kisan jälkeen tapahtuu. Näyttelijäsuoritukset eivät ole enää niin pökkelöitä kuin BP:n ensimmäisellä kaudella, mutta toki pientä saippuaoopperan makua on aina ilmassa - se lienee ihan OK ratkaisu. Alaotsikon Brad Pitt -viittaus liittyy siihen, että mukana on myös tämän kesän F1-elokuvaan liittyvää sisältöä.


Kuten tämän tuumailun alkuun linkittämässäni artikkelissakin totesin, yksi isoista päivityksistä pelissä on se, että mukaan on lisätty väärinpäin ajettavia ratoja ja kehitystiimi on käyttänyt selvästi hetken jos toisenkin varmistaakseen, että Silverstone, Zandvoort ja Red Bull Ring toimivat näinkin päin. Vähän hassu fiilis niissä toki on, mutta muistan jo Amiga-aikoina ajelleeni Monacoa huvikseni väärään suuntaan Geoff Crammondin F1 GP:ssä, joten ehkä tätä voi ajatella sen evoluutiona.

EA SPORTS F1 25:llä ei oikeastaan ole kilpailijoita, joten se on defaulttina paras formulapeli. Se on jopa huikean nätin näköinen ja tarjoaa hienoja elämyksiä niin sunnuntai-illan koosteita katsoville kuin vormulaa soluihinsa sukupolvien ajan imeneille. Jokaiselle jotakin!