Vehreään kevät ja auringonpaiste kolkuttelee jo ikkunan takana, joten hyvän mielen mittareita on hyvä buustata videopelien avulla. Tällä kertaa V2.fi:n peluutukseen pääsi kaksi pientä indiepeliä, jotka pyrkivät parantamaan maailmaa eri tavoin: yhdessä siistitään elinympäristöä, toisessa tarjotaan tukea tuntemattomille.



Hollantilaisen soolokehittäjä Lente Cuenenin kehittämä pikkupeli Spilled! pistää pelaajat ekokatastrofin keskelle: sinertävän läpikuultavat vedet ovat saastuneet öljystä ja roskista pilalle, ja ainoastaan pelaajan ohjaama purtilo voi palauttaa ympäristön ennalleen.


Vakavasta aiheestaan huolimatta kyseessä on värikäs ja sympaattinen pikku välipalapeli. Noin tunnin mittainen Spilled! on myös malliesimerkki erinomaisesti suunnitellusta pelistä, joka rakentuu parin päämekaniikan ympärille ilman tyhjäkäyntiä. Pelaaja ohjaa tatilla venosta pitkin uomia, keräten vedessä lilluvia roskakasoja ja öljyläikkiä veneen edessä olevalla kauhalla. Kun veneen säiliö on täytetty kuonalla, seilataan tyhjennysasemalle; samalla ansaitaan kolikoita, joilla voi parantaa veneen keräyskapasiteettia, nopeutta tai kauhan kokoa. Hiljalleen vene saa uusia osia, kuten jokea ympäröivien mäkien putsaamisessa auttavan vesitykin sekä joenpohjaa putsaavan magneetin. Hiljalleen ympäristöt alkavat putsaantua ja vesi kirkastua.


Aihe on soolokehittäjä Cuenenille tärkeä: koko elämänsä jokilaivoilla elänyt nainen kertoo inspiroituneensa hollantilaisten kanaalien jäteongelmista. Spilled! tuo ongelman helposti pureksittavassa muodossa esille ja tarjoaa syyllistämisestä vapaan tavan käsitellä asiaa. Vaikka aiheeseen vihkiytynyt aikuinenkin viihtyy helposti tunnin ajan jokiputsarina, pelillä on suurta potentiaalia toimia esimerkiksi keskustelunaloittajana lapsiperheissä. Värikkään pikseligrafiikan, leppoisan tunnelman sekä yksinkertaisten kontrollien ansiosta peli sopii eri-ikäisille ja -taitoisille pelaajille.

Spilled! on juuri sitä, mitä indiepeleiltä toivoo: simppeli, hiottu ja tyylikäs kokonaisuus, joka rakentuu aidosti omaleimaisen idean ympärille. Mikä parasta, tunnin pelailun jäljiltä löytyy taas hieman enemmän motivaatiota lajitella säilykepurkkeja, lasipulloja ja pahvilaatikoita omiin kasoihinsa.





Arvostelin ensimmäisen Kind Wordsin aikanaan tässä samaisessa juttusarjassa. Överihkö nimi Kind Words: lo fi chill beats to write to on tiivistynyt jatko-osan kohdalla muotoon Kind Words 2 (lofi city pop). Idea on kuitenkin pysynyt samana: pelaaja voi kirjoittaa anonyymisti huolistaan, tai vastata muiden kirjeisiin. Avainasemassa ovat pelin nimen mukaisesti kiltit sanat, eli lämminhenkinen vuorovaikutus ja tsemppaaminen.


Kind Words 2:a voi pelata täysin identtisesti kuin ensimmäistä osaa: pelaaja voi vain istua huoneessaan ja joko purkaa omia huoliaan paperille, tai vastata muiden mieltä painaviin asioihin. Hiljalleen pelaaja kartuttaa tarrakokoelmaansa, ja pieni kotinurkkaus alkaa tuntua omalta. Jatko-osan uudistus on, että tällä kertaa voi myös astua huoneen ulkopuolelle: oven takana odottaa kokonainen kaupunki!

Vaikka eri kaupunginosat tarjoavat erilaisia asioita – kuten fiksuille neuvoille omistetun vuorenhuipun tai ketjukirjeitä täynnä olevan puiston – kaikki alueet pohjautuvat samaan asiaan, eli anonyymeihin viestittelyihin ventovieraiden kanssa. Siinä missä “kotona” kirjoitetut viestit sisältävät huolia ja mieltä askarruttavia asioita, kaupungilta löytyvät paikat tarjoavat mahdollisuuden rennompaan kommunikointiin. Levykaupassa jaetaan ja kysytään luku-, katselu- ja pelisuosituksia, kahvilassa taas lausutaan runoja. Kind Words 2 on ottanut yksinkertaisen päämekaniikan ja laajentanut sitä varsin onnistuneesti eri suuntiin: yhden tunnetilan jakamisen sijaan Kind Words 2 tuntuu enemmän kaikkia kommunikoinnin eri muotoja palvelevalta alustalta.


Lisänimen mukaisesti kaikkea toimintaa säestää edelleen rento lofi-musiikki. Animal Crossingia tai muita söpöstelypelejä mukailevat grafiikat auttavat luomaan pastellinsävyisen pehmeän tunnelman, jossa kuka tahansa voi jakaa mielen päällä olevia harmituksia, tahi avuliaita aatoksiaan.

Vaikka olen viettänyt alkuperäisen Kind Wordsin parissa tuntikausia, yllätyin siitä miten tehokkaasti peli houkutteli minua viestimään kerta toisensa jälkeen. Aina kun olin varma, etten saa puristettua itsestäni enää yhtäkään tavua, jokin lyhyt prompti tai tuntemattoman ihmisen viesti avasi hanat. Kind Words 2 toimiikin tässä mielessä ihmiskuntaan uskoa palauttavana, empatiaa lisäävänä ihmeenä.