V2.fi pelasi: Tupla-annos Diabloa - Diablo II:n lisäosa ja Diablo IV:n uusi kausi
Diablo-faneja hemmotellaan uudistuksilla sekä uuteen että wanhaan Diabloon
Kyllä Diablon ystäviä nyt hemmotellaan! Diablo IV:n uusi lisäosa on enää muutaman viikon päässä ja sen odottelu sujuu mukavasti sen klassisimman Diablo-pahiksen, The Butcherin, ympärille rakennetussa pelin 12. kaudessa. Otimme maistiaiset tuoreesta lihasta ja lisäksi pureudumme kenties vuoden 2026 yllättävimpään julkaisuun, Diablo II:n uuteen lisäosaan.
Diablo II: Resurrected – Reign of the Warlock on todellakin hyvin hämmentävä lisärijo puhtaasti olemassaolonsa johdosta. Päätös julkaista ihan oikeaa lisäsisältöä sisältävä laajennus 25 vuoden ikäisen toimintaroolipelin HD-uusintaversioon oli sen verran yllättävä, että moni kuvitteli sen olevan jonkinlainen julma pila.
Mutta ei: niin se warlock nousi. Mutta kannattaako siitä pulittaa 25 euroa? Otetaan selvää!
Kuten nimestäkin voi päätellä, Reign of the Warlockin suuri uusi juttu on, että se lisää peliin uuden pelattavan hahmoluokan, warlockin. Kuten yleensäkin, warlockit ovat demonien kanssa säheltäviä loitsijoita, joita voi kolmen kykypuun avulla kehittää kolmeen eri suuntaan: heittelemään itse loitsuja, kiroamaan vihollisia ja lamauttamaan näitä, tai manaamaan esiin demoneita ja sitten voimistamaan niitä.
Itse keskityin pelatessani lähinnä demonien manaamiseen, koska se on minusta aina hauskaa puuhaa (älkää kertoko Päivi Räsäselle, ettei inkvisitio saavu ovelle) ja lisäksi, koska demonien manaus ja orjuuttaminen ovat kauniisti sanoen hieman turhan tehokkaita touhuja. Jo ne pelaajan omat demonit saa buffattua aivan hirveiksi tappokoneiksi, mutta lisäksi sotalokit pystyvät orjuuttamaan pelimaailmasta löytämiään demoneita, joita Diablo II:ssa tietenkin riittää. Ja nämä olivat sitten sen verran brutaaleita, että ne pyyhkivät lattiaa pelin pomoillakin. Ainakaan tätä kirjoittaessani maaliskuun lopussa mitään suurempaa nerffausta ei ole tapahtunut, joten rempseä meno näyttää jatkuvan.
Uusi hahmoluokka on tietenkin kiva juttu, sillä tarjoaahan se kokonaan uuden tavan pelata Diabloa. Warlockit ovatkin mukava lisä pelin hahmovalikoimaan ja nostan kehitystiimille hattua siitä, että niille on löydetty oma identiteetti ja muista hahmoluokista riitävästi eroava pelattavuus. Pelkästään yksi uusi hahmoluokka olisi kuitenkin 25 euron hintaiselle lisälevylle aika pieni määrä sisältöä. Ja niin se onkin, koska Reign of the Warlock ei sisällä kauheasti muuta.
Uuden hahmoluokan lisäksi peliin on lisätty hieman uutta loottia ja uusi hyvin haastava aktiviteetti testaamaan äärimmilleen tuunattuja hahmoja. Lisäksi Reign of the Warlock sisältää muutoksia Terror Zone -aktiviteettiin, sekä pelaajien kaipaamia pieniä, elämänlaatua parantavia muutoksia. Näistä merkittävimmät ovat parannettu stash, sekä kustomoitava loottifiltteri, jolla pelaajat voivat itse filtteröidä ulos tarpeetonta roskaa kun ovat vaikka saavuttaneet pisteen, jossa vain niillä harvinaisimmilla esineillä tai settien osilla tekee mitään. Pelaajan hahmojen yhteinen stash-varasto taas sai useita alasivuja, joiden avulla jalokivet, craftausainekset ja muut roippeet voi sijoitella kätevästi omiin lokeroihinsa. Hyvin tervetullutta!
Olen hieman kahta mieltä Reign of the Warlockista. On vähän ikävää, että loottifiltterin ja stashin parannukset on lukittu maksullisen DLC:n taakse, sen sijaan, että ne vain päivitettäisiin peruspeliin, josta ihmiset ovat jo maksaneet. Toisaalta ilman niitä jo ennestään aika kepeä ja kapea paketti olisi vielä kepeämpi ja kapeampi, joten vaikka en olekaan ratkaisusta samaa mieltä, ymmärrän, miksi parannuksille on lyöty hintalappu.
Jos sattuu olemaan suuri Diablo II -fani, joka edelleen jaksaa pelata sitä aktiivisesti, 25 euroa kokonaan uudesta hahmosta on toki myös ihan järkevä hankinta. Itse olisin vain kaivannut enemmän. Merkittävää uutta sisältöä, suurempia muutoksia… jotain, mikä olisi taas innostanut tarttumaan Diablo II:een. Nyt pelasin warlockilla hetken aikaa ja tulin sitten siihen johtopäätökseen, että Diablo II tuntuu yhä turhan hitaalta peliltä, jotta se pystyisi pitämään huomiotani pitkään.
Diablo IV:n ”Season of Slaughter”-nimellä kulkeva päivitys on tietenkin tavallaan ilmainen, sillä se ei ole mikään maksullinen laajennus, vaan normaali sisältöpäivitys, joka sisältää sen normaalin kausikortin. Kausikortti tuo mukanaan uuden grindin, josta saa sitten palkinnoksi kaikenlaista kivaa kosmeettista roipetta, ainakin jos ostaa kortista maksullisen version. Mutta jos ei piittaa sen suuremmin uusista kosmeettisista esineistä, toki se kaikki pelillinen sisältö on tarjolla myös ilmaiseksi. Mutta mitä päivitys lopulta pitää sisällään?
Diablo II:n tavoin on todettava, että ei lopulta hirveästi. Diablo IV on löytänyt sen oman polkunsa, eikä tunnu siitä poikkeavan suuresti. Kauden henki on siis hyvin samanlainen kuin aiemminkin: progressio vaikeustasojen läpi kohti parempia palkintoja. Demoni-invaasioiden, The Pitin ja Nightmare-luolastojen grindausta. Hahmojen kykyjä on taas tasapainotettu uusiksi, joten aiemmilla kausilla toimineet buildit eivät ehkä enää toimi niin hyvin, kun taas jotkut muut buildit ovat nyt hyvinkin tehokkaita.
Toki mukana on myös uusia juttuja, jotka on tietenkin kiinnitetty The Butcherin mastoon. Pelaajille annetaan kyky muuttua pomohirviöksi uusissa miniluolastoissa ja demoni-invaasioissa. Butcherin tyyliin sopivasti se kauden suurin etenemismuoto on myös mahdollisimman suurten ja pitkien tappokombojen rakentelu. Mitä pitemmän aikaa pystyy tappamaan säännöllisesti vihollisia, sitä enemmän kauden metavaluuttaa riehumisestaan tienaa. Teurastetut viholliset pudottavat myös tuoretta lihaa, jota voi sitten trokata uudelle kauppiaalle, joka myy verisiä versioita esineistä. Ne ovat ihan samanlaista loottia kuin muutkin esineet, mutta ne sisältävät aina yhden bonuksen, joka on sidottu tappokomboihin. Bonus voi esimerkiksi vaikka nostaa pelaajan nopeutta aina kun uusi tappokombon kerroin saavutetaan, tai aktivoida kykyjä, kun tietty määrä tappoja kilisee tilille. Ei mitään mullistavaa, mutta ihan hauskaa kuitenkin!
Tämä kuvaa Season of Slaughteria muutenkin aika hyvin. Ei mitään mullistavaa, mutta ihan hauskaa kuitenkin, ainakin hetken aikaa. Jaksoin itse grindata yhden hahmon jonnekin 225. prestige-tason tienoille, sekä pari alttia 60. tasolle ennen kuin homma alkoi tuntua liikaa tutun toistolta. Oli kiva huomata, että jossain välissä Blizzard oli tehnyt Diablo IV:hen positiivisia muutoksia.
Esimerkiksi esineiden ”hehkutus” – eli buildeille hyvin tärkeiden bonusten kiinnittäminen niihin – ei ole enää RNG:tä. Pelaajan ei tarvitse enää sanoa, että haluaa vaikka parantaa jotain kykyään ja sitten toivoa, että noppa tuo puolen tusinan vaihtoehdon joukosta bonuksia siihen kykyyn, joka hänen buildinsa keskiössä on. Nyt sen bonuksen saa vain valita itse suoraan listalta, mikä on erinomainen muutos.
Tällaisten parannusten ansiosta se matka jonnekin Torment III -vaikeustason tienoille on paljon sujuvampi kuin aiemmin, koska pelaajat pystyvät rakentamaan itselleen toimivan buildin helposti, vaikka arpaonni ei toisikaan niitä buildin tarvitsemia uniikkeja esineitä. Toki niiden viimeisten askelten ottaminen vaatii yhä paljon grindausta, koska tietyn pisteen jälkeen on pakko saada niiden tiettyjen uniikkien esineiden parhaita versioita, eikä sitä voi mitenkään oikoa. Mutta sitä se Diablon pelaaminen tietenkin pohjimmiltaan on, joten se on lopulta ihan OK.
Pitkien tappokombojen jahtaaminen on hauska muutos perinteiseen Diablo-kaavaan, mutta itse Butcher jää nyt vähän torsoksi. Butcherina pelaaminen alkaa toistaa itseään hyvin nopeasti, koska tarkoituksena on vain aina tappaa 200 vihollista mahdollisimman nopeasti ja sitten viimeistellä paikalle saapuva tekoälyn ohjastamien seikkailijoiden porukka. Ei suurempaa variaatiota, ei edes mitään kunnon tutoriaalia siitä, miten Butcherilla kuuluu pelata. Koko ominaisuus tuntuu ensimmäiseltä kehitysversiolta, joka olisi kaivannut vielä lisää tuunausta ennen julkaisuaan, mutta tässä sitä ollaan.
Mutta toisaalta… tämäkin on ihan ymmärrettävää. Diablo IV marssii selvästi paikallaan, koska kaikkien katse on jo kuun lopussa, jolloin Lord of Hatred -lisälevy julkaistaan. Se tuo mukanaan uutta tarinaa, uusia alueita, kaksi uutta pelattavaa hahmoa ja ties mitä muuta. Nyt siis odotetaan vain, että löylykauhallinen osuu kiukaalle, joten oli ihan okei, että peliin heitettiin mukaan pienoinen ”pelatkaa pari viikkoa, kunnes alkaa kyllästyttää”-henkinen kausi. Ja mikäs siinä, kyllähän siitä hetkeksi taas viihdettä irtosi!
Diablo II: Resurrected – Reign of the Warlock on todellakin hyvin hämmentävä lisärijo puhtaasti olemassaolonsa johdosta. Päätös julkaista ihan oikeaa lisäsisältöä sisältävä laajennus 25 vuoden ikäisen toimintaroolipelin HD-uusintaversioon oli sen verran yllättävä, että moni kuvitteli sen olevan jonkinlainen julma pila.
Mutta ei: niin se warlock nousi. Mutta kannattaako siitä pulittaa 25 euroa? Otetaan selvää!
Helvetistä, päivää!
Kuten nimestäkin voi päätellä, Reign of the Warlockin suuri uusi juttu on, että se lisää peliin uuden pelattavan hahmoluokan, warlockin. Kuten yleensäkin, warlockit ovat demonien kanssa säheltäviä loitsijoita, joita voi kolmen kykypuun avulla kehittää kolmeen eri suuntaan: heittelemään itse loitsuja, kiroamaan vihollisia ja lamauttamaan näitä, tai manaamaan esiin demoneita ja sitten voimistamaan niitä.
Itse keskityin pelatessani lähinnä demonien manaamiseen, koska se on minusta aina hauskaa puuhaa (älkää kertoko Päivi Räsäselle, ettei inkvisitio saavu ovelle) ja lisäksi, koska demonien manaus ja orjuuttaminen ovat kauniisti sanoen hieman turhan tehokkaita touhuja. Jo ne pelaajan omat demonit saa buffattua aivan hirveiksi tappokoneiksi, mutta lisäksi sotalokit pystyvät orjuuttamaan pelimaailmasta löytämiään demoneita, joita Diablo II:ssa tietenkin riittää. Ja nämä olivat sitten sen verran brutaaleita, että ne pyyhkivät lattiaa pelin pomoillakin. Ainakaan tätä kirjoittaessani maaliskuun lopussa mitään suurempaa nerffausta ei ole tapahtunut, joten rempseä meno näyttää jatkuvan.
Uusi hahmoluokka on tietenkin kiva juttu, sillä tarjoaahan se kokonaan uuden tavan pelata Diabloa. Warlockit ovatkin mukava lisä pelin hahmovalikoimaan ja nostan kehitystiimille hattua siitä, että niille on löydetty oma identiteetti ja muista hahmoluokista riitävästi eroava pelattavuus. Pelkästään yksi uusi hahmoluokka olisi kuitenkin 25 euron hintaiselle lisälevylle aika pieni määrä sisältöä. Ja niin se onkin, koska Reign of the Warlock ei sisällä kauheasti muuta.
Uuden hahmoluokan lisäksi peliin on lisätty hieman uutta loottia ja uusi hyvin haastava aktiviteetti testaamaan äärimmilleen tuunattuja hahmoja. Lisäksi Reign of the Warlock sisältää muutoksia Terror Zone -aktiviteettiin, sekä pelaajien kaipaamia pieniä, elämänlaatua parantavia muutoksia. Näistä merkittävimmät ovat parannettu stash, sekä kustomoitava loottifiltteri, jolla pelaajat voivat itse filtteröidä ulos tarpeetonta roskaa kun ovat vaikka saavuttaneet pisteen, jossa vain niillä harvinaisimmilla esineillä tai settien osilla tekee mitään. Pelaajan hahmojen yhteinen stash-varasto taas sai useita alasivuja, joiden avulla jalokivet, craftausainekset ja muut roippeet voi sijoitella kätevästi omiin lokeroihinsa. Hyvin tervetullutta!
Olen hieman kahta mieltä Reign of the Warlockista. On vähän ikävää, että loottifiltterin ja stashin parannukset on lukittu maksullisen DLC:n taakse, sen sijaan, että ne vain päivitettäisiin peruspeliin, josta ihmiset ovat jo maksaneet. Toisaalta ilman niitä jo ennestään aika kepeä ja kapea paketti olisi vielä kepeämpi ja kapeampi, joten vaikka en olekaan ratkaisusta samaa mieltä, ymmärrän, miksi parannuksille on lyöty hintalappu.
Jos sattuu olemaan suuri Diablo II -fani, joka edelleen jaksaa pelata sitä aktiivisesti, 25 euroa kokonaan uudesta hahmosta on toki myös ihan järkevä hankinta. Itse olisin vain kaivannut enemmän. Merkittävää uutta sisältöä, suurempia muutoksia… jotain, mikä olisi taas innostanut tarttumaan Diablo II:een. Nyt pelasin warlockilla hetken aikaa ja tulin sitten siihen johtopäätökseen, että Diablo II tuntuu yhä turhan hitaalta peliltä, jotta se pystyisi pitämään huomiotani pitkään.
Kilo filettä, kiitos
Diablo IV:n ”Season of Slaughter”-nimellä kulkeva päivitys on tietenkin tavallaan ilmainen, sillä se ei ole mikään maksullinen laajennus, vaan normaali sisältöpäivitys, joka sisältää sen normaalin kausikortin. Kausikortti tuo mukanaan uuden grindin, josta saa sitten palkinnoksi kaikenlaista kivaa kosmeettista roipetta, ainakin jos ostaa kortista maksullisen version. Mutta jos ei piittaa sen suuremmin uusista kosmeettisista esineistä, toki se kaikki pelillinen sisältö on tarjolla myös ilmaiseksi. Mutta mitä päivitys lopulta pitää sisällään?
Diablo II:n tavoin on todettava, että ei lopulta hirveästi. Diablo IV on löytänyt sen oman polkunsa, eikä tunnu siitä poikkeavan suuresti. Kauden henki on siis hyvin samanlainen kuin aiemminkin: progressio vaikeustasojen läpi kohti parempia palkintoja. Demoni-invaasioiden, The Pitin ja Nightmare-luolastojen grindausta. Hahmojen kykyjä on taas tasapainotettu uusiksi, joten aiemmilla kausilla toimineet buildit eivät ehkä enää toimi niin hyvin, kun taas jotkut muut buildit ovat nyt hyvinkin tehokkaita.
Toki mukana on myös uusia juttuja, jotka on tietenkin kiinnitetty The Butcherin mastoon. Pelaajille annetaan kyky muuttua pomohirviöksi uusissa miniluolastoissa ja demoni-invaasioissa. Butcherin tyyliin sopivasti se kauden suurin etenemismuoto on myös mahdollisimman suurten ja pitkien tappokombojen rakentelu. Mitä pitemmän aikaa pystyy tappamaan säännöllisesti vihollisia, sitä enemmän kauden metavaluuttaa riehumisestaan tienaa. Teurastetut viholliset pudottavat myös tuoretta lihaa, jota voi sitten trokata uudelle kauppiaalle, joka myy verisiä versioita esineistä. Ne ovat ihan samanlaista loottia kuin muutkin esineet, mutta ne sisältävät aina yhden bonuksen, joka on sidottu tappokomboihin. Bonus voi esimerkiksi vaikka nostaa pelaajan nopeutta aina kun uusi tappokombon kerroin saavutetaan, tai aktivoida kykyjä, kun tietty määrä tappoja kilisee tilille. Ei mitään mullistavaa, mutta ihan hauskaa kuitenkin!
Tämä kuvaa Season of Slaughteria muutenkin aika hyvin. Ei mitään mullistavaa, mutta ihan hauskaa kuitenkin, ainakin hetken aikaa. Jaksoin itse grindata yhden hahmon jonnekin 225. prestige-tason tienoille, sekä pari alttia 60. tasolle ennen kuin homma alkoi tuntua liikaa tutun toistolta. Oli kiva huomata, että jossain välissä Blizzard oli tehnyt Diablo IV:hen positiivisia muutoksia.
Esimerkiksi esineiden ”hehkutus” – eli buildeille hyvin tärkeiden bonusten kiinnittäminen niihin – ei ole enää RNG:tä. Pelaajan ei tarvitse enää sanoa, että haluaa vaikka parantaa jotain kykyään ja sitten toivoa, että noppa tuo puolen tusinan vaihtoehdon joukosta bonuksia siihen kykyyn, joka hänen buildinsa keskiössä on. Nyt sen bonuksen saa vain valita itse suoraan listalta, mikä on erinomainen muutos.
Tällaisten parannusten ansiosta se matka jonnekin Torment III -vaikeustason tienoille on paljon sujuvampi kuin aiemmin, koska pelaajat pystyvät rakentamaan itselleen toimivan buildin helposti, vaikka arpaonni ei toisikaan niitä buildin tarvitsemia uniikkeja esineitä. Toki niiden viimeisten askelten ottaminen vaatii yhä paljon grindausta, koska tietyn pisteen jälkeen on pakko saada niiden tiettyjen uniikkien esineiden parhaita versioita, eikä sitä voi mitenkään oikoa. Mutta sitä se Diablon pelaaminen tietenkin pohjimmiltaan on, joten se on lopulta ihan OK.
Pitkien tappokombojen jahtaaminen on hauska muutos perinteiseen Diablo-kaavaan, mutta itse Butcher jää nyt vähän torsoksi. Butcherina pelaaminen alkaa toistaa itseään hyvin nopeasti, koska tarkoituksena on vain aina tappaa 200 vihollista mahdollisimman nopeasti ja sitten viimeistellä paikalle saapuva tekoälyn ohjastamien seikkailijoiden porukka. Ei suurempaa variaatiota, ei edes mitään kunnon tutoriaalia siitä, miten Butcherilla kuuluu pelata. Koko ominaisuus tuntuu ensimmäiseltä kehitysversiolta, joka olisi kaivannut vielä lisää tuunausta ennen julkaisuaan, mutta tässä sitä ollaan.
Mutta toisaalta… tämäkin on ihan ymmärrettävää. Diablo IV marssii selvästi paikallaan, koska kaikkien katse on jo kuun lopussa, jolloin Lord of Hatred -lisälevy julkaistaan. Se tuo mukanaan uutta tarinaa, uusia alueita, kaksi uutta pelattavaa hahmoa ja ties mitä muuta. Nyt siis odotetaan vain, että löylykauhallinen osuu kiukaalle, joten oli ihan okei, että peliin heitettiin mukaan pienoinen ”pelatkaa pari viikkoa, kunnes alkaa kyllästyttää”-henkinen kausi. Ja mikäs siinä, kyllähän siitä hetkeksi taas viihdettä irtosi!
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti