Tuorein sisältö

Elina Arlin: New Name

J.A. Kaunisto

12.09.2014 klo 22.15 | Luettu: 4510 kertaa | Teksti: J.A. Kaunisto

Elina Arlin (Orkoneva) muistetaan viime vuoden Uuden Musiikin Kilpailusta mutta osaavalla ammattilaisella on monta rautaa tulessa - laulunopettajan ja omien opintojen lisäksi Arlin esiintyy useamman kokoonpanon kanssa. Laulaja on ehtinyt myös studioon. Arlinin omia sanoituksia ja sävellyksiä sisältävä albumi New Name on vakuuttava näyttö tekijänsä osaamisen tasosta. Tutunoloiset viisut tavoittelevat motownin sielukkuutta, 60-luvun popin leikkisyyttä ja viihteellisen jazz-musiikin viileyttä. Mukana on myös tuoreemman oloisia pop-sävyjä. Sovituksiin ja taustalauluihin on panostettu ja ammattitaito tulee esiin jokaisessa käänteessä. Arlinin fanituksen kohteet, Duffy, Adele ja Paloma Faith on helppo poimia taustalta.

Elina Arlinin ääni on kirkkaan terävä ja puhdas, laulamisen ammattilaisena vokaalien puhtauteen on kiinnitetty huomiota. Vaikka tekninen osaaminen on tärkeää, pitkälle hiottu "pilkuntarkkuus" vie jotain tunteelta - allekirjoittaneen mielestä vahva tunnelataus poispyyhkii pienet virheet. Arlinin kohdalla tiukka suorittaminen syö tunnepisteitä, artisti voisi heittäytyä mukavuusalueensa ulkopuolelle. Kun vertailukohtana ovat suuret maailmantähdet, Arlin jää vielä varjoon karisman ja rohkeuden osalta. Eletyt ikävuodet tulevat korjaamaan asiaa.

Kaikesta huolimatta New Name on mainio paketti. Kiekon avaava Poser pyrkii riehakkaalla 60-luvun pop-tunnelmalla laittamaan tanssijalkaan pakottavaa vapinaa. Arlinin vokaalit jäävät kuitenkin liian taustalle ja loppupeleissä artistin ääni sopii paremmin hiljaisempiin hetkiin. Lonely baby henkäilee savuisten klubien tunnelmaa mutta varsinaisen täysosuman Arlin herkistelee Gone-kappaleen kohdalla. Äärettömän hauras tulkinta tavoittaa jotain maagista nuoren Kate Bushin äänestä, pysäyttävän kaunista. Myös keinuvan pehmeä Keep me in your heart osuu suoraan napakymppiin.

Elina Arlinin englanninkielen ääntäminen tuottaa lieviä ongelmia. Kyseisen kritiikin jälkeen luvassa on vain hehkutusta ja ylisanoja. Albumi on hallittu, menevä ja tunteellinen paketti, josta irtoaa fiiliksiä moneen tilanteeseen. Sovituksiin on nähty vaivaa ja tyylitajua. Arlinin äänen varmuus, lämpö ja raikas diskantti ovat koukuttava yhdistelmä. Toivottavasti Elina Arlin saa tilaisuuden isoilla dollareilla tuotetun levyn äänittämiseen. Toisaalta, Arlinin ääntä kuulisi mielellään myös toisella kotimaisella eli suomeksi.

V2.fi | J.A. Kaunisto
< The Legend of Hercul... Grand Piano... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova