Tuorein sisältö

Professori Heikkerö: Ketunääntelyä vol 2

J.A. Kaunisto

12.08.2008 klo 21.39 | Luettu: 6266 kertaa | Teksti: J.A. Kaunisto

Mitä voi odottaa kokoonpanolta, jossa on jäseniä nimeltään John Ambulance, Anatoli Tarantella, Bukkare Rasputin, Teros Ramasshotti ja Olviina Balleriina. Professori Heikkerö on liikkeellä niin vaikealla musiikin osa-alueella kuin huumorirock. Bändi yrittää nousta 2000-luvun Sleepy Sleepersiksi mutta huono maku ei vielä riitä Sliipparien törkykertoimiin. Vaikka kökkötraktori jyrää ja rasvaiset jutut ovat toistaan huonompia, kyseisen bändin lopullinen arvio pitäisi tehdä keikkatilanteessa - melkoisessa keskarilastissa. On vastuutonta myydä näitä levyjä ilman mäyräkoirakylkiäistä. Eihän näitä selvällä päällä jaksa...

Vanhaan Sliipparityyliin biisien välissä pitää kärsiä välijorinoista, joiden taso on joko ala-arvoinen tai täysin ruohonjuuritasolla. E.T.Iksalan imitaatiopätkät ovat paikoin jänniä, varsinkin Andy McCoy-versiota ei jaksa väärällä naamalla kuunnella. Matti, Jasmin ja Mike vetää punkit silmille ja Nykäs-Matit huulille. Karvanoppakuningas on levyn ehdoton raakatimantti, biisi toimii kuin Corolla pillumagneettina - tällä biisillä karvanoppa heiluu läpi pitkänkin korttelirallin. Ja Juhlat Jatkuu...on huuruinen Jaakko Teppo-imitointi. Levyn toinen musta timantti löytyy viisun Nyt On Nainen tiukasta Trio Niskalaukaus-vitsistä - Simo Tauriainen & Pallinpamautus rulettaa.."Veti poika päällensä, äidin jakkupuvun. Oli tullut pojasta seksipakkaus, olisiko ehkä rajaton rakkaus". Kaiken Kun Me Jaamme on niin härski, ettei viisua tarvitse radiosta odottaa - lämmintä rakovalkeaa ja halkoja...Russia ryskyttää Rammstein-kaavalla, tosin lyriikoissa sanaseppo on väsähtänyt kesken urakan. Kiekon loppupuolen biisit Nyt Loppuu Homohommat ja Mulla Seisonut Ei eivät kaipaa kommentointia. Kun tyylitajua ei voi ostaa, lopputulos voi pahimmillaan lentää sieltä, minne aurinko ei paista.

Professori Heikkerö raiskaa kotimaisen rokki-ikonin heti albuminsa kannessa - bändi laittaa uusiksi Hurriganesin legendaarisen Roadrunnerin kansitaiteen. Soitto soi mukavasti mutta huumorin kukka on tuoksultaan ongelmallinen - toisen nenään ruusuiselta tuoksuva jälkilemahdus on kolmannen kohdalla pelkkää sontaa. Jos ajatellaan laajempaa käyttöä, albumista jaksaa muutamaa viisua kuunnella enemmän kuin kahdesti ja kolmen voltin kanuunassa. Livenä toimii varmasti mutta älkää hyvät ihmiset kokeilko levyltä ilman tajunnan laajentajia. Total drinking time 49,55. Russia, Russia, Russia...siellä on mahtava nussia.

V2.fi | J.A. Kaunisto
< Muumio: Lohikäärmeke... Myrsky... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova