Love, Death & Robots 4, juttu 1/2: huonot jaksot (?)

Järjestyksellä tuskin on merkitystä, kun antologiasta vastaavat monet tiimit, joten katson kauden huvikseni IMDb:n arvosanojen mukaisessa järjestyksessä. Etenemme huonoimmasta parhaaseen.



Pätkä on simppelisti musiikkivideo Red Hot Chili Peppersin Can't Stop -laululle. Bändi lavalla ja yleisö ovat marionetteja, joilla on narut, mutta joiden kasvot on animoitu. Pienet nukkevitsit istuisivat yhtä hyvin viralliseen musiikkivideoon, mutta sellainen tietenkin on jo, ja ehkä se myy bändin asenteen osuvammin. En osaa olla vihainen tissejä vilauttaville nukeille.

IMDb:n arvosana:


Peltosen arvosana:




Toisessa lyhyessä pätkässä sympaattisen hömelö Rhys Darby näyttelee pappia, joka tapaa kollegansa ulkoavaruudesta. Lonkerohirviö robottipuvussa mukailee ihmisten ns. uskonnollisuutta, mutta sen sympatiat ovat merenelävien puolella, joten valmiiksi tulehtunut tilanne kärjistyy.

Pidin tästä. Tämä ei olisi kummoinen kahden sivun novellina, mutta Darby vaikuttaa moniulotteiselta hahmolta keskellä pitkää ja koomisen ristiriitaista matkaa, joten visuaalinen kerronta toimii: Darbyn naama toimii. On noloa, jos se jää pääosin animoidun setin huipennukseksi.

IMDb:n arvosana:


Peltosen arvosana:





Kodinkoneet kommentoivat omistajiaan. Jätkä on luuseri, öhö. Vessanpöntöllä on vaikeinta, öhö. On dildokin. Kukin vitsi tai aivopieru kestää parikymmentä sekuntia.

Stop-motion-animaatio on karua. Hätäisesti ehdin kysyä, tukeeko karuus huumoria, ja toisaalta funtsia, että saman tekisi tekoälypalvelulla puolessa tunnissa (huulisynkka olisi ainoa ongelma).

IMDb:n arvosana:


Peltosen arvosana:




Nyt olen niin hemmoteltu, että yli 10 minuuttia tuntuu pitkältä. Urbaaneissa maailmanlopun maisemissa telekineettiset gangstat hakevat kontaktia muihin jengeihin kohdatakseen yhteisen vihollisen: jättimutanttivauvat. Niitä sitten mätkitään.

Tietokonetta on käytetty, mutta kärkevässä animaatiotyylissä maistuu underground-sarjakuva, anime, paksut tussit, graffitit ja persefetissi. Viehättävää on. Tämä varmasti on juuri oikea tapa teurastaa vauvoja, ja täyspitkää leffaa tyyli kantaisi varmasti, vaikka on ihanaa, ettei sellaista tarvitse katsoa.

IMDb:n arvosana:


Peltosen arvosana:




Geneettisesti muokatut gladiaattorit ja dinosaurukset kiihkoilevat tulevaisuuden show'ssa, joka järjestetään Jupiteria kiertävällä avaruusasemalla. Enimmän aikaa triceratops-lauma juoksee eteenpäin gladiaattorien suorittaessa ninjaliikkeitä ninjakaapeleillaan niiden päällä. Kahdella gladiaattorilla on tunneside. Yleisön pohatat ovat klassisen limaisia kuten esim. Nälkäpelissä.

Animaatio kosiskelee fotorealismia pienen matkan päästä. Se & veri & alastomuus tekevät tästä kohtalaisen eksoottisen makupalan, mutta leffana tämä olisi todennäköisesti pinnallista roskaa. Jos jotain olisi katsottava kaksi tuntia, valintani olisi Darbyn naama vailla hetken harkintaa.

IMDb:n arvosana:


Peltosen arvosana:




Viiden jakson keskiarvo IMDb:n mukaan:


Viiden jakson keskiarvo Peltosen mukaan:


Katsottu: Netflix