Chief of War 6/9: sitä odotellessa, että kepillä huitovaa pääpahista ammutaan päähän

Matkustellut sotaherra Jason Momoa liittyi hyviksen hoviin voittamalla kelkkakisan. Skaba pilasi komedian Kelkkajengi (Cool Runners), sillä jos uskomme sarjaan täysin, emme enää näe huumoria siinä, jos joku havaijilainen sitoo risuja jalkoihin ja treenaa mäkihyppyä talviolympialaisia varten.

Havaijin paha herra pahaherra Temuera Morrison kaatuisi helposti, jos poika löisi tikarin selkään. Se on jakson teemoja. Poika tietää faijan olevan hullu. Faija ei kunnioita perinteitä. Mutta: ei paljoa. On kohtauksia, joissa 2-8 hahmoa pönöttää pöheikössä lausuen kankeaa dialogia.

Hyvisten kohtauksissa on enemmän väkeä ja he puhuvat moderneista tuliaseista, joten se on ilmoitusluonteista, että Morrison on uhka yhteiskuntarauhalle. Koetan kuvitella, että Morrisonilla on salainen klooniarmeija, jotta tässä olisi itua. Morrisonin Kerran sotureita -kollega Cliff Curtis on sellainen villi kortti, että hänen päätöksensä lisäävät jompaan kumpaan armeijaan vähintään kolme keppiäijää ja shamanistisen mummon.

Momoa oli maailmalla "ehkä viikon". Se on kuitenkin olevinaan sisältöä, että hänen näkemyksensä ja Curtisin näkemys hänestä ovat muuttuneet. Aidosti länsimaistunut havaijitar on lomalla. Jaksossa ei tunnu olevan sisäpiiritietoa mistään piiristä, joten miksi pirussa tätä katsotaan?

Kun aloittelija lähtee tekemään sarjakuvaa, animaatiota, videopeliä tai muuta tarinaa, jossa jokaisesta yksityiskohdasta pitää erikseen päättää, hahmot todennäköisesti seisoskelevat sen sijaan, että he esimerkiksi nauttivat illallista neuvotellessaan. Tämä jakso tuo mieleen sen. Kullakin mainitulla ukolla on karismaa, sentään.


Keskiarvo 6 jakson jälkeen:


< Jakso 5/9

Katsottu: Apple TV+