The Pitt 1-12: jenkit ampuivat taas toisensa, mutta nyt heidän kanssaan on eletty päivä

Se on oma tunteensa, kun 11 tuntia jatkunut reaaliaikainen sarja ilmoittaa, että kohta alkaa tapahtua. Kaikki taide ottaa taiteellisia vapauksia, mutta tällainen taide ei edelleenkään etene normaaleihin elokuvamaisiin kärjistyksiin (kuten montaaseihin), vaan siinä kestää tovi, ennen kuin joukkoammuskelun uhrit saapuvat sairaalaan, ja aluksi heitä on vain muutama.

On alustettuja ongelmia kuten lähteneitä lääkäreitä, mutta niitä ei käsitellä pääasiana, vaan väkeä kutsutaan paikalle rutiinilla ja muutkin muutokset politiikkaan suoritetaan tyynesti. Vastapainona toimii tunne siitä, että olemme aidosti jumissa tässä tilanteessa. Tämä lusitaan loppuun.

Toisin sanoen tässä asiayhteydessä jo rutiini on sisältöä. Mitä vähemmän aiempi vaikuttaa tähän, sitä ilahduttavampaa - ehkä. Persoonallisuutta on väkisin yksityiskohdissa, kun ammuskelusta epäillään kauden alun tyyppiä, kun pihalle potkittu kukkopoika palaa duuniin into piukeana ja niin edelleen.

Jos en mielelläni kirjoittaisi tarinoita uusiksi päässäni niitä katsoessani, en jaksaisi katsoa niin paljon soopaa kuin katson, mutta tämä on yksi tilanteista, joissa vain elän hetkessä. Toivoin tiimin pärjäävän, en kohtaavan ihmeitä. 40 minuuttia tuntui kestävän vartin.


Keskiarvo 12 jakson jälkeen:


< Jakso 1-11

Katsottu: HBO Max