The Pitt 2-7: asiallista, ihanaa, puutteellista ja liioiteltua empatiaa

Räjähtäneiden potilaiden kuten propelliin törmänneen uimarin parsiminen on rutiinia. Siinä on taas itsetietoisuutta, kun sarja laajentaa omaa palettiaan puhumalla hienotunteisesti raiskauksen tutkimisesta. Päähoitsu on asiantuntija, joka lausuu perusteita. Sävy on selkeästi se, että nyt emme esitä vaatimuksia: tutkimus saa aikaa, mutta osa "tarinasta" eli potilaan vastauksista jätetään näyttämättä. Viime jakso korosti hoitsujen empatiaa, joten tilanne on luontevaa jatkoa sille.

Keskipäivä on ohitettu. Useamman potilaan tilanteet liittyvät lämpöhalvaukseen. Muun muassa tässä vaatimuksia heräilee: eikö olisi kiinnostavaa, jos lähes reaaliaikainen kausi kertoisi törkykuumasta päivästä, jolloin ilmastointi kosahtaa? Jakson lopun mukaan tietokoneet on suljettava aiemmin mainitun kriisin vuoksi, joten ehkä nyt jää vähemmän aikaa haaveilla.

Tohtori Robbyn nihkeys vieroitushoidosta palannutta kollegaa kohtaan jatkuu. Se kuulostaa simppeliltä, kun kollega pyytää anteeksi ja Robby ilmaisee, että luottamus on mennyt, mutta tilanteessa on tasoja, kun Robbykin yleensä edustaa sitä empatiaa ja herrat ovat jumissa toistensa seurassa vähintään tämän päivän. Kemiat eivät pelaa yhteen, mikä vaikuttaa työhön hukkaamalla molempien energiaa.

"Liika empatia" on potentiaalinen teema. Pääosin se on tietenkin jopa syy katsoa sarjaa, että sankarit tekevät usein enemmän kuin pyydetään, mutta useamman asiaan liittyvän kohtauksen jälkeen Robby & tohtori Leuka sanovat "hmm" sille sivumaininnalle, että nuori tohtori päätyi auttamaan kuolleen potilaan leskeä vapaa-ajallaan. Jos sitä aikoo olla empaattinen 40 vuotta putkeen, empatiaa pitää ehkä osata säännöstellä.


Keskiarvo 22 jakson jälkeen:


< Jakso 2-6

Katsottu: HBO Max