Tuorein sisältö

Medal of Honor Warfighterin karttapaketista miljoona hyvään tarkoitukseen

10.09.2012 klo 20.04 | Luettu: 6981 kertaa | Teksti: Manu Pärssinen

Destructoid uutisoi Sony Pictures Entertainmentin ja Electronic Artsin ryhtyneen yhteistyöhön hyväntekeväisyyden nimissä. Sonylta on tulossa elokuva nimeltä Zero Dark Thirty ja EA:lta Medal of Honor Warfighter, joten yhteistyö kantaa nimeä Medal of Honor Warfighter Zero Dark Thirty Map Pack.

Hyväntekeväisyys tulee siitä, että kymmenen dollaria maksavan karttapaketin myynneistä ainakin miljoona dollaria lahjoitetaan Project HONOR -kampanjalle. Lisäpaketti julkaistaan joulukuussa, mutta itse peli on tulossa lokakuun lopulla.


V2.fi | Manu Pärssinen
< Tältä näyttää Steam ... Aamupäivän trailerip... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (8 viestiä)

hmmm

10.09.2012 klo 21.21 3 tykkää tästä

Entä jos ei tuota miljoonaa?
lainaa
livenotgamealot

10.09.2012 klo 21.48 6 tykkää tästä

hmmm kirjoitti:
Entä jos ei tuota miljoonaa?


EA ja tuottoa alle miljoona?

nevergonnahappeninourlifetime.png
lainaa
kdfsafsd

10.09.2012 klo 21.55 7 tykkää tästä

Aina yhtä mukavaa, kun puhutaan jo karttapaketeista ennen pelin julkaisua.
lainaa
apex

Rekisteröitynyt 21.12.2010

10.09.2012 klo 22.11 9 tykkää tästä

Uutinen ei kerro mutta videosta voinee päätellä että karttapaketti ja elokuva kertovat Osama Bin Ladenin jahtaamisesta ja murhaamisesta. Amerikassa myy takuulla kuin häkä. Hyvä että laittavat rahaa sotaveteraaneille ja -invalideille (siitä tuossa projektissa on kyse), vaikka turhissa sodissa ovatkin taistelleet. Vielä saisivat lahjoittaa vähintään saman verran rahaa Irakin ja Afganistanin sotauhreille.
lainaa
avustusjärjestöt

11.09.2012 klo 00.10 11 tykkää tästä

pErFecTONe kirjoitti:
Pakko sanoa rehellisesti, ettei itseäni kiinnosta nälkää näkevien lakupekkojen pelastaminen, ei sitten yhtään. Ne muutenkin rantautuu tänne Suomeen, ja niitä täytyy täälläkin elättää, että ei kiitos.


Avustustyö keskittyy siihen, että ihmisiä voidaan auttaa paikanpäällä. Kehitysmaissa hintataso on huomattavasti Suomea halvempi. Esimerkiksi ala-aste ikäisen kouluvuosi maksaa Nepalissa 12€ ja Suomessa keskimäärin 10 000€. Tavoitteena on luoda pohja sille, että kehitysmaat pystyvät itse pitämään kansalaisistaan huolta, eivätkä tarvitse jatkossa ulkopuolista apua.

On monia esimerkkejä maista, joita ollaan aiemmin autettu ja jotka nykyjään omaavat länsimaisen elintason. Näitä ovat esimerkiksi Etelä-Korea ja Suomi. Suomeen tuotiin toisen maailmansodan jälkeen vaatteita, vitamiineja ja tukea kouluruokailuun. Valitettavasti läheskään kaikkia suomalaisia ei tälläkään hetkellä kiinnosta vastavuoroisesti auttaa niitä maita, jotka apua kaipaisivat. Valtaosalla suomalaisista olisi tähän kuitenkin mahdollisuus esimerkiksi tukemalla avustusjärjestöjä tai lähtemällä itse paikanpäälle.

Jos ei ole mahdollisuutta tai muiden ihmisten auttaminen ei kiinnosta, niin ketään ei tietenkään pakoteta auttamaan. Asiat, kuten taudit, maanjäristykset, tulvat, tulivuorenpurkaukset tai kuivuus eivät kuitenkaan ole näiden ihmisten omaa vikaa, eikä pieni tuki liene kohtuuton pyyntö suomalaiselta, jolla kaikkien elämän perusedellytyksien lisäksi on usein ylimääräistäkin. Vähintä mitä voi tehdä on lopettaa rasististen nimitysten, kuten "lakupekka" käyttö ja olla lisäämättä ihmisten taakkaa, jotka joutuvat jo ennestään elämään ääritilanteessa.
lainaa
habbis

11.09.2012 klo 08.24

Facebookissa kerrotaan näin: "Zero Dark Thirty" in North America, "The Hunt" everywhere else.

Eli täällä eri nimi DLC:llä vai onko jopa eri DLC. Mistäköhän lie johtuu?
lainaa
Skutah

11.09.2012 klo 09.15 1 tykkää tästä

avustusjärjestöt kirjoitti:
pErFecTONe kirjoitti:
Pakko sanoa rehellisesti, ettei itseäni kiinnosta nälkää näkevien lakupekkojen pelastaminen, ei sitten yhtään. Ne muutenkin rantautuu tänne Suomeen, ja niitä täytyy täälläkin elättää, että ei kiitos.


Avustustyö keskittyy siihen, että ihmisiä voidaan auttaa paikanpäällä. Kehitysmaissa hintataso on huomattavasti Suomea halvempi. Esimerkiksi ala-aste ikäisen kouluvuosi maksaa Nepalissa 12€ ja Suomessa keskimäärin 10 000€. Tavoitteena on luoda pohja sille, että kehitysmaat pystyvät itse pitämään kansalaisistaan huolta, eivätkä tarvitse jatkossa ulkopuolista apua.

On monia esimerkkejä maista, joita ollaan aiemmin autettu ja jotka nykyjään omaavat länsimaisen elintason. Näitä ovat esimerkiksi Etelä-Korea ja Suomi. Suomeen tuotiin toisen maailmansodan jälkeen vaatteita, vitamiineja ja tukea kouluruokailuun. Valitettavasti läheskään kaikkia suomalaisia ei tälläkään hetkellä kiinnosta vastavuoroisesti auttaa niitä maita, jotka apua kaipaisivat. Valtaosalla suomalaisista olisi tähän kuitenkin mahdollisuus esimerkiksi tukemalla avustusjärjestöjä tai lähtemällä itse paikanpäälle.

Jos ei ole mahdollisuutta tai muiden ihmisten auttaminen ei kiinnosta, niin ketään ei tietenkään pakoteta auttamaan. Asiat, kuten taudit, maanjäristykset, tulvat, tulivuorenpurkaukset tai kuivuus eivät kuitenkaan ole näiden ihmisten omaa vikaa, eikä pieni tuki liene kohtuuton pyyntö suomalaiselta, jolla kaikkien elämän perusedellytyksien lisäksi on usein ylimääräistäkin. Vähintä mitä voi tehdä on lopettaa rasististen nimitysten, kuten "lakupekka" käyttö ja olla lisäämättä ihmisten taakkaa, jotka joutuvat jo ennestään elämään ääritilanteessa.


Aamen!
lainaa
usabestestcountry

11.09.2012 klo 10.13 1 tykkää tästä

avustusjärjestöt kirjoitti:
pErFecTONe kirjoitti:
Pakko sanoa rehellisesti, ettei itseäni kiinnosta nälkää näkevien lakupekkojen pelastaminen, ei sitten yhtään. Ne muutenkin rantautuu tänne Suomeen, ja niitä täytyy täälläkin elättää, että ei kiitos.


Avustustyö keskittyy siihen, että ihmisiä voidaan auttaa paikanpäällä. Kehitysmaissa hintataso on huomattavasti Suomea halvempi. Esimerkiksi ala-aste ikäisen kouluvuosi maksaa Nepalissa 12€ ja Suomessa keskimäärin 10 000€. Tavoitteena on luoda pohja sille, että kehitysmaat pystyvät itse pitämään kansalaisistaan huolta, eivätkä tarvitse jatkossa ulkopuolista apua.

On monia esimerkkejä maista, joita ollaan aiemmin autettu ja jotka nykyjään omaavat länsimaisen elintason. Näitä ovat esimerkiksi Etelä-Korea ja Suomi. Suomeen tuotiin toisen maailmansodan jälkeen vaatteita, vitamiineja ja tukea kouluruokailuun. Valitettavasti läheskään kaikkia suomalaisia ei tälläkään hetkellä kiinnosta vastavuoroisesti auttaa niitä maita, jotka apua kaipaisivat. Valtaosalla suomalaisista olisi tähän kuitenkin mahdollisuus esimerkiksi tukemalla avustusjärjestöjä tai lähtemällä itse paikanpäälle.

Jos ei ole mahdollisuutta tai muiden ihmisten auttaminen ei kiinnosta, niin ketään ei tietenkään pakoteta auttamaan. Asiat, kuten taudit, maanjäristykset, tulvat, tulivuorenpurkaukset tai kuivuus eivät kuitenkaan ole näiden ihmisten omaa vikaa, eikä pieni tuki liene kohtuuton pyyntö suomalaiselta, jolla kaikkien elämän perusedellytyksien lisäksi on usein ylimääräistäkin. Vähintä mitä voi tehdä on lopettaa rasististen nimitysten, kuten "lakupekka" käyttö ja olla lisäämättä ihmisten taakkaa, jotka joutuvat jo ennestään elämään ääritilanteessa.

Eiköhän se suurin kontribuutio ollut kuitenkin sotakorvauksilla, joiden seurauksena Suomen oli pakko rakentaa paljon teollisuutta, josta vienti sai pontta.

Tällainen spekulaatio on kuitenkin tässä tapauksessa turhaa, koska eivät nuo rahat mihinkään kehitysmaihin ole menossa, vaan ne menevät USA:n hyökkäyssodissa kuolleiden amerikkalaisten sotilaiden perheiden ja omaisten "auttamiseen".
lainaa

V2.fi Instagramissa
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova