Tuorein sisältö

V2.fi jättijuttu: World of Warships

Jukka O. Kauppinen

26.04.2017 klo 16.08 | Luettu: 2507 kertaa | Teksti: Jukka O. Kauppinen

Euroopan supervallat sotivat aavalla nettimerellä
Viimeisin vuosi on ollut oikein hyvää aikaa merisodan ystäville, sillä kuiva kausi on virallisesti päättynyt. Huh hah hei, pullo rommia ja torpedoja, joita ei ole suinkaan täytetty pirtulla! Jukka O. Kauppinen vieraili Ranskan laivastotukikohdassa Toulonissa ja laivastomuseossa ottamassa selvää, että mistä aineksista on ranskalaiset sotalaivat tehty.

Wargaming.Netin World of Warships on ilahduttanut nettipelaajia jo vuoden ja rapiat, ja selvää jälkeä onkin tehnyt. Se ei ole suosiossa World of Tanksin tasolla, mutta no, moniko peli ylipäätään onkaan. Toisaalta pelaajamäärät ovat kasvaneet samaan tahtiin kuin tankkipelilläkin aikoinaan, joten tasapeliin pääseminen ei ole ihan täysin mahdoton ajatus, ainakaan Warshipsin pääjehu Artur Plociennikin mukaan. Ainakaan PC:llä.




Veikkaan, että ihan samoihin lukuihin emme pääse silti ikinä, mutta eipä se mitään. Pelien kohderyhmät kun ovat mukavalla tapaa erilaiset. World of Tanks on kaikesta tietystä historiallista säväyksestään huolimatta ihan ehta nettiräiskintä, jonka pääpaino on nopeatempoisella viihteellä ja pew pewillä. Hiparit kuluvat osumista ja niin pois päin.

Warships on sen sijaan tehty selvästi aikuisemmalle yleisölle. Sen hitaampi, taktisempi rytmi vaatii enemmän harkintaa ja kärsivällisyyttä. Suurikokoiset sotalaivat on myös mallinnettu ja rakennettu tankkeja historiallisemmin, suuremmalla pieteetillä ja tietenkin yksityiskohtaisemmin. Myös niiden varusteissa ja aseistuksessa on enemmän syvyyttä sekä taktisuutta.

Eipä siis oikeastaan ihme, että virtuaalinen merisota on löytänyt kohderyhmänsä ja puraissut näihin todella kovasti. Jotain tällaista on oikeastaan kaivattu ja kauan. Peliä, joka soveltuu ajattelevalle kansanosalle ja jossa pärjää aivoilla eikä reflekseillä. Siihen vielä merisodan monipuolinen asetelma erilaisine alusluokkineen ja eri alusluokkien, jopa niiden sisaralusten välisillä dramaattisilla eroilla. Erittäin siistiä on sekin, että lentotukialusten ystäville avautuu käytännössä aivan oma pelitilansa, jossa oman laivan ohjauksen lisäksi komennetaan RTS-pelimäisesti hävittäjä-, syöksypommitus- ja torpedokonelaivueita.

Sen seitsemällä merellä


Warshipsin kehitys on ollut julkaisun jälkeen nopeaa, sekä pelillisesti että sisällöllisesti. Alkuvaiheessa painopiste oli ennen kaikkea Japanin ja Yhdysvaltain laivastoissa, jota sävytettiin yksittäisillä muiden valtioiden aluksilla ja hiljalleen saapuneilla jonkin maan laivaston tiettyyn alustyyppiin keskittyneillä mikrolaivastoilla. Julkaisun jälkeen peliin on julkaistu muun muassa 14 päivitystä, joiden lomassa on saatu muun muassa 16 uutta karttaa ja laivamääräkin on kasvanut yli 200:n.




Päälle vuodessa merisodasta onkin tullut reilusti aiempaa monipuolisempaa, mutta samalla myös haasteellisempaa. Alusten vahvuudet ja heikkoudet ovat sekä korostuneet että tasoittuneet, ja erilaisista pelityyleistä nauttiville on tuotu lisää välineitä juuri sillä tietyllä taktiikalla herkutteluun. Ja jos se jossain vaiheessa mälsyttää, niin vaihtoehtojahan piisaa.

Erityisen hienoa tässä kehityskulussa on ollut - näin paikallissävytteisesti - Euroopan laivastojen saapuminen sodan merille. Niin hienoja ja upeita ja historiallisesti tärkeitä kuin Jenkkien ja Japsien huikeat paatit olivatkin, niin kyllähän paikallisväri on aina kiva asia. Ei se mitään, että moni Euroopan sotalaivoista oli silloin vihollisia, samassa Unionissahan sitä eletään. Britit jossain vaiheessa pois lukien. Omia siis ovat!

Pelissä upea Tirpitz sotii paljon uljaammin kuin oikeasti.


Erityisesti Saksan sotalaivastoa on kaivattu kovasti pelin julkaisusta saakka. Muutama legendaarinen taistelulaiva ja risteilijä julkaistiin toki yksittäisinä, erikseen ostettavina premium-laivoina pahinta nälkää tyydyttämään, mutta toisinhan siinä kävi - himo vain kasvoi. Saksan taistelulaivojen ja risteilijöiden saapuminen Warshipsin merille otettiinkin viime vuoden puolella vastaan todella lämpimästi. Lopultakin "omia" laivoja! Näitähän on nähty Suomenkin vesillä, meidän kamuina, kyllä kelpaa!

Saksan laivastohan ei tosin hirveän suurta vaikutusta jättänyt merisodan historiankirjoihin. Alukset olivat toki upeita, niillä oli hienot nimet ja ne upposivat yksi toisensa jälkeen varsin vähäisin saavutuksin. Ainoita poikkeuksia olivat taskutaistelulaivat Graf Spee, Admiral Scheer ja Lutzor sekä taistelulaivat Scharnhorst ja Gneisenau, jotka tekivät menestyksekkäitä partioita suurilla merillä kaapaten ja tuhoten rahtialuksia, aiheuttaen liittoutuneiden huoltolaivastoille tuhottomasti harmaita hiuksia. Kuten Saksan laivaston komentaja sodan alettua totesi, "voimme vain upota kunniakkaasti." Sen laivasto totisesti tekikin.

Upposin jo mutta torpedoni kostavat.


Mutta seksikkäitä ja kiinnostavia laivoja ne olivat, pinnalla ja upottuaankin. Niiden muutaman kuuluisan Bismarckin ja OlikosNiitäMuitakin-laivan lisäksi Saksan sotalaivastolla, Kriegsmarinella, oli myös aivan upeita valtamerihävittäjiä, jotka täydensivät jonkin aikaa sitten laivaston valikoiman. Saksan laivaston hävittäjät ovat peräisin sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan ajalta ja niiden välistä, ja tarjoavat nelostieriin asti todella virkeää, erilaista pelattavaa. Valtameritaisteluihin suunnitelluissa alkupään sakuhävittäjissä kun on hupaisan torpedovenemäisiä piirteitä, ja niissä on myös aluksen keulaan sijoitetut torpedoputket. Näin pienet ja ketterät alukset pystyvät suorittamaan hyvinkin yllättäviä ja viihdyttäviä hyökkäyksiä vihollisaluksia vastaan. Harvempi kun muistaa, että suoraan kohti syöksyväkin alus voi pulautella torpedoja eteensä.

Etenkin alkutierin sakuhävittäjät ovat kerrassaan viihdyttäviä pikku purtiloita, joilla on kivasti vauhtia ja ketteryyttä, vaikka torpedojen kantamat eivät japsien tasolle ylläkään. Korkeammilla tiereillä pelityyli harmillisesti tasautuu ja keulatorpedotkin korvataan suuremmalla tykkiaseistuksella. Tylsää.

Saksan laivaston ja valtamerihävittäjien saapuminen on siten ollut iso asia sekä pelillisesti että merisotahistoriallisesti.



Viva la France!


Uusimmat tuulevat puhaltavat kuitenkin Ranskan suunnalta, mikä on aika jännä asia etenkin laivasotahistorian kannalta. Ranskan laivastolla ei näet ole tarjottavanaan kovinkaan näyttäviä historiallisia saavutuksia viime vuosisadan suurissa sodissa. Eihän tämä ole Ranskan laivaston syy, sillä sotien kuviot vain kulkivat vähän eri suuntaan kuin mitä odotettiin.

Ekassa rähinässä pohjoisessa merisotaa käytiin lähinnä Saksan ja Britannian laivaston välillä, Välimerellä suurimmat yhteenotot taasen nähtiin Italian ja Itävalta-Unkarin laivastojen välillä. Toisessa maailmansodassa taasen Ranska hävisi ennen kuin laivasto pääsi mihinkään töihin, joskin osa ehti paeta Ranskan Afrikan siirtomaihin tai Britanniaan. Osa sitten soti Vapaan Ranskan laivastossa länsiliittoutuneiden riveissä tai liehutti Vichyn Ranskan lippua siihen saakka. Surullisenkuuluisin Ranskan laivaston taistelutoimi oli se, kun omat miehistöt upottivat aluksensa satamiinsa ennen kuin Saksan joukot ehtivät vallata ne silloin, kun saksalaiset miehittivät Vichyn Ranskan alueet.

Näin surullisesti kävi Ranskan uljaan sotalaivaston. Kuva: Musée national de la Marine.


Mutta vaikka viime vuosisadan sotahistorialliset saavutukset ovatkin niukkoja, on Ranskan laivastolla pitkä ja kunniakas historia. Sen yksiköt ovat olleet sotatoimissa myös 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, niin Aasiassa, Afrikassa kuin Euroopassakin. Ja Ranskan laivasto oli satojen vuosien ajan yksi Euroopan tärkeimmistä sotamahdeista, joka oli pahimmillaan Espanjan lisäksi ainoa valta, joka pystyi edes ajattelemaan Britannian haastamista.

Ja kyllä hienoja laivoja tehtiin ennen toista maailmansotaa ja sen jälkeenkin, ehkä suunniteltiin vähän salassa myös sen aikana. Ne ovat pääosassa World of Warshipsin uusimassa laajennuksessa, jossa pelin sotaisille laineille saapui laivueellinen ranskalaisia risteilijöitä.

Ranskan sotalaivasto oli näet yksi Euroopan voimatekijöistä, joka olisi voinut saada toisissa olosuhteissa aikaan vaikka mitä. Sitä voidaan nyt teorisoida oikein kunnolla pelimuodossa.

Siinä on laivalla tykkitornia kerrakseen. Kuva: Musée national de la Marine.


Entuudestaan Warshipsissä oli yksi ranskalaislaiva, upea taistelulaiva Dunkerque. Se sai nyt kaverikseen kokonaisen legioonan ranskalaisia risteilijöitä, joilla kelpaa seilata ja taistella virtuaalimerillä. Risteilijät ennustanevat myös joskus saapuvaa Ranskan laajempaakin laivastoa, vähän kuin Saksan laivaston alusten hivuttautuminen peliin aikoinaan.



Historiallisesti kiinnostava kulma Ranskan laivastoon on sekin, että vaikkapa Britannian, USA:n ja jopa Saksan laivastoon verrattuna monia aluksia rakennettiin vain pienissä sarjoissa, liki yksittäiskappaleina. Sitäkin enemmän tehtiin paperilaivoja, ja sitten taas keksittiin uusia jippoja, joiden myötä melkein aloitetut projektit hylättiin parempien tieltä. Joku ilkeämielinen voisi vihjata, että Ranskan laivaston suunnittelu ja rakentaminen oli sekavaa ja kaoottistakin, mutta pois se meistä.

Uuden laivamalliston tuominen peliin on vaatinut paljon töitä, sillä pienemmänkin aluksen mallintaminen kestää yleensä kahdesta kolmeen kuukauteen. Tier VIII:n risteilijään taasen upposi vaatimattomat 140 miestyöpäivää, 1120 tuntia 3D-mallintamista. Ei mitään hutaistua hommaa.

Sitä ennen on tietysti tehty hirveästi taustatutkimusta muun muassa museoita ja arkistoja koluamalla.

Wargamingin museosuhteiden pomo Kresimir Gusak muistelikin, että Ranskan laivaston historia-arkistoja tutkittiin vaatimattomat 120 laatikollista.

- Ne olivat valtavia, täynnä aineistoa. Niiden selaaminen kesti kaksi viikkoa, mutta löysimme sen mitä etsimmekin.




Useimmista laivoista löytyi hyvät piirustukset, joiden avulla pelilaivat voitiin luoda hyvinkin pikkutarkasti ja autenttisesti. Aivan kaikista ei kuitenkaan löytynyt täydellisiä piirustuksia, ja etenkin Ranskan kymppitierin risteilijä Henry IV:tä ei koskaan edes suunniteltu loppuun saakka. Niinpä laivan viimeistely tapahtui Wargamingin Pietarin studion laivainsinöörien käsissä. Nämä kaverit ovat opiskelleet laivanrakennusta ja työskennelleet telakoilla, ja he pystyvät täydentämään piirustusten puutteet uskottavalla, aikansa mukaisella purkalla.

Ranskan risteilijät ovat siis historiallisesti erikoisia tapauksia, joista harva lienee kuullut. Jännittäviä aluksia ne silti ovat, kuten pelaajat ovat jo huomanneet. Tierin alkupään alukset ovat vähemmän yllättäen aika mitättömiä purtiloita, joista useimmat hankkiutunevat pikaisessa tahdissa eroon. Pian aluksista paljastuu ranskalaisuuden syvempiä piirteitä. He ovat nopealiikkeisiä, suorastaan rivakoita - ristelijöiksi vallan pikajuoksijoita. Kaverien pinta on tosin aika läpinäkyvä - panssarointia laivoissa ei ole paljoakaan. Sen vastapainoksi tosin sitten löytyy isokaliiberista tykistöä mukavasti.

Eli laivat ovat nopeita ja raskaasti aseistettuja, mutta eivät suuremmin kestä vihollistulta. Siihen päälle hyvä ilmatorjunta-aseistus, niin ranskapaateilla on jo peliä muuttavia ominaisuuksia.

- Ne tuovat peliin uusia, jännittäviä pelityylejä, pelin tuottaja Jacek Pudlik ynnää.



Nopeutta saa lisääkin tierejä kivuttaessa, sillä ranskalaivojen erikoisominaisuus on nopeus-bonus. Nytkin jopa alatierien ranskalaivoihin on välillä vaikea osua pidemmältä matkalta, sillä niiden poikkeuksellisen suuri vauhti tekee oikean ennakon ottamisesta vaikeaa, etenkin jos laivat vielä vähän ketkuilevat. Jos tähän laitetaan vielä
päälle vauhtibonari, niin 35 solmua ja nopeamminkin paahtava laiva voi jo muuttaa taistelukentän kemiaa.

Pudlik naureskeleekin, että nyt risteilijät voivat suojata hävittäjiä samalla nopeudella edetessään, ja pahimmillaan kenttää vallatessa risteilijä saattaakin saapua apajille yhtaikaa hävittäjien kanssa. Ikävä yllätys kevyemmälle purtilolle, joka yrittää luottaa huomaamattomuuteen ja nopeuteen.

Mutta saammeko me joskus ihan oikean Ranskan laivaston?

- Toki se on mahdollista. Lähdemateriaalia riittää ja Ranskalla on paljon laivoja, joita voimme harkita. On siellä aukkojakin, mutta ne voidaan kiertää. Ajan mittaan voimme tuoda peliin lisää Ranskan laivoja ja laivapuita, ja nytkin tutkimme ranskalaisia taistelulaivoja. Vielä ei ole kuitenkaan niiden aika.

Saksan laivasto ja ranskalaiset risteilijät löytyvät nyt World of Warships –sotapelistä. Se on ilmainen ladattava ja pelattava. Peli sisältää mikromaksuja, joiden avulla voi ostaa kosmeettista sälää ja nopeuttaa etenemistään sekä ostaa harvinaisempia premium-sotalaivoja.

Mistä on Ranskan laivasto tehty?


Haastattelussa Wargamingin Jacek Pudlik:






Kuuminta hottia Ranskan laivastossa tänään:
Tier I - Bougainville
Tier II - Jurien de la Gravière
Tier III - Friant
Tier IV - Duguay Trouin
Tier V - Emile Bertin
Tier VI - La Galissonnière
Tier VII - Algérie
Tier VIII - Charles Martel
Tier IX - Saint Louis
Tier X - Henri IV


V2.fi | Jukka O. Kauppinen
< V2.fi pelasi: FRU, M... Säätämö, osa 3: Amig... >

Keskustelut (5 viestiä)

awryj

26.04.2017 klo 16.54 1 tykkää tästä

Kiitokset jättijutusta JOK. Mielenkiintoista settiä.
Welderold

26.04.2017 klo 19.41

Monin verroin enemän hypeä aiheutti britti risteilijöiden tulo taannoin. Näitä arvon "toimittaja" ei edes mainitse. Tämä antaakin kuvan, että "asiantuntemus" perustuu noihin vanhoihin haastatteluin.
bgswohvogsr

26.04.2017 klo 19.41

Peliä on pakko vihata ihan vaan koska World of Tanks ja yök, ihan kuin pelimaailman Cheek tai Kardashian. Mutta ovat ilmeisesti tehneet taustatyönsä
Grendel

Moderaattori

Rekisteröitynyt 13.04.2007

26.04.2017 klo 22.18

Welderold kirjoitti:
Monin verroin enemän hypeä aiheutti britti risteilijöiden tulo taannoin. Näitä arvon "toimittaja" ei edes mainitse. Tämä antaakin kuvan, että "asiantuntemus" perustuu noihin vanhoihin haastatteluin.


En mainitsekaan "brittejä", koska "jutun" painopisteenä on pelin uusin "laajennus" eli "Ranskan" laivasto, johon laitoin mausteeksi mukaan myös edellisen "laajennuksen" "Kriegsmarine"-herkkuja. "Brittilaivastoa" sitten laajemmin siinä vaiheessa, kun sitä "saadaan" oikein rehvakkaasti. Ei nyt maailman kaikkia aiheita yhteen ainoaan "juttuun", johonkin sisällöllinen "raja" kuitenkin.
Haastattelumateriaalista ainoa vanhempi pätkä, viime vuodelta, oli Plociennickiltä ja kaikki muu äskeiseltä reissulta Touloniin. Pelilliset näkökulmat pohjautuvat taasen ihan omaan pelaamiseen ja mielipiteisiin, devaajien kommentoinnit poislukien.

On other note, jättijuttu, heh. Meikän mittapuulla aika normipäivä ;-)

tv
-jok
Muokannut: Grendel 27.04.2017 klo 01.01
Grendel

Moderaattori

Rekisteröitynyt 13.04.2007

26.04.2017 klo 22.19

bgswohvogsr kirjoitti:
Peliä on pakko vihata ihan vaan koska World of Tanks ja yök, ihan kuin pelimaailman Cheek tai Kardashian. Mutta ovat ilmeisesti tehneet taustatyönsä


Warships on hei ihan oikeasti aikuisille tehty, sopivan hidastempoinen ja taktinen sotapeli.

-jok

Kirjoita kommentti

13113

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova