Tuorein sisältö

V2.fi ennakoi: Barotrauma (PC)

Mikko Heinonen

19.06.2019 klo 14.30 | Luettu: 1658 kertaa | Teksti: Mikko Heinonen

Himmel, sukeltakaa!
Takavuosien Kickstarter-hitti FTL: Faster Than Light heitti pelaajat keskelle vihamielistä avaruutta, jossa piti sitten hallinnoida miehistöä ja pitää alus ehjänä. Itsekin jaksoin tahkota sitä iltakaudet, vaikka menestys oli vaatimatonta. Oli hauskaa yrittää manageroida sekalaista alien-joukkoa, reagoida satunnaisiin tapahtumiin ja ylipäätään katsoa, kuinka pitkälle selviää jatkuvasti vaikeutuvissa tasoissa.


FTL on ilman muuta innoittanut myös suomalaisten Undertow Gamesin ja Fakefishin hengentuote Barotraumaa, joka saapui juuri Steam Early Accessiin. Avaruuden sijaan ollaan kuitenkin nyt veden alla Jupiterin kuussa, eikä aluksessa tarvitse huseerata yksin. Homman nimi on yhteispeli – paitsi silloin, kun yksi pelaajista saakin tehtäväkseen sabotoida koko operaatiota. Vaikuttimiin varmasti lasketaankin myös komentosiltasimulaatio Artemis.

Valitse roolisi


Sukellusvene on monimutkainen laite, jonka hallintaan ei yksi käsipari tahdo riittää. Aluksen ohjaamisen lisäksi täytyy muun muassa pitää ydinreaktori oikealla teho- ja lämpötila-alueella, huolehtia pumppujen ja moottorien sähkönsyötöstä, korjata vikaantuvia komponentteja, fiksailla vuotavaa runkoa ja – erittäin oleellisena seikkana – myös häätää pois sisään tunkevaa yli-innokasta eläimistöä ja paikata miehistöä sen jälkeen, kun häätäminen ei ole aivan onnistunut. Europan meret kun eivät ole suinkaan autioita, vaan niiden uumenista löytyy ties minkälaista otusta, joiden intresseissä ei ole rauhanomainen rinnakkaiselo pelaajan suklarin kanssa. Jokaiseen tehtävään tarvitaan oma spesialistinsa, sillä satunnaisella ruuvarinheiluttelulla ei sähkökaappeja korjailla kuin ehkä tilapäisesti. Siksi pelissä onkin eri hahmoluokkia kapteenista lääkäriin. Kehittäjät suosittelevat minimimääräksi kolmea: kapteeni, mekaanikko ja insinööri.


Europa-kuun tukikohdat sijaitsevat pinnan säteilytasojen vuoksi veden alla, ja niiden välillä voi liikkua vain vedenalaista luolastoa pitkin. Koska syvyyksien pimeydessä ei varsinaisesti näe mitään, ollaan kapteenin pulpetista löytyvän kaikuluotaimen varassa. Tasainen ”ping” paitsi luo tunnelmaa, myös houkuttelee paikalle hirviöitä, joiden lempiharrastus on pureskella itsensä suklarin rungosta sisään. Ja sitten taas hitsataan, ellei ampuja ole tehtäviensä tasalla.

Kaverit kasaan ja pohjaan


Kun näin Barotrauman ensi kertaa Daedalic Daysissa, olin yhtä aikaa kiinnostunut ja huolissani. Kiinnostunut siksi, että idea yhteistyömoninpelistä tuntui viehättävältä ja vedenalainen meininki vähintään yhtä jännältä kuin avaruus. Huolissani siksi, että peli näytti paikoin turhan mutkikkaalta, jotta siitä voisi nauttia kepeästi. Tosiasiahan nimittäin on, että vaikka noin periaatteessa pidän monipuolisista peleistä, käytännössä aika ei riitä tuntikausien opetteluun, ennen kuin mitään järkevää saa aikaiseksi.


Myös Barotrauma käytännössä vaatii eri hahmoluokkien tutoriaalien läpipeluuta, ennen kuin sen pariin pääsee kunnolla uppoutumaan. Tämä ei kuitenkaan onneksi vie kuin reilut puoli tuntia. Itselläni oli lisäksi harvinaislaatuinen tilaisuus kokeilla peliä sen kehittäjien kanssa. Perusteet omaksuttuani keräsin sivuston veteraaneista neljän hengen seurueen, jonka voimin kävimme Europan valloitukseen. Peliä voi toki pelata bottienkin kanssa, mutta myös kehittäjät olivat sitä mieltä, että moninpelinä se on omimmillaan. Nopea yksinpelitilan kokeilu vahvisti tämän käsityksen: harvalukuisia lauseita toistelevat AI-pelaajat ovat paljon tylsempää seuraa kuin oikeat ihmiset.

Seiloreiden kertomaa


Jo pelkkä selviytyminen tukikohdasta toiseen on tietenkin jonkinlainen tavoite, mutta kampanjatilassa peli jakelee myös erilaisia tehtäviä. Toisinaan kuljetetaan arvokasta lastia, joskus taas yritetään tappaa jokin isompi örvelö ja välillä käydään alien-luolissa etsimässä aarteita (joskin nämä tehtävät ovat harvinaisempia). Omalta miehistöltämme tehtävät onnistuivat noin neljä kertaa viidestä, ja kuolemankin syynä oli muutaman kerran jokin meistä riippumaton seikka. Pelin ”vaikeussäädin” ei ole hirveän havainnollinen, mutta se oli meillä noin kolmanneksen kohdalla. Isommallekin sen varmaan voisi siis vääntää.


Tästä huolimatta uhkaavia tilanteita riitti matkan varrella, ja ainakin kerran kapteeni ja lääkäri seilasivat nilkuttavan, vettä vuotavan aluksen satamaan – mekaanikon ja insinöörin ruumiit lastinaan. Kun kunnon ketjureaktio iskee, pitää tosissaan miettiä oikeita toimenpiteitä ja niiden oikeaa järjestystä, ja se tekee pelistä varsin jännittävää.

Peli on vielä jokseenkin keskeneräinen, joten en tässä vaiheessa spekuloi hirveästi sillä, kuinka pitkäikäistä huvia se lopulta on. Tuntui kuitenkin, että tässä vaiheessa tehtävät olivat varsin samanlaisia ja uhka tuli lähinnä siitä, kuinka pahantahtoinen satunnaislukugeneraattori sattui milloinkin olemaan. Pelimoottori itsessään on veikeä 2D-fysiikkasandbox, ja etenkin ihmishahmojen liikkeet ovat välillä melkein koomisen näköisiä, mutta kuitenkin hyvällä tavalla. Sukellusveneiden rakentelu ja erilaiset komponentit syventävät kokemusta varmasti – tämä raportti perustuu kampanjatilan pelaamiseen perusmallin Dugong-suklarilla.


Viihdyin Barotrauman parissa enemmän kuin odotinkaan. Se on sympaattinen peli, josta paistaa paneutuminen aiheeseen ja halu toteuttaa hauska idea laadukkaasti. Vaikka pinnan alla on selvästi varsin monimutkainen peli, ensikokemus ei vedä pelaajaa perässään aivan pohjalle asti.

Kiitokset miehistölle: Chavez, kepe-5 ja tolja

V2.fi | Mikko Heinonen
< Pelataanpa: Amiga-su... Pelataanpa: Amiga-su... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (2 viestiä)

Penan_broidi

20.06.2019 klo 07.27

Onko Mikko pelaillu We Need To Go Deeper:iä? Koska tämä vaikuttaa tekstin perusteella suht samalta, joskin vakavampana ja monipuolisempana.
Mikko

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

20.06.2019 klo 10.01

En ole, mutta veikkaanpa että tekijät ovat...

V2.fi:n JOULUKISA
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova