Tällä kertaa tutustutaan suomalaisten indiepelien uusiin tulokkaisiin. Kokeiluun pääsivät Early Accessiin maaliskuussa saapunut, kahden tatin räiskintäpeli Phobos Down, sekä vastikään julkaistu roguelike-puzzlepeli Kaamos.



Pepperbox Studiosin kehittämä, pikseligrafiikkainen Kaamos on mielenkiintoinen yhdistelmä roguelike-elementtejä, “match 3” -tyylisiä puzzlepelejä sekä suomalaista mielenmaisemaa. Kaamoksessa eletään nimensä mukaisesti ikuisen pimeyden keskellä, sillä aurinko ei ole noussut keskiaikaisessa maailmassa viikkoon. Soturi lähtee tutkimaan mysteeriä, kohdaten proseduraalisesti rakentuvalla pimeyden polulla yhtä sun toista vihollista.


Taisteleminen tapahtuu tosiaan “match 3” -pelien hengessä: ruudukosta löytyy punaisia hyökkäyslaattoja, vihreitä puolustuslaattoja, sinisiä haarniskalaattoja sekä keltaisia väistölaattoja. Jokaisella vuorolla arvotaan uusi laattajärjestys, ja pelaaja saa siirtää yhtä pysty- tai vaakariviä luodakseen mahdollisimman monta laattayhdistelmää. Mitä isomman yhdistelmän saa luotua punaisista laatoista, sitä kovempaa soturi lyö; mitä suurempi sumppu syntyy vihreistä laatoista, sitä vahvemman iskun hahmo saa puolustettua. Siniset laatat antavat vuorosta toiseen kestävää suojaa, keltaisilla väistellään iskuja. Laattojen määrään voi vaikuttaa varusteilla: matkan varrella soturi löytää uusia haarniskanpalasia, sormuksia sekä aseita, joista jokainen vaikuttaa pelipöydällä olevien laattojen määrään.

Kaamos on varsin simppeli peli, jota visuaalinen tyyli ja pelkistetty tarinankerrontakin tukee. Palasista on kuitenkin luotu tarpeeksi mielenkiintoinen kokonaisuus, että pelin pariin tekee mieli palata yhä uudelleen ja uudelleen. Hyvistä roguelikeistä tuttu “vielä uusi yritys…” -fiilis on siis näkyvillä myös Kaamoksessa. Uusia varusteitakin tarjotaan tarpeeksi rivakasti, jolloin pelilauta täyttyy hyvällä tahdilla uusista laatoista. Samanaikaisesti on kuitenkin myönnettävä, että yhteenotot alkoivat tuntua hieman samanlaisilta jo lyhyen testailun aikana.


Kaamos ei tuo mitään täysin uutta pöytään, mutta pelintekijä on keksinyt mielenkiintoisen yhdistelmän olemassa olevista aineksista. Jos roguelike-pelien satunnaisuus, ankea tunnelma ja kevyt puzzleilu kuulostavat mielenkiintoisilta sekoitukselta, Kaamos tarjonnee miellyttävän välipalan ikuisessa pimeydessä. Hintalappu on piirun alle 10 euroa, josta lähtee vielä pari euroa pois toukokuun puoliväliin saakka.



Illan toinen peli on muun muassa 90-luvun klassikkopeli Molezista tutun Fractile Gamesin kehittämä Phobos Down. Phobos Down edustaa hyvin perinteistä räiskintägenreä: ylhäältä kuvatussa kahden tätin räiskinnässä juostaan rajattua areenaa ympäri ämpäri, alueen täyttyessä yhä isommista ja tappavammista hirviöistä. Genre on ollut varsin suosittu kotimaisessa peliskenessä ja allekirjoittanutkin on arvostellut useamman samankaltaisen suomalaispelin. Aivottomalle räiskinnälle on kuitenkin paikkansa, joten miten hyvin Phobos Down vertaantuu kilpailijoihinsa? Varsin hyvin!


Phobos Downin ideana on simppeliys. Kontrollit ovat simppelit, viholliset ovat simppeleitä, aseet ovat simppeleitä, tavoitteet ovat simppeleitä ja grafiikat ovat simppeleitä. Yhdellä tatilla ohjataan ukkoa, toisella tähdätään. Liipasinta voi pitää pohjassa vaikka pelin ensimmäisestä sekunnista viimeiseen, sillä turhan resurssimanageroinnin sijaan pelaajan pitää vain varmistaa, että tähtäimen päässä on lyijymyrkytystä kaipaava örmelö. Pelialueilta löytyy suojeltavia kontteja sekä tykkitornin ja lääkelaukun kaltaisia apupisteitä, mutta muuten pelaaja on vapaa kulkemaan miten haluaa. Yksi matsi kestää noin viitisen minuuttia, ja testaushetkellä peli tarjosi ajoittain vaihtuvia kahdeksan matsin kokonaisuuksia.

Peliin hyppääminen oli todella helppoa, ja Phobos Down toimii nimenomaan pienissä pätkissä. Kuten kokkaamisessa, myös pelinteossa selviää yksinkertaisilla aineksilla, kunhan ne yksinkertaiset ainekset ovat hyvälaatuisia: Phobos Downin syvin olemus on sen verran koukuttava ja liskoaivoja tyydyttävä, että avaruushämähäkkejä ammuskellessa vajoaa miellyttävään transsiin. Hypnoosimainen viehätys ei ole aivan yhtä suuri kuin lajityypin mestareissa, kuten Vampire Survivorsissa tai suomalaisessa Crimsonlandissa, mutta viihdyttävää kaikki tyyni.


Phobos Down on yhä Early Accessissa, joten kyseessä ei ole millään muotoa valmis peli. Mitään järisyttävän monimutkaista kokemusta ei kuitenkaan kannata odottaa edes 1.0-versiolta, sillä tähtäimessä on selvästi simppeli välipalapeli – josta myös kuuden euron hintalappu muistuttaa. Toistaiseksi on vaikeaa sanoa, miten pitkäaikaiseksi hupi osoittautuu, mutta lyhyenä maistiaisena räiskiminen viihdytti. Markkinat ovat kuitenkin täynnä vastaavia, arcademaisia räiskintöjä, joten edukseen erottuminen voi osoittautua hyvin haastavaksi.