Suomalainen peliteollisuus käynnisteli moottoriaan 1980-luvulla ja harrastajavoimin tehtiin useita julkaisuja erityisesti Commodore 64:lle. MSX-harrastus oli täällä myös keskimääräistä valtiota suositumpaa, ja sillekin saatiin kourallinen kotimaista pelattavaa. Muut koneet jäivät sitten pitkälti taka-alalle, mutta sieltä täältä niillekin putkahteli muutamia pelejä. Yksi niistä oli Aki Kaukovirran ohjelmoima Lord of the Maze Sharp MZ-700- ja MZ-800 -tietokoneille.

Kuten arvata saattaa, peli on varsin harvinainen ja oikeastaan ainoa tiedossa ollut kappale on majaillut kolikkopelioperaattori Reprocaden omistajan Toni Cavénin hyllyssä. Keväällä 2022 Kasettilamerit saivat kyseisen kasetin käsittelyynsä ja Retro Rewindkin sotkeutui asiaan. Tonin avustuksella otimme yhteyden pelin tekijään ja saimme alla olevan haastattelun sekä luvan sille, että peli laitetaan kaikkien Sharp-harrastajien ulottuville. Sen voi käydä lataamassa osoitteesta kasettilamerit.fi/lataukset/.

Aki Kaukovirta kertoo, että vaikka hänen ystävillään oli VIC-20- ja Commodore 64 -koneita (josta hän oli itsekin haaveillut), perheen ensimmäiseksi tietokoneeksi valikoitui "kaikilla herkuilla" varustettu Sharp MZ-700.

- Ajatus lähti jo edesmenneeltä isältäni, jolla oli erikoinen visio siitä, että tulevaisuudessa kaikki käyttävät tietokoneita ja siitä syystä niiden käyttöä olisi hyvä opetella. Minulla ei ole ihan tarkkaa muistikuvaa, miksi juuri Sharp – ehkä siihen vaikutti se, että siinä tuli mukana kompaktissa paketissa kasettiasema ja plotteri-tulostin.

Isä olikin oikeassa, sillä vaikka Akista ei tullut ohjelmoijaa, hän uskoo, että aikaisesta harrastuneisuudesta ja kertyneestä osaamisesta on ollut hyötyä.

- Tein ensin jonkun aikaa ihan muita palkkatöitä, mutta nykyään olen taas ATK:n parissa. Toki ATK on myös harrastuksena säilynyt ja into siihen. Aikoinaan rakensin vanhaan kasettidekkiin digiboksin, kun sellaiselle oli tarvetta. Rakensin myös 3D-tulostimen, opettelin suunnittelemaan osia ja olen jakanut niitä eri alustoilla.

Kaukovirta on hyödyntänyt taitojaan tulostamalla esimerkiksi autosimulaattorilaitteistoonsa analogisen käsijarrun sekä sekvenssivaihteiston. Lisäksi hän suunnitteli ja tulosti Short Course -luokkaan radio-ohjattavan auton, jolla mies on osallistunut jopa kansainvälisiin kilpailuihin. Mutta palataanpa Sokkelon Herran pariin.




Pienen paikkakunnan 14-vuotiaalla Sharp-harrastajalla ei ollut monia mahdollisuuksia hankkia laitteelleen pelejä, joten ajatus oman pelin tekemisestä kasvoi vähitellen. Ennen Lord of the Mazea Kaukovirta koodasi koneellaan useita tekstiseikkailuita sekä alaspäin rullaavia ajopelejä. Iso osa ohjelmoinnin aloittamisessa oli toki myös 80-luvun tietokonelehdillä sekä -kirjallisuudella, joista pystyi kopioimaan listauksia, vaikka ne eivät omalle koneelle olisi suoraan käyneetkään. Yrityksen ja erehdyksen kautta touhu kuitenkin eteni.

- Tein myös roolipeliharrastukseeni liittyen pelinjohtajalle eli dungeon masterille apuohjelman, jolla pystyi luomaan laatikoista luolaston, kirjoittamaan jokaisen luolan osan tapahtuman ja vastustajat sekä tarvittaessa arpomaan loppuihin tapahtumapaikkoihin hirviöt. Ohjelmaan oli siis sisällytetty kaikki Dungeons & Dragons -kirjojen hirviöt sekä aarteita, ja seikkailun luonnin alussa asetettiin pelaajien lähtötaso, jonka perusteella hirviöt arvottiin. Seikkailun ja kartan pystyi tulostamaan mukaansa plotterilla.


Valitettavasti jälkipolville ei ole jäänyt näistä teoksista minkäänlaista dokumenttia. Kaukovirran mukaan juuri roolipeliharrastus oli suurin syy myös Lord of the Mazen syntyyn. Mahdollisesti takaraivoon oli jäänyt joku kaverin Commodorella pelattu peli, mutta miehen alkuperäinen visio oli tehdä peli, joka olisi avoin ritariseikkailu ja jossa ratsastettaisiin metsässä jousi kädessä örkkejä ammuskellen.


Lopullinen peli sijoittuu kuitenkin labyrinttiin, ja ohjekirjana toimiva C-kasetin kannen sisäpuoli kertoo seuraavaa: "Tehtävänäsi on etsiä kymmenen arkkua sokkelosta. Arkkuja on enemmänkin kuin kymmenen, mutta osa arkuista on räjähtäviä". Räjähtävien arkkujen lisäksi pelaajan energiaa kuluttavat hirviöt sekä ritarit, ja kun mittari näyttää nollaa, peli on lopussa. Kymmenennestä arkusta löytyy OPEN-loitsu, jolla sokkelosta pääsee pakoon, mutta sitä voi käyttää ainoastaan alkuruudussa, joten ensin pitää löytää tie takaisin.

- Pelin tein Sharpin omalla S-Basicilla ja hankalinta siinä oli "3D-luolaston" luonti merkkigrafiikalla. Ajan kulusta minulla ei ole muistikuvaa, mutta sen muistan, että suunnittelutyötä tein melko paljon paperille, piirsin luolaston, hahmottelin vastustajat ja niin edelleen.



Suomessa toimi tuohon aikaan Comico Oy, joka on monelle alan harrastajallekin varsin tuntematon nimi. Se toimi näillä seuduin vielä 1980-luvun alussa muun muassa Sharpin, Applen ja Commodoren laitteiden maahantuojana, mutta hajosi sitten useampiin osasiin, joista yksi oli commodoristeille jo paljon tutumpi PCI-Data.

- Comicoon olin ottanut yhteyttä jo aiemmin, koska se oli oikeastaan ainoa tapa siihen aikaan saada selville, mitä pelejä, ohjelmia tai oheislaitteita on mahdollisuus hankkia Sharpille. Heiltä sain mahtavasti neuvoja ja tietoa Sharpin käyttöön sekä taisin saada jonkun kirjankin. Siksi lähetin heille pelin S-Basic-version katsottavaksi.


Comicolta sitten ehdotettiin, että peli käännettäisiin konekielelle, jottei pelaajien tarvitse peliä aloittaessaan ensin ladata BASICia. He myös ystävällisesti lähettivät Kaukovirralle kääntäjän työn tekemistä varten.

- Sain myytyä muutaman pelin kirjetutuille, joilla myös oli Sharp. Muutaman taas vaihdoin heidän tuotoksiinsa. En tiedä, miten Comico sai peliä levitettyä, mutta vastineeksi sain kyllä heiltä paljonkin materiaalia. Sieltä tuli kirjallisuutta, Pascal- ja Fortran-kasetit ja niihin oppaita, ja lisäksi kun koneeni päivittyi MZ-800:aan, sain siihen lerppuaseman, matriisikirjoittimen sekä tarvittavat lisäkortit. Yritin myös saada peliä Mikrobitin myyntipalstalle myyntiin, mutta siihen olisi pitänyt ostaa maksullinen ilmoitustila, joten se jäi siihen.

Kaukovirta kertoo, ettei ole pelannut peliään sitten 80-luvun loppupuolen, koska hän lahjoitti Sharp-tietokoneensa ohjelmistoineen ja oheislaitteineen aikoinaan Reprocadelle. Miehen mukaan sydän sykkii kuitenkin yhä retrolle – edellä mainittujen rakentelujen lisäksi hän on kasannut omaksi ilokseen muun muassa virtuaaliflipperin sekä 3D-tulostetun pöytämallisen arcade-pelikoneen.

- Lämpimiä muistoja minulla on myös Summer Gamesista, jota pääsi pelaamaan jossain kylän yleisessä tilassa Applen tietokoneella. Se oli peli, jossa hakattiin sormet kipeinä näppäimistöä.

Mutta mikä on tarina sen taustalla, että pelin ohjeissa mainitaan "Kaikki kopioija crackerit kärsivät syviä omantunnon tuskia"?

- Nuoruuden uho ja ehkä pieni kateellisuus Commodore-käyttäjiä kohtaan.

Kiitokset: Toni Cavén, Kasettilamerit, Markku Reunanen

Julkaistu aiemmin Retro Rewindin numerossa 2/2022
Lisätietoa Retro Rewind -lehdestä: https://retrorewind.fi
Tilaa Retro Rewind osoitteesta https://tilaaskrolli.fi