V2.fi testasi: Sharp RP-TT100 -levysoitin ja JBL Boombox 4 -kaiutin
Langattomasti vinyyliltä
Olen hankkinut ja kuunnellut vinyylilevyjä enemmän tai vähemmän 1990-luvun alusta saakka - kaikki silloinkin ostamani ovat yhä tallessa - ja kun vinyyli-innostus on edelleen voimissaan, on niitä tullut viime vuosina hankittua tiiviillä tahdilla, sekä uutta että vanhaa. Kun vierailin syksyllä IFA-messuilla, bongasin liitännöiltään modernisoituja levynpyörittimiä useammankin valmistajan osastolla ja kun Sharpin edustaja otti yhteyttä, sovimme RP-TT100:n ottamisesta testiin. Kyseinen soitin soittelee vinyyliä myös Bluetooth-taajuuksille, joten sille kaveriksi sopi samoihin aikoihin postinkantajan riemuksi saapunut JBL:n jytympi Boombox 4 -kaiutin.
Noin 250 euron hintaluokassa pyörivä täysautomaattinen RP-TT100 ei välttämättä herätä isoja tunteita geneerisellä pakkauksellaan, josta ei edes mallinumeroa oikein löydy. Tärkeimmät asiat toki mainitaan heti kättelyssä: kyseessä on automaattinen levysoitin, joka tukee Bluetooth-ulosantia. Siinä on myös USB-C-liitäntä, jolla vinyylin rahinat voi siirtää digitaaliseksi tietokoneen uumeniin talteen.
Paketin sisuksista löytyy monenmoista: itse pyörittimen lisäksi levylautanen, jossa on hihna valmiina, kuminen slipmat, varahihna, pölysuojakansi ja sen saranat, maailman kevyintä muovia oleva 7-tuumaisten soitteluun tarkoitettu keskiö, RCA-kaapeli, virtalähde, kaukosäädin paristoinen, neulaharja ja paperitavaraa. Rasiana mukana tulee Audio-Technica AT-3600L, joka on ihan hyvästä brändistään huolimatta noin parinkympin laite. Ihan ymmärrettävä valinta tähän hintaluokkaan ja aluksi ajattelin että voisihan sen sitten vaihtaa, mutta pienen pohdinnan jälkeen päädyin siihen lopputulokseen, että äänivarren toisessa päässä oleva “neulapainon säädin” on vain koriste. Eipä tätä ns. tosiiharrastajille ole tarkoitettukaan.
Soitin oli erinomaisen helppo ottaa käyttökuntoon, vaikka ohjekirjasen muutama sivu ei kovin informatiivinen ollutkaan. Levylautanen asemaansa, siinä oleva teippi irti ja hihnan venytys kohdilleen, saranat pölysuojaan ja kolosiinsa, virtalähde kiinni, neulansuoja irti ja menoksi. Bluetooth-kaiuttimeenkin yhdistäminen kävi kuin taika: molempiin vain virta päälle ja painallus Bluetooth-symbolilla varustetussa painikkeessa, niin kaikki oli kunnossa. Mainiota. TT1100:n takaa löytyvät vielä kytkimet gainin valinnalle (high/mid/low) sekä esivahvistuksen valinnalle (line/phono) sekä USB-C-liitin ja RCA-liittimet.
Muita levysoittimesta löytyviä kontrolleja ovat “skip-rulla”, jota vasemmalle tai oikealle vääntämällä neulan saa siirtymään noin sentin matkan levyllä eteen tai taaksepäin. Tämän logiikka otti hetken oppia, koska tottumus on se, että oikealle päin mennään eteenpäin, vasemmalle taaksepäin, mutta toiminto onkin niin, että mennään joko levyllä sisään- tai ulospäin. Järkevää, kun sen ensin havannoi. Size-painikkeella valitaan, ollaanko soittamassa 7- vai 12-tuumaista levyä, RPM-painikkeella 33 ? tai 45 -nopeuksien välillä ja repeat-painikkeella levyn saa alkamaan aina alusta uudelleen kun se tulee päätökseensä. Teknisesti simppelimpiin levysoittimiin tottuneena oli suorastaan luksusta painella äänivarren nosto/lasku-nappia sekä PLAY/STOP-painiketta, joka siirteli neulan itsekseen levyn pintaan tai siitä pois. Automaatio, tämä on tulevaisuutta.
Kaukosäätimestä löytyvät tietenkin samat painikkeet, mikä tekisi sohvakuuntelusta entistäkin luksuksempaa, mutta jostain syystä soitin otti kaukokomentoja vallan huonosti vastaan - sillä piti tarkasti osoitella kohti vastaanottavaa kulmaa, mikä oli vähän erikoista. Noh, levyjä joutuu kuitenkin kääntelemään (ja putsaamaan ja vaihtamaan seuraavan raitaan ja ja), joten harvemmin sitä ehtii kovin kauaa sohvatyynyjen seassa nautiskella.
Kun halutaan taltioida vinyylin ääniä tietokoneelle, ohjekirja suosittelee ohjelmistoksi ilmaista Audacitya, johon olisin muutenkin turvautunut. Windows 11 -koneeni tunnisti soittimen USB-mikrofoniksi (ohjekirjan mukaan myös “USB PnP Audio Device” on mahdollinen) ja kun sen valitsi äänilähteeksi Audacityyn, sekä laitteen takaa esivahvistuksen “lineksi”, ei tallentamisessa ollut ongelmia. Missään ei oikein kerrota, minkä laatuista ääntä USB:n kautta täsmälleen saa talteen (kysyin asiaa Sharpin edustajalta ja päivitetään tähän jos saamme vastausta), mutta lopputulos kuulosti hyvältä. Olisi ollut tosin luksusta, mikäli ladattavissa olisi ollut vaikka Sharpin oma simppeli softa homman hoitamiseen joka raidan automaattisesti erikseen tallentamisella, mutta jätetään sellainen haaveeksi.
RP-TT100:n rakenne on hintaisekseen kohtuullisen tukeva ja rimpulampia virityksiä on tullut vastaan useita. En ollut hetkeäkään huolissani, että se tuhoaisi levyjäni ja vietin useammankin illan käymällä läpi laatikkoa “vielä kuuntelemattomia ostoksia”. Bluetooth 5.4 -yhteydelläkin viivettä oli puolisen sekuntia, vaikka kaiutin oli aivan soittimen vieressä, mutta eipä sitä kuunnellessa huomaa, ellei jostain syystä käytä Sharpia DJ-käytössä - en kyllä ymmärrä miksi joku niin tekisi.
Kaiken kaikkiaan Sharpin uutuus-soittimessa on hinta-laatusuhde kohdillaan, eikä se ole huono vaihtoehto niille, jotka vain haluavat “jonkun soittimen”, jolta voi mahdollisesti tallennella levyjään digimuotoon tai kuunnella niitä langattomasti kuulokkeilla tai BT-kaiuttimilla. Muutama asia paljastaa hieman, mistä kulmia on otettu suoriksi, mutta ominaisuuslista on tähän hintaan vallan mainio.
Sharp RP-TT100
Hintaluokka: 250 eur
Lisätietoa: Sharp
V2.fi:ssä on testattu jos jonkin kokoista kannettavaa Bluetooth-kaiutinta, myös JBL:ltä, mutta nyt ollaan aivan uudessa kokoluokassa (en laske mukaan Sharpin Sumoboxia, joka oli kyllä liikuteltava, mutta ei kovin kätevästi kyytiin otettava - testi). JBL:n Boombox 4 painaa lähes kuusi kiloa, se on puoli metriä leveä, 26 cm korkea ja 21 cm syvä.
JBL:n mukaan kaiuttimen tekniset tiedot ovat seuraavat:
2 x 65W RMS bassokaiutin, 2 X 40 RMS diskanttikaiutin (akulla soitettaessa bassoista - 5 W)
Taajuusvaste: 37 Hz - 20 kHz
Signaali-kohinasuhde: > 80 Db
Bluetooth-profiilit: A2DP1.4, AVRCP 1.6
Bluetooth-versio: 5.4
Akku: ladattava Li-Ion 99,02 Wh
IP-luokitus IP68
Pakkauksessa ei tule paperitavaran lisäksi muuta kuin virtajohto, mutta toki Boomboxia voi ilman sitäkin käyttää. Akku kesti kevyesti yhden viikon kuuntelusessiot, ja JBL lupaakin kokonaiskestoksi noin 28 tuntia, jonka voin uskoa ja jonka saa taas lipastettua täyteen kolmessa tunnissa. Boomboxia saa mustana, sinisenä ja maastokuvioituna. Testiin tullutta sinistä, jykevää kaiutinta dominoivat yläpuolen vahva kahva sekä päädyissä olevat pomppivat bassokaiuttimet, joiden keskiöissä on metallinhohtoiset, oranssilla reunustetut huutomerkit. Metallinhohtoa ja pieniä detaileja on muuallakin, joten kaiutin on designiltaan kohtuullisen hyvä kompromissi överiä ja hillityn minimalistista.
Bluetoothiin yhdistäminen kävi käden käänteessä ja kun elektronisen musiikin sävelet alkoivat Boomboxin sisuksista tulvia, yksi asia oli selvää: bassotoisto on kunnossa. Kaiuttimen taajuusvaste menee “vain” 37 hertsiin, joten johtopäättelin, että AI Sound Boost -ominaisuudella oli osuutensa siihen, että alapää kuulosti niin jykevältä. Kaiken kaikkiaan olin muutenkin positiivisesti yllättynyt äänenlaadusta, vaikka 500 euron hintalapulla jonkinlaista odotusta voi ollakin. Stereokuvaa ei tietenkään kummoisesti synny, mutta testikuunteluilla äänenkuva oli yllättävänkin erotteleva ja tasapainoinen, vaikka bilebassoon olikin taipumusta. Kun voluumia käänsi kohti yläpäätä, ääni kuulosti edelleen iskevältä, eli se ei pahemmin mössöytynyt - sekin on ilmeisesti AI Sound Boostin ansiota. Kyllä parilla tällaisellä järjestäisi kellarireivit ongelmitta.
Omiin mielikuviini Boomboxin käyttötarkoituksista ei heti noussut (ainakaan näillä keleillä) sen raahaaminen rannalle mukaan, mutta suojausluokitus IP68 antaa siihen mainiot mahdollisuudet: 68 kun tarkoittaa, että laite on täysin pölytiivis (hiekka ei haittaa) ja se voi jopa huoletta tipahtaa laiturilta rantaveteen. Bluetoothin lisäksi kaiuttimen voi kytkeä äänilähteeseen USB-C-liitännällä, jolloin sen kautta saadaan korvakäytäviin parhaimmillaan häviötöntä toistoa. Plussana täytyy pitää myös sitä, että Boomboxin akku on kohtuullisen helposti vaihdettavissa ja varaosa-akkuja myydään erikseen. Myös Auracastia tuetaan useampien JBL-kaiuttimien linkittämiseen.
Boombox 4 on siis kaikin puolin pätevä vekotin ja ainoa aivokalvojani kalvava kysymys on se, että kuka tällaisen hankkii? Yleensä Bluetooth-kaiuttimia ostellaan niiden kätevän koon vuoksi tai tyylikkäämmän näköisiä vaikkapa yrityksen aulatiloihin, mutta kuka tarvitsee bassotykittimen, joka makaa 500 euroa? Itselleni sillä oli hyvää käyttöä varastollani testijakson aikana, mutta en olisi siitä moista rahaa maksanut ja olen siellä tähän asti pärjännyt paljon pienemmällä pöntöllä. Kyseessä on kuitenkin jo neljäs iteraatio tästäkin laitteesta, joten selvästi kysyntää on sen verran, että kehitystyötä kannattaa jatkaa. Tähtiä karsiutuu siis lähinnä hinnan vuoksi - edellistä mallia saa (ainakin näin Black Fridayn tienoilla) jo puolella uutuuden hinnasta.
Hintaluokka: 499 eur
Lisätietoa: JBL
Sharp RP-TT100 -levysoitin
Noin 250 euron hintaluokassa pyörivä täysautomaattinen RP-TT100 ei välttämättä herätä isoja tunteita geneerisellä pakkauksellaan, josta ei edes mallinumeroa oikein löydy. Tärkeimmät asiat toki mainitaan heti kättelyssä: kyseessä on automaattinen levysoitin, joka tukee Bluetooth-ulosantia. Siinä on myös USB-C-liitäntä, jolla vinyylin rahinat voi siirtää digitaaliseksi tietokoneen uumeniin talteen.
Paketin sisuksista löytyy monenmoista: itse pyörittimen lisäksi levylautanen, jossa on hihna valmiina, kuminen slipmat, varahihna, pölysuojakansi ja sen saranat, maailman kevyintä muovia oleva 7-tuumaisten soitteluun tarkoitettu keskiö, RCA-kaapeli, virtalähde, kaukosäädin paristoinen, neulaharja ja paperitavaraa. Rasiana mukana tulee Audio-Technica AT-3600L, joka on ihan hyvästä brändistään huolimatta noin parinkympin laite. Ihan ymmärrettävä valinta tähän hintaluokkaan ja aluksi ajattelin että voisihan sen sitten vaihtaa, mutta pienen pohdinnan jälkeen päädyin siihen lopputulokseen, että äänivarren toisessa päässä oleva “neulapainon säädin” on vain koriste. Eipä tätä ns. tosiiharrastajille ole tarkoitettukaan.
Soitin oli erinomaisen helppo ottaa käyttökuntoon, vaikka ohjekirjasen muutama sivu ei kovin informatiivinen ollutkaan. Levylautanen asemaansa, siinä oleva teippi irti ja hihnan venytys kohdilleen, saranat pölysuojaan ja kolosiinsa, virtalähde kiinni, neulansuoja irti ja menoksi. Bluetooth-kaiuttimeenkin yhdistäminen kävi kuin taika: molempiin vain virta päälle ja painallus Bluetooth-symbolilla varustetussa painikkeessa, niin kaikki oli kunnossa. Mainiota. TT1100:n takaa löytyvät vielä kytkimet gainin valinnalle (high/mid/low) sekä esivahvistuksen valinnalle (line/phono) sekä USB-C-liitin ja RCA-liittimet.
Muita levysoittimesta löytyviä kontrolleja ovat “skip-rulla”, jota vasemmalle tai oikealle vääntämällä neulan saa siirtymään noin sentin matkan levyllä eteen tai taaksepäin. Tämän logiikka otti hetken oppia, koska tottumus on se, että oikealle päin mennään eteenpäin, vasemmalle taaksepäin, mutta toiminto onkin niin, että mennään joko levyllä sisään- tai ulospäin. Järkevää, kun sen ensin havannoi. Size-painikkeella valitaan, ollaanko soittamassa 7- vai 12-tuumaista levyä, RPM-painikkeella 33 ? tai 45 -nopeuksien välillä ja repeat-painikkeella levyn saa alkamaan aina alusta uudelleen kun se tulee päätökseensä. Teknisesti simppelimpiin levysoittimiin tottuneena oli suorastaan luksusta painella äänivarren nosto/lasku-nappia sekä PLAY/STOP-painiketta, joka siirteli neulan itsekseen levyn pintaan tai siitä pois. Automaatio, tämä on tulevaisuutta.
Kaukosäätimestä löytyvät tietenkin samat painikkeet, mikä tekisi sohvakuuntelusta entistäkin luksuksempaa, mutta jostain syystä soitin otti kaukokomentoja vallan huonosti vastaan - sillä piti tarkasti osoitella kohti vastaanottavaa kulmaa, mikä oli vähän erikoista. Noh, levyjä joutuu kuitenkin kääntelemään (ja putsaamaan ja vaihtamaan seuraavan raitaan ja ja), joten harvemmin sitä ehtii kovin kauaa sohvatyynyjen seassa nautiskella.
Kun halutaan taltioida vinyylin ääniä tietokoneelle, ohjekirja suosittelee ohjelmistoksi ilmaista Audacitya, johon olisin muutenkin turvautunut. Windows 11 -koneeni tunnisti soittimen USB-mikrofoniksi (ohjekirjan mukaan myös “USB PnP Audio Device” on mahdollinen) ja kun sen valitsi äänilähteeksi Audacityyn, sekä laitteen takaa esivahvistuksen “lineksi”, ei tallentamisessa ollut ongelmia. Missään ei oikein kerrota, minkä laatuista ääntä USB:n kautta täsmälleen saa talteen (kysyin asiaa Sharpin edustajalta ja päivitetään tähän jos saamme vastausta), mutta lopputulos kuulosti hyvältä. Olisi ollut tosin luksusta, mikäli ladattavissa olisi ollut vaikka Sharpin oma simppeli softa homman hoitamiseen joka raidan automaattisesti erikseen tallentamisella, mutta jätetään sellainen haaveeksi.
RP-TT100:n rakenne on hintaisekseen kohtuullisen tukeva ja rimpulampia virityksiä on tullut vastaan useita. En ollut hetkeäkään huolissani, että se tuhoaisi levyjäni ja vietin useammankin illan käymällä läpi laatikkoa “vielä kuuntelemattomia ostoksia”. Bluetooth 5.4 -yhteydelläkin viivettä oli puolisen sekuntia, vaikka kaiutin oli aivan soittimen vieressä, mutta eipä sitä kuunnellessa huomaa, ellei jostain syystä käytä Sharpia DJ-käytössä - en kyllä ymmärrä miksi joku niin tekisi.
Kaiken kaikkiaan Sharpin uutuus-soittimessa on hinta-laatusuhde kohdillaan, eikä se ole huono vaihtoehto niille, jotka vain haluavat “jonkun soittimen”, jolta voi mahdollisesti tallennella levyjään digimuotoon tai kuunnella niitä langattomasti kuulokkeilla tai BT-kaiuttimilla. Muutama asia paljastaa hieman, mistä kulmia on otettu suoriksi, mutta ominaisuuslista on tähän hintaan vallan mainio.
 |
Sharp RP-TT100
Hintaluokka: 250 eur
Lisätietoa: Sharp
JBL Boombox 4
V2.fi:ssä on testattu jos jonkin kokoista kannettavaa Bluetooth-kaiutinta, myös JBL:ltä, mutta nyt ollaan aivan uudessa kokoluokassa (en laske mukaan Sharpin Sumoboxia, joka oli kyllä liikuteltava, mutta ei kovin kätevästi kyytiin otettava - testi). JBL:n Boombox 4 painaa lähes kuusi kiloa, se on puoli metriä leveä, 26 cm korkea ja 21 cm syvä.
JBL:n mukaan kaiuttimen tekniset tiedot ovat seuraavat:
2 x 65W RMS bassokaiutin, 2 X 40 RMS diskanttikaiutin (akulla soitettaessa bassoista - 5 W)
Taajuusvaste: 37 Hz - 20 kHz
Signaali-kohinasuhde: > 80 Db
Bluetooth-profiilit: A2DP1.4, AVRCP 1.6
Bluetooth-versio: 5.4
Akku: ladattava Li-Ion 99,02 Wh
IP-luokitus IP68
Pakkauksessa ei tule paperitavaran lisäksi muuta kuin virtajohto, mutta toki Boomboxia voi ilman sitäkin käyttää. Akku kesti kevyesti yhden viikon kuuntelusessiot, ja JBL lupaakin kokonaiskestoksi noin 28 tuntia, jonka voin uskoa ja jonka saa taas lipastettua täyteen kolmessa tunnissa. Boomboxia saa mustana, sinisenä ja maastokuvioituna. Testiin tullutta sinistä, jykevää kaiutinta dominoivat yläpuolen vahva kahva sekä päädyissä olevat pomppivat bassokaiuttimet, joiden keskiöissä on metallinhohtoiset, oranssilla reunustetut huutomerkit. Metallinhohtoa ja pieniä detaileja on muuallakin, joten kaiutin on designiltaan kohtuullisen hyvä kompromissi överiä ja hillityn minimalistista.
Bluetoothiin yhdistäminen kävi käden käänteessä ja kun elektronisen musiikin sävelet alkoivat Boomboxin sisuksista tulvia, yksi asia oli selvää: bassotoisto on kunnossa. Kaiuttimen taajuusvaste menee “vain” 37 hertsiin, joten johtopäättelin, että AI Sound Boost -ominaisuudella oli osuutensa siihen, että alapää kuulosti niin jykevältä. Kaiken kaikkiaan olin muutenkin positiivisesti yllättynyt äänenlaadusta, vaikka 500 euron hintalapulla jonkinlaista odotusta voi ollakin. Stereokuvaa ei tietenkään kummoisesti synny, mutta testikuunteluilla äänenkuva oli yllättävänkin erotteleva ja tasapainoinen, vaikka bilebassoon olikin taipumusta. Kun voluumia käänsi kohti yläpäätä, ääni kuulosti edelleen iskevältä, eli se ei pahemmin mössöytynyt - sekin on ilmeisesti AI Sound Boostin ansiota. Kyllä parilla tällaisellä järjestäisi kellarireivit ongelmitta.
Omiin mielikuviini Boomboxin käyttötarkoituksista ei heti noussut (ainakaan näillä keleillä) sen raahaaminen rannalle mukaan, mutta suojausluokitus IP68 antaa siihen mainiot mahdollisuudet: 68 kun tarkoittaa, että laite on täysin pölytiivis (hiekka ei haittaa) ja se voi jopa huoletta tipahtaa laiturilta rantaveteen. Bluetoothin lisäksi kaiuttimen voi kytkeä äänilähteeseen USB-C-liitännällä, jolloin sen kautta saadaan korvakäytäviin parhaimmillaan häviötöntä toistoa. Plussana täytyy pitää myös sitä, että Boomboxin akku on kohtuullisen helposti vaihdettavissa ja varaosa-akkuja myydään erikseen. Myös Auracastia tuetaan useampien JBL-kaiuttimien linkittämiseen.
Boombox 4 on siis kaikin puolin pätevä vekotin ja ainoa aivokalvojani kalvava kysymys on se, että kuka tällaisen hankkii? Yleensä Bluetooth-kaiuttimia ostellaan niiden kätevän koon vuoksi tai tyylikkäämmän näköisiä vaikkapa yrityksen aulatiloihin, mutta kuka tarvitsee bassotykittimen, joka makaa 500 euroa? Itselleni sillä oli hyvää käyttöä varastollani testijakson aikana, mutta en olisi siitä moista rahaa maksanut ja olen siellä tähän asti pärjännyt paljon pienemmällä pöntöllä. Kyseessä on kuitenkin jo neljäs iteraatio tästäkin laitteesta, joten selvästi kysyntää on sen verran, että kehitystyötä kannattaa jatkaa. Tähtiä karsiutuu siis lähinnä hinnan vuoksi - edellistä mallia saa (ainakin näin Black Fridayn tienoilla) jo puolella uutuuden hinnasta.
 |
JBL Boombox 4
Hintaluokka: 499 eur
Lisätietoa: JBL
 |
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti