Tuorein sisältö

Yakuza: Like a Dragon

Arvioitu: Xbox Series X
Genre: Roolipelit
Pelaajia: 1
Ikärajoitus: 18
Kehittäjä: Ryu Ga Gotoku Studio
Julkaisija: Sega
Julkaisupäivä: 10.11.2020
Pelin kotisivut
Mikko Heinonen

27.11.2020 klo 10.45 | Luettu: 2114 kertaa | Teksti: Mikko Heinonen

Vanha lohhari oppii uusia temppuja
Ryu ga Gotoku Studion Yakuza-pelit iskivät henkilökohtaiseen makuhermooni välittömästi sen jälkeen, kun niitä vihdoin alettiin markkinoida länsimaissakin kunnolla. Itse pääsarjahan on jo 15-vuotias ja sai ensimmäisen länsikäännöksensä jo vuonna 2006 PlayStation 2:lle, mutta onnistuin itse välttelemään Kazuma Kiryun seikkailuita aina alkuvuoteen 2017 asti. Sen jälkeen olenkin sitten ehtinyt arvostella jo neljä kuvitteelliseen Kamurochoon kaupunginosaan sijoittuvaa, omituisesti perijapanilaista sekoilua ja vakavia teemoja yhdistelevää peliä - ja tässä on vain osa julkaisuista, joita Sega on puskenut markkinoille vauhdilla.


Jos jotain olisin Yakuza 0:sta, Yakuza Kiwamista, Yakuza 6:sta ja spin-off Judgmentista muuttanut, niin ehkäpä taistelujärjestelmän. Melko simppeli napin takominen lakkasi jossain kohtaa huvittamasta, joten laitoin vaikeustasoa helpommalle ja keskityin tarinaan. Etenkin Judgmentin jatkuva vihollisvyörytys alkoi jo syödä motivaatiota muuten ansiokkaan kertomuksen kokemisesta. Siksi olikin varovaisen innoissani kun kuulin, että koko systeemi muutetaan vuoropohjaiseksi pääsarjan uusimpaan osaan. Samalla vaihtui päähenkilö, sillä Kazuman kaltaista legendaa ei tietenkään voi tipauttaa nollatason tunariksi tuosta vaan.

Itkeäkö vai nauraa


Muutoksista huolimatta peli alkaa tyylilleen uskollisesti. Takaumana kerrotaan traumaattinen tapahtuma menneisyydestä, josta sitten siirrytään yhdellä välilaskulla nykypäivään. Lopputulos on, että uusi sankarimme Ichiban Kasuga, orpona syntynyt ”hierontalaitoksen” henkilökunnan kasvatti, pöllähtää nykypäivän Japaniin pitkän vankeustuomion jälkeen. Mikään ei ole oikein entisellään eikä entisiin ystäviin ole luottamista, joten on aika aloittaa elämän rakentaminen uudelleen pohjalta. Vaikka sitten palautustölkkien keräilyyn perustuvasta minipelistä.


Like a Dragon tekee myös tässä pienen irtioton perinteisesti Kamurochoon maisemiin sijoittuneista seikkailuista, sillä pian alun jälkeen pelaaja löytääkin itsensä Yokohamasta. Uusi kartta on ihan miellyttävää vaihtelua, samoja maisemia kun on tullut lähiaikoina koluttua vähintään tarpeeksi. Myös uudet Yokohamassa kohdattavat rikollisklaanit poikkeavat Tokion yakuzoista. Mutta se mikä ei poikkea entisestä, on pelin tapa kiihtyä nollasta sataan ja takaisin: yhtenä hetkenä saatat naureskella pelin omituiselle huumorille, toisena taas katsoa naama näkkärillä miltei aidosti liikuttavaa kohtausta. Voin kuvitella, että tämä myös häiritsee osaa pelaajista, mutta kun osaa päästää irti ja antaa pelin viedä, lopputulos on enemmän kuin osiensa summa.

Japanilaisuus on muutenkin yhä läsnä vahvasti. Peli sijoittuu suurelta osin punaisten lyhtyjen alueelle, eikä sitä jätetä ulosmittaamatta: tehtävissä liikutaan muun muassa prostituution maailmassa, mutta kuitenkin tietyillä tavoin hyväntuulisesti ja myös eettisesti. Osa huulenheitosta saattaa toki hieman vaivaannuttaa, mutta itsensä liukkarilla käsitelleelle vastustajalle ei voi kuin nauraa ihan aidosti. Yhdistelmä hölmöyttä ja vakavien aiheiden käsittelyä on jokseenkin ainutlaatuista ja tavallaan hellyttävääkin. Pelaaja voi kehittää Ichibanin luonnetta haluamaansa suuntaan, mutta ainakin alussa hän on hiukan raivostuttavan hölmö.

Taso nousee


Ennakkomainonnan mukaisesti pelin suurin mullistus on juurikin taistelujärjestelmässä. Reaaliaikaisesta takomisesta on siirrytty roolipelimäiseen vuoropohjaisuuteen, ja samalla pelaajan mukana on entistä useammin myös muita seurueen jäseniä. Tämä tekeekin pelin nimestä varsin nerokkaan: paitsi, että Ichiban haluaa olla kuin Kazuma eli “Dragon of Dojima”, hän on kova Dragon Quest -roolipelisarjan fani.


Vaikken nyt mikään japaniropejen megafani olekaan, pidän tästä uudesta systeemistä huomattavasti entistä enemmän. Realismi on saanut pelisarjassa palttua jo monella muulla tavoin, joten immersio ei tästä pilaannu. Sen sijaan elämänlaatu paranee noin muuten, kun toistuvista taisteluista sentään palkitaan XP:llä ja lopulta tason nousulla. Mainittavaa on myös se, että taistelun vaikeustaso on noussut: ylivoimaista vihollisjoukkoa vastaan ei enää kannata lähteä huvikseen painimaan, sillä tappiosta menettää puolet rahoistaan. Onneksi myös matsien välttäminen on edelleen mahdollista, jopa osin helpompaa.

Peli tuntuu muutenkin monin tavoin entistä monisyisemmältä. Työllistyminen on eräs tärkeä kerronnan keino, ja tarinan kuluessa Ichiban ja kaverit saavat erilaisia ammatteja sekä muita arvonimiä, jotka muuttavat taistelun kulkua. Erilaista puuhaa löytyy taas kymmeniksi tunneiksi.

Mitä turhimmat 10 gigaa


Yakuza-sarjan perinteiden mukaisesti mukana on myös Segan kolikkopelejä, mutta vain aiemmista osista tuttuja, kuten OutRun ja Virtua Fighter 5 sekä kasa muita. Uutuutena mukaan on tullut Sammyn valmistamia pachislot-automaatteja, siis videoefektein koristeltuja hedelmäpelejä. Ne eivät olleet arvostelukappaleen mukana alusta asti, vaan edellyttivät lisäpaketin lataamista Storesta. Jokseenkin valtavan, kymmengigaisen latauksen jälkeen pääsin toteamaan, että juuri mikään ei ole tylsempää kuin yrittää voittaa virtuaalirahaa automaatista, joka ei haluaa antaa sitä sinulle. Jaksoin tuijottaa automaattitilassa pyörivää peliä kymmenisen minuuttia ja hävisin tuhansia leikkijenejä, jonka jälkeen vaihdoin ajanvietettä.


Storesta löytyy muuten saman tien myös DLC:itä, joissa on lisäammatteja, ja ”booster pack” jolla voi suoraan ostaa hyödyllisiä esineitä. Joskus aikanaan tästä olisi varmasti noussut meteli, mutta pelaajat on jo valitettavan hyvin totutettu tähänkin ahneuden muotoon. Onhan toki kohtuutonta odottaa, että useita kymppejä maksava peli olisi kerralla ostettu.

Viihdyin/5


En ole varmaan ainoa, jonka kulunut vuosi on vetänyt ajoittain apeaksi. Siksi viihde, joka saa aidosti hymyn huulille, on nyt entistäkin arvokkaampaa, ja Yakuza: Like a Dragon on sellaista viihdettä. Hassut tapahtumat keventävät tunnelmaa juuri sopivasti, että sinällään synkkä kertomus ei mene liikaa ihon alle, ja erilaisen oheistoiminnan ja sivutehtävien ystäville tarjontaa on vaikka miten. Jos et ole aiemmin lämminnyt tälle pelisarjalle, uusittu taistelujärjestelmä ja hahmonkehitys saattavat olla juuri se, mitä tarvitset. Segan mukaan kyseessä on kokeilu ja jatko riippuu siitä, kuinka tämä tyyli menestyy - jos minulta kysytään, ottaisin mielelläni lisääkin tätä.


Pelasin peliä ensin Xbox One X:llä ja siirryin sitten uudempaan sukupolveen. Mukana on Xbox Series S|X -parannuksia, mutta ei tämä nyt mitenkään ulosmittaa konsolin ominaisuuksia, vaikka kauniisti pyöriikin. Series X:n supernopea lataus on toki erinomaisen maukasta Oneen verrattuna. Peli on dubattu myös englanniksi, mutta itse tuin Duolingo-opintojani kuuntelemalla alkuperäistä ääniraitaa.

V2.fi | Mikko Heinonen

Yakuza: Like a Dragon (Xbox Series X)

Like a Dragon on piristävän erilainen osa lähes sarjatulella julkaistavassa Yakuza-sarjassa.
  • Onnistuneet uudistukset
  • Paljon tekemistä
  • Kunnon Sega-sekoilut
  • (Aluksi) pöljä Ichiban
  • Ihan turha pachislot-paketti
  • Pay-to-win-DLC
< The Signifier... Call of Duty: Black ... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova