Sleepy Castle Studion ja Wing-It! Creativen kehittämä Escape from Ever After tarjoaa paljon enemmän kuin päällisin puolin uskoisi. Värikäs seikkailuroolipeli näyttää äkkisestään lapsille suunnatulta pikkupeliltä, mutta ulkokuori pettää. Pirteän pinnan alta paljastuu sapekkaasti kapitalismia ja suuryritysten toimintaa kommentoiva teos, josta löytyy syvyyttä ja sydäntä yllin kyllin. Eivätkä vahvuudet rajoitu pelkästään näppärään ideaan ja kauniisiin kuoriin, sillä peliä on myös mukava pelata.



Escape from Ever After sukeltaa satujen maailmaan. Päähahmona toimii Flynt Buckler, ihan tavanomainen satuhahmo, joka elää satumaailmassaan seikkaillen ja maagista lohikäärmettä vastaan taistellen. Satumainen arki saa kuitenkin omituisen käänteen, kun Flyntin asuttaman satukirjan ottaa hallintaansa Ever After Inc. -yhtiö. Epäilyttävä suuryhtiö on kehittänyt ainutlaatuisen teknologian, jonka avulla se pystyy siirtymään konkreettisesti kirjojen maailmaan ja sen myötä hyödyntämään niistä löytyviä mahdollisuuksia lähes minkään sitä estämättä - kilpailua kun tällä saralla ei ole. Tämän kehityksen myötä satukirjojen tapahtumapaikkoja käytetään surutta hyväksi, jonka lisäksi useat tunnetut satuhahmot ovat päätyneet yhtiön palvelukseen enemmän tai vähemmän vastoin tahtoaan.


Koska moinen toiminta on tuomittavaa ja se tuhoaa lähdemateriaalina toimivien kirjojen maailmoja, on asialle tehtävä jotain. Peli keskittyykin Flyntin ja tämän rinnalla kulkevan tukijoukon edesottamuksiin Ever After Incin kaatamiseksi. Matkan varrella törmätään monenlaisiin kirjallisuudesta ja saduista tuttuihin hahmoihin, nähdään monenlaisia tapahtumapaikkoja sekä nautitaan mainiosta, klassisia roolipelejä kunnioittavasta pelikokemusta.



Escape from Ever After tekee visuaalisesti kunniaa erityisesti Paper Mario -peleille ollen sydämeltään perinteinen RPG-kokemus kevyellä tasoloikkailulla sekä pulmanratkonnalla ryyditettynä.


Mukana on kaikki roolipeliin kuuluvat herkut. Suuren seikkailun tuntua, vuoropohjaista taistelua, monenlaisia hahmoja sekä mahdollisuus näiden kehittämiseen. Pelisysteemi toimii ollen sopivan yksinkertainen mutta kuitenkin riittävän monipuolinen. Hahmonkehitys pohjautuu pelin edetessä lisääntyvien kykyjen hyödyntämiseen sekä taitotasojen myötä saataviin bonuksiin, joilla voi buustata joko omaa elinvoimaa, taitojen polttoaineena toimivia käyttöpojoja tai trinket-pisteitä, joiden avulla hahmot voivat hyödyntää aiempaa useampia kykyjä. Systeemi on helppo oppia, mutta esimerkiksi rajalliset taitopisteet pakottavat jatkuvasti pohtimaan, kuinka tarjolla olevia kykyjä saa hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Tasapaino liian yksinkertaisen ja riittävän monipuolisen välillä on löydetty hienolla tavalla.


Pelikokemukseen on sekoitettu myös tasoloikintaa ja pulmanratkontaa. Ne eivät varsinaisesti loista tai tarjoa mitään uniikkia lisäsisältöä peliin, mutta katkovat sopivasti suoraviivaisempaa etenemistä. Tällä saralla olisi saanut olla enemmänkin haastetta, sillä varsinkin vastaantulevat pulmat ovat valitettavan suorasukaisia ja ratkeavat ilman suurempaa ponnistelua.



Perinteinen lähestymistapa roolipelaamiseen näkyy selvimmin taistelusysteemissä. Taistelut kun hoidetaan vanhan liiton malliin erillisessä taisteluruudussa, jossa vihujen kanssa mitellään vuoropohjaisesti taistellen.


Taistelu on peruskauraa, jossa vastapuolta kurmotetaan eri taidoilla ja omaa puolta pyritään suojaamaan suuremmalta vahingolta. Pelihahmoja voi vaihtaa kentälle kesken taistelun, jonka myötä jokaisen erikoisuuksia voi hyödyntää tilanteen vaatimalla tavalla. Erilaisten taitojen hyödyntäminen onkin avain menestykseen: esimerkiksi kilvellä suojattua vihollista on mahdoton iskeä suoraan edestä, vaan hyökkäys täytyy tehdä jostain muusta ilmansuunnasta. Joskus taas ilmassa leijuva vihollinen vaatii pitkän kantaman hyökkäysvälineen käyttöä, tietty vihollinen pitää tuhota porukasta ensimmäisenä ja niin edelleen.


Taktista ulottuvuutta lisää myös se, että lähes kaikki käytettävät taidot vaativat jonkin toiminnon suorittamista täydellisesti onnistuakseen. Esimerkiksi Flyntin comboisku edellyttää juuri oikealla hetkellä tapahtuvaa napin painallusta, jotta iskusarja ei keskeydy. Myös vihollisten hyökkäyksiä pystyy heikentämään puolustusnappia sopivassa kohdin painamalla. Vaikka lähtökohtaisesti tämänlaiset reaktioihin pohjaavat toiminnallisuudet ovat enemmän uhka kuin mahdollisuus, sopivat ne Escape from Ever Afterin simppeliin pelimekaniikkaan erinomaisesti. Kokonaisuudessaan taistelusysteemi on toimiva ja erilaisten vaatimusten kanssa peuhaaminen pitää mielen virkeänä koko pelin ajan, vaikka erityisen haastavaksi pelikokemus ei missään vaiheessa muutu - ainakaan normaalilla vaikeustasolla.



Toimivan taistelun lisäksi Escape from Ever Afterin vahvuuksiin lukeutuu sen värikäs maailma. Peli on graafisesti sympaattinen ja upeasti toteutettu, erilaiset kirjamaailmat ovat visuaalisesti näyttäviä. Pelin edetessä päästään näkemään monenlaisia maisemia perinteisistä satumetsistä synkeämpiin tapahtumapaikkoihin ja onpa seassa scifiäkin. Vaihtelua ja komeaa nähtävää piisaa.

Maailmoja hyödynnetään pääasiassa kekseliäästi ja niiden sisällä nähtävät pienemmät juonikokonaisuudet limittyvät loogisesti suureen tarinan kaareen. Erityisiä kehuja ansaitsee pelin viljelemä huumori: dialogi on hykerryttävää, satumaailmojen kliseillä leikitellään onnistuneesti ja myös yritystoiminnan ihmeellisyyksiä luodataan sopivasti pilke silmäkulmassa. Tarinan vakavasta pohjasävystä huolimatta touhu pysyy sopivan viihdyttävänä. Parhaimmillaan meininki on huikeasti toteutettu, jonka myötä älyvapaita käänteitä, erilaisia yllätyksiä ja kiinnostavia hahmoja riittää. Irtonaisena huippuhetkenä mainittakoon pelin alkupuolen Kolme pientä porsasta -satumaailma. Se heittää alkuperäisen sadun asetelman herkullisella tavalla päälaelleen kommentoiden osuvasti vaikeitakin teemoja, kuten yritysten kyseenalaista toimintaa suhteessa yksilöiden oikeuksiin.


Harmittavasti samanlaiseen kekseliäisyyteen ei joka käänteessä ylletä ja välillä karahdetaan karille. Tietyt kohdat tuntuvat tarpeettomasti venytetyiltä eikä lähdemateriaalia hyödynnetä jatkuvasti parhaimpien hetkien veroisesti. Spoilereita uhmatenkin on pakko nostaa esille eräässä vaiheessa vastaantuleva merirosvoseikkailu, joka on pahimman luokan rimanalitus. Osioon tungetut meritaistelut ovat todellinen suunnittelumoka, joiden puuduttava toisteisuus on selkeä huti kehittäjätiimiltä. Isossa kuvassa myös tarinankuljetus jää aavistuksen valjuksi, sillä paikoitellen luvassa on pitkiäkin tekstimaratoneja, joiden kahlaaminen on lähinnä rasittavaa. Onneksi tarina on perustaltaan sen verran kiinnostava, että loppuratkaisun haluaa kokea muutamista hutilaukauksista huolimatta.



Aiemmin mainittujen puutteiden lisäksi pelin soundtrack ansaitsee marinaryöpyn. Fiilistelyä painottava, jatsahtava tunnelmointi kun kuulostaa enemmänkin hissimatkalle sopivalta taustamelulta kuin vakavasti otettavalta roolipelimusiikilta.

En ole varmasti ainoa väittäessäni, että yksi RPG-seikkailujen tähtihetkistä ovat niiden musiikit. Eeppiset pomotaistelut ja erilaiset tapahtumapaikat heräävät aivan uudella tavalla eloon, kun niiden taustalla kuullaan elämystä korostavia sävellyksiä. Otetaan vaikka tarkasteluun Final Fantasy -pelien pomomusiikit, jotka ovat palaneet pysyvästi kokonaisen pelisukupolven tajuntaan kertoen niiden erinomaisesti toteutuksesta sekä yleisestä merkityksestä koko pelikokemukselle. Hittolainen, tätäkin kirjoittaessani päässäni alkaa automaattisesti soimaan Nobuo Uematsun legendaarinen One-Winged Angel!


Escape from Ever After tekee tällä saralla todellinen mahalaskun, sillä mukana ei ole yhtäkään mukana hyräiltävää melodiaa. Peruskiva taustamusiikki ajaa asiansa tunnelman luojana, mutta kyllä tämän lajityypin pelin pitäisi sävelkorvaa hyväillä edes jossain kohtaa.



Nurinan aiheita siis löytyy, mutta ne eivät lopulta paina vaakakupissa liikaa. Escape from Ever After on ongelmistaan huolimatta erinomaisen viihdyttävä ja nautittava peli, joka tarjoaa mielenkiintoisen pelikokemuksen kaikenikäisille pelaajille. Sen puutteet eivät onnistu hautaamaan alleen sitä jämäkkää perustaa, jolle nautittava pelikokemus rakentuu.


Vetovoimaa lisää myös kohtuullinen, alle 30 euron hintalappu, minkä vastineeksi pelattavaa saa noin 15-20 tunnin ajaksi. Pelitunteja kertyy enemmänkin, jos kaiken mahdollisen haluaa kerätä ja suorittaa. Jos haluat kokea perinteitä kunnioittavan roolipelikokemuksen värikkäissä satumaailmoissa, kannattaa Escape from Ever After napata kokeiluun.