Tuorein sisältö

Assassin's Creed: Brotherhood

Arvioitu: Playstation 3
Genre: Seikkailupelit, Toimintapelit
Pelaajia: Yksinpeli, moninpeli
Ikärajoitus: 18
Kehittäjä: Ubisoft
Julkaisija: Ubisoft
Julkaisupäivä: 19.11.2010
Pelin kotisivut
Manu Pärssinen

03.12.2010 klo 11.00 | Luettu: 16256 kertaa | Teksti: Manu Pärssinen

Huppuveljekset hippasilla
Pikatahdilla julkaistu Assassin’s Creed: Brotherhood oli todennäköisesti tarkoitus julkaista AC2:een ladattavana lisäsisältönä, mutta jossain vaiheessa Ubisoftilta lähti hevonen hanskasta. Sisältöä, tarinaa ja uusia ominaisuuksia oli jonkun studiopomon mielestä sen verran riittävästi, että paketista riittäisi kokonaiseksi peliksi. Niin toden totta riittääkin, joten huolet hätäisesti kyhätystä DLC-paketista levylle prässättynä voi unohtaa.

Yksi tie vie Roomaan



Peli alkaa siitä, mihin kakkonen loppui, eli päähenkilö Eziolla menee lujaa, vaikka pieni epäilys tehdyistä ratkaisuista ja maailmanlopun uhkakin leijuu ilmassa. Pelaajalle tämä tarkoittaa juonen kannalta sitä, että odotellaan pikkujuttuja puuhastellen, millä verukkeella Ezio saadaan takaisin sekamelskan keskelle, mieluusti ilman varusteitaan. Kun romanttisen hetken jälkeen alkaa rytistä, päästään tositoimiin ja Ezion matka Roomaan voi alkaa.

Samaan aikaan juoni etenee tietenkin myös tosimaailmassa, jossa Desmond assassiinien kera päätyy nykypäivän Villa Auditoreen ja miehen Animus-oireilut menneisyyden vuotaessa näkyviin pahenevat entisestään. Desmondilla suoritetaan alkuvaiheessa myös varsin Tomb Raider -henkistä tasoloikkaa ja välillä menneisyyden maailmasta poistutaan tsekkaamaan tilannetta, mutta muuten seikkailu on yksinomaan Ezion heiniä.

Tarina on edeltäjänsä tapaan hyvin rytmitetty ja kudottu, sekä ryyditetty enimmäkseen hyvillä näyttelijäsuorituksilla. Nyt kun päähenkilö tunnetaan, on juonikuvioilla aikaa keskittyä muuhunkin. Tämä hieman etäännyttää pelaajaa Eziosta, mutta muuten Assassin’s Creedin maailma on käytännössä loppumaton tarinoiden lähde. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin Ubilla pysyy langat käsissä, kun pelejä ilmeisesti aletaan julkaista jotakuinkin vuoden välein.

Hei kaverit, tulkaas jeesaan



Hieman hiottu Assassin’s Creedin käyttämä pelimoottori ihastuttaa ja vaikka ihan kaikkia kontrolliongelmia ei olekaan saatu karsittua (yhä yleisin kuolinsyy on väärään suuntaan korkeuksista loikkaaminen), käy katoilla pomppiminen kuin supersankarin serkulta ikään. AC:ssa on edelleen yksi kaikkien aikojen elävimmistä peleissä nähdyistä kaupunkiympäristöistä ja Rooma on valtavan kokoinen, mikä nähdään hienosti allekirjoittaneenkin kohtaamassa bugissa (video täällä). Muita pelaamista haittaavia bugeja matkalla ei tullutkaan vastaan.

Suurin osa Rooman turistikierroksesta nähtävyyksineen vietetään parkour-tyyliin juosten ja kiipeillen, mutta taisteluihin on tuotu hyviä uudistuksia. Suoraviivaisuus on päivän sana monessa Brotherhoodin toiminnossa ja taisteluissa se näkyy mahdollisuutena nopeatempoisiin tappoketjuihin. Kunhan valitsee seuraavan uhrin ensimmäisen lyyhistyessä, voi suorittaa pitkiäkin lahtausorgioita, ellei kukaan ehdi väliin tökkimään. Vielä isompi uudistus on se, mihin pelin nimikin viittaa: Ezio saa Roomaa hetken tutkittuaan kasattua kokoon salamurhurijoukkion, jonka jälkeen veljeskuntalaiset voi kutsua apuun ja siirtyä itse sivummalle katsomaan veribalettia.



Suoraviivaistettu (ja tämä on hyvä asia) on myös rakentelu- ja rahanhankintaosiota, joka kakkosessa hoidettiin Villa Auditoressa. Roomassa voi vapauttaa alueita Borgian ikeen alta tappamalla vartiojoukkojen päälliköitä ja vapautetulla alueella voi sitten kunnostaa rakennuksia (mm. pankkeja, ilotaloja, räätäleitä, apteekkeja ja taidekauppoja) tuottamaan kolikoita omaan pussiin. Mainittua assassiinijoukkiota taas kasvatetaan pelastamalla kansalaisia pulasta ja värväämällä nämä palvelukseen.

Pääjuonen ympärille on ripoteltu taas niin paljon tehtäviä, tekemistä, tutkimista ja keräämistä, että Roomaan uppoutuu helposti tunneiksi pidempään, kuin on mitäkin pelisessiota varten suunnitellut. Toistoa ja turhilta tuntuvia tehtäviä on karsittu reilulla kädellä ja lisähaastetta tuovat vaatimukset, jotka täytyy suorittaa, jotta saa 100 %:n synkronoinnin.

Hei kaverit, maistakaas tikaria



Kun Brotherhood aikoinaan julkistettiin, hehkutettiin lähes yksinomaan sen verkkomoninpeliä, mikä sai monet uskomaan, että kyseessä olisi vain moninpelilaajennus. Näinhän ei käynyt, mutta moninpeli on silti oleellinen kokemus jokaiselle AC-fanille. Pienenä kehystarinana multimurhaukselle tarjoillaan temppeliritarien treenisessioita ja aluksi pelaaja valitsee, minkä näköinen salamurhaaja haluaa olla. Tilastoissa etenemisen myötä hahmolleen saa myös hieman lisää varusteita.

Neljästä eri verkkopelimoodista erinomaista kekseliäisyyttä osoittaa Wanted, jossa jokainen pelaaja saa kohteen, jota jahdataan, sekä jahtaajan itselleen. Omaperäinen verkkomittelö tarjoaa monia riemukkaita hetkiä, kun sopivat osalliset osuvat oikeaan (tai väärään) paikkaan oikeaan (tai väärään) aikaan. Väkijoukkoihin soluttautuminen on tietenkin myös tärkeä osa peliä ja tapetuksi tulemisen välttäminen onnistuneesti tuo sisälmyksiin ihastuttavan kihertelevän tunteen.

Viime vuonna valitsin Assassin’s Creed II:n yhdeksi vuoden parhaista peleistä ja samoin käy myös Brotherhoodille. Pisteitäkin ropisee jotakuinkin yhtä paljon kuin edeltäjälle, vaikka paljon kierrätystä löytyy, eivätkä leukani loksahdelleet niin usein kuin kakkosen kanssa. Brotherhood kuitenkin soljuu eteenpäin entistäkin lennokkaammin ja tarjoaa viihdettä koko rahalla.


V2.fi | Manu Pärssinen

Assassin's Creed: Brotherhood (Playstation 3)

Brotherhood ei paranna AC-sarjaa yhtä reilusti kuin kakkososa, mutta on pienine uudistuksineen huippupeli.
  • kaikin puolin laadukas
  • suoraviivaisempi kuin edeltäjänsä
  • tekemistä riittää, moninpeli mainiota hupia
  • suoraviivaisempi kuin edeltäjänsä
  • seuraamistehtävät haukotuttavat
< James Bond 007: Bloo... Harry Potter and the... >
Keskustele aiheesta
98714

Keskustelut (20 viestiä)

Jep

03.12.2010 klo 16.03

Itsellä oli sellainen ikävä bugi heti pelin alkupuolella, kun pompin Monteriggionissa talojen katoilla, päädyin yhden katolla olevan pikkuhökkelin sisään, mistä ei tietenkään enää pois päässyt, vaan ainoa vaihtoehto oli käynnistää muisto uudelleen. Onneksi käytännössä ei mitään haittaa tuosta ollut, kun muisti oli juuri alkanut muutenkin alusta. Tällaista ei ikinä näkynyt AC2:n läpipeluussa kuitenkaan.
Mirr5

Rekisteröitynyt 17.03.2009

03.12.2010 klo 22.41

Mielestäni miinuksiin pitäisi lisätä tuo juoni. Saa muuten ihan hienon pelin tuntumaan hieman tyylitajuttomalta parodialta.
whendoilearn

04.12.2010 klo 11.03

Mielestäni pelille pitäisi antaa 60-65 pistettä. Super raivostuttavaa, turhauttavaa, ei kovin uudistunut, silti itseääntoistavaa, tylsän yksinkertainen pelimekaniikka. Ubi on yrittänyt virtaviivaistaa kontrollit (siis ykkösestä asti) ja seurauksena on epätarkkuus mutta peli on toisaalta liiankin helppo

Sama homma edellisessä prince of persiassa ja splinter cellissä. nämä ovat sitä casualroskaa parhaimmillaan
SeppoN

04.12.2010 klo 11.32

Typerä Matrix -juoni pilaa koko pelisarjan. Miksei peli voisi sijoittua kokonaisuudessaan keskiaikaan? Itselleni ainakin "nykyajan" osiot luolakiipeilyineen ja haamuineen ovat vastenmielisiä, enkä viitsi koko peliä pelata niiden takia. 5/10.
Näin

04.12.2010 klo 12.55

whendoilearn kirjoitti:

Sama homma edellisessä prince of persiassa ja splinter cellissä. nämä ovat sitä casualroskaa parhaimmillaan

No mitäs jos menet sitten pelaamaan niitä indie-studioiden kahden pennin bugisia paskaläjiä?

Yks tämän hetken kiistatta parhaimmista pelisarjoista. Vähän pelotti tämä "väliosa," mutta järjestynumerolla varustettuihin veljiinsä verraten täysi paketti laatuahan sieltä tuli josta maksaa mielellään täyden hinnan. Toivottavasti suunta ei muutu mihinkään edes uuden julkaisupolitiikan takia.
Execta

Rekisteröitynyt 10.04.2007

04.12.2010 klo 16.06

CDONista irtos hintaan 27,90e (sis. postikulut), joten olihan se pakko tilata. Säästän sen tosin jouluksi, Thomas Puhan tapaan. :D
Dingo

Rekisteröitynyt 09.01.2008

04.12.2010 klo 18.15

Näissä korkean tason peleissä on aina suuria virheitä joita ei korjata, ja kuitenkin ne saavat 90+ pistettä ja vähintään pari palkintoa.

Missä vika. :|
ItkuJaParku

04.12.2010 klo 18.27

Dingo kirjoitti:
Näissä korkean tason peleissä on aina suuria virheitä joita ei korjata, ja kuitenkin ne saavat 90+ pistettä ja vähintään pari palkintoa.

No mitähän "suuria virheitä" tässä nyt on?
Burbeting

Rekisteröitynyt 07.12.2007

04.12.2010 klo 19.02

Suurin ongelma oli juoni, tai siis se ettei se likkunnut lähes yhtään (Siis Tulevaisuudessa & Keskiajalla)
fuuudontjumpthere

04.12.2010 klo 21.05

kuten arvostelussakin sanotaan kontrolliongelmia ei ole vieläkään saatu pois
Huoh

04.12.2010 klo 22.53 1 tykkää tästä

Mikä ihmeen "kontrolliongelma?" Ilmeisesti analogitikun tökkääminen siihen suuntaan mihin haluaa hypätä on taitolaji. Mutta ei se mitään, en minäkään ole mestari. Onnistuinpa kerran itsekin noin 30h pelaamisen aikana hyppäämään jonnekin minne en halunnut. En tosin kuollut, siihen tarvitsen näemmä lisää harjoitusta...

-.-
fuuudontjumpthere

05.12.2010 klo 01.11

mihin suuntaan on usein eri asia kuin mihin peli tulkitsee. haluan hypätä alemmalle tasolle joten osoitan tikkua siihen suuntaan mutta kas kumma kun se taso jolla seison imeekin minua magneettisesti niin etten hypännytkään siihen suuntaan kuin oli tarkoitus. sitten teen saman asian myöhemmin ja siirrän tattia hieman enemmän niin oho tipuinkin suoraan kivetykselle ja se siitä. ja joskus kuolemaakin pahempi on kun healtit vaan tippuu

eikä kaikki kontrolliongelmat liity kuolemiin. joskus juoksen katolta suoraan alas ja joskus Ezio alkaa vain kurkkimaan alaspäin vaikka painan aggressionappia pohjassa. joskus taas Ezio ei suostu tarttumaan johonkin kiivettävään esineeseen vaikka se on ihan vieressä. ja joskus yritän hypätä sivuttaishypyn niin äijän osoittaakin väärään suuntaan eikä tartukaan enää kiinni siihen seinään. sujuvuudesta ei ole tietoakaan

kyseessä on juuri tuo automatisaatio kun peli tulkitsee eri näppäimiä useilla tavoilla ja eri paikat tulkitsevat niitä eri tavoilla. normaalisti peli on liian helppoa ja yksinkertaista mutta sitten tulee näitä
Dingo

Rekisteröitynyt 09.01.2008

05.12.2010 klo 03.57

ItkuJaParku kirjoitti:
Dingo kirjoitti:
Näissä korkean tason peleissä on aina suuria virheitä joita ei korjata, ja kuitenkin ne saavat 90+ pistettä ja vähintään pari palkintoa.

No mitähän "suuria virheitä" tässä nyt on?


Eikös tässäkin mainittu kontrollien heikkoudet, juonen ongelmat ja ainakin epäsuorasti sain käsityksen että peli on helppo.
Huoh

05.12.2010 klo 13.20

Siihen verrattuna kuinka paljon työtä tuollaisen kaupungin väsääminen ja siinä vapaan parkourin harrastamisen mahdollistaminen tuottaa ei hirveästi ole varaa kitistä mistään pienistä kontrollointiongelmista, varsinkin kun selvästi valtaosan pelistä Ezion ohjaaminen sujuu kuten pitäisikin. Menee lähinnä kategoriaan "pikku-nipotukset," ja kuten Manukin sanoi niin mistään peli-iloa tuhoavasta ongelmasta ei todellakaan ole kyse. Juoni on samaa mitä aiemmissa osissa, tässä ainoa ongelma on että se ei ainakaan Ezion ajassa etene yhtään. Mistään typeryyksistä sitä on turha syyttää kun tälläistä tämä meininki on ollut ekasta AC:sta lähtien eikä sitä enää tässä vaiheessa voi "pelastaa." Pelin helppous taasen on enemmän tai vähemmän pelintekijöiden tarkoittama asia eikä mikään virhe.
Czerwony

Rekisteröitynyt 11.04.2007

06.12.2010 klo 00.52

Voin vain kuvitella minkälainen messiaspeli olisi syntynyt jos ubi olisi lykännyt AC2:n julkaisua reilulla vuodella eteenpäin, ja julkaissut nämä pelit yhtenä pakettina...
Execta

Rekisteröitynyt 10.04.2007

06.12.2010 klo 13.46

Czerwony kirjoitti:
Voin vain kuvitella minkälainen messiaspeli olisi syntynyt jos ubi olisi lykännyt AC2:n julkaisua reilulla vuodella eteenpäin, ja julkaissut nämä pelit yhtenä pakettina...


Ehkä sitten Assassin's Creed III on sellainen? :)
Hmm

06.12.2010 klo 15.53

Huoh kirjoitti:
Pelin helppous taasen on enemmän tai vähemmän pelintekijöiden tarkoittama asia eikä mikään virhe.


Pelin helppous on totta. Jos tehdään 3 peliä, joiden taistelu- ja liikkumissysteemeissä ei ole läheskään mitään eroja, niin kyllä pelaajat ovat aika pitkälti oppineet kikat. Muistan AC1:sen loppukärhämät, jossa oikeasti sai vääntää, kun en ollut sisäistänyt taistelua kunnolla. Nyt keinotekoisesti hankaloitetaan riisumalla aseista.. Ja suuri osa pelin kikoista jopa täysin turhia (ruumiiden kanssa "hämääminen", vartijoiden vuorojen vaihto jne..). Jopa uudet aseet jäi käyttämättä, kun mielelläni menin mielummin iholle kuin ihmettelin, kuinka kaukaa Ezio voi milläkin aseella ampua.
ArvostelijatSucks

07.12.2010 klo 03.15

Pakko nyt sanoa. Perus V2 paskaa ja muutenkin arvostelut internetmaailmassa ovat paskaa. En ymmärrä että tällaisille ''samaa toistaville'' peleille annetaan hyviä arvosanoja, eikä toistavuudesta juurikaan rokoteta. Sitten kun suomalaiset luovat Rare Exportsin kaltaisen elokuvan niin erilaisuudesta moititaan. Arvostelijat saisivat mielestäni painua sinne mistä tulivatkin. Ainut arvostelija jolle kunnioitusta annan on Keski-Suomalaisen Marko Ahonen. Mies osaa asiansa. Off-Topicciahan tämä on, mutta arvosteluun liittyvä mielipiteeni.
manu

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

07.12.2010 klo 19.07

ArvostelijatSucks kirjoitti:
En ymmärrä että tällaisille ''samaa toistaville'' peleille annetaan hyviä arvosanoja, eikä toistavuudesta juurikaan rokoteta.


"Toistoa ja turhilta tuntuvia tehtäviä on karsittu reilulla kädellä"
Zx-4

Rekisteröitynyt 19.07.2007

05.01.2011 klo 02.37

Loistava peli, vaikka lopetuksen kanssa jäikin hieman sama "meh" -fiilis kuin edellisen osan kanssa. Nettipeli taas on erinomaista hupia mutta... MISSÄ KAIKKI PELAAJAT!? Tällä kertaa tätä kirjoitellessa on tullut semmoinen 20 minuuttia odoteltua muita pelaajia, ei kiva, ei todellakaan.
Wanted-pelimuoto on simppeli mutta nerokas kuten arvostelusta tuli ilmi. Tällä kertaa nykysukupolven ympäripyöreästi juoksevat ADHD-pelaajat ovat listojen pohjalla, kun taas hieman suunnittelua, malttia ja taktiikkaa käyttävät kärjessä. Harvoin nettipeli osaa luoda tämän pelin kaltaista tunnelmaa, kun suuressa väkijoukossa yrittää käyttäytyä kuin muu massa, mutta samalla poimia joukosta henkilöitä jotka käyttäytyvät poikkeavasti mahdollisen kohteen toivossa. Tapot tai tappajan kynsistä pakeneminen on aina yhtä tyydyttävää.

Ja ai niin, PS3-version kannessa hehkutettu ladattava lisämateriaali on jopa ilmaiseksi erittäin huonoa. Tylsä kuin mikä eikä pelattavaakaa ole nimeksikään.

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova