Tuorein sisältö

The Tree of Life

Ensi-ilta: 16.11.2011
Genre: Draama
Ikäraja: 11
Jari Tapani Peltonen

22.11.2011 klo 12.45 | Luettu: 11912 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Teräsmies, jalkani jumittui - onko liikaa pyydetty, että pistät tikkua ristiin?! Aivan liian usein Jumalan oletetaan olevan Teräsmies. Uskonkriiseillä ja ateistien ivalla on yhteistä se, että vaaditut vastaukset löytyvät Raamatusta. Sen avaajille saattaa avautua oheistuotteidenkin, kuten luontodokumenttien arvo. Ihminen ei voi ymmärtää Jumalaa, mutta ihminen voi ymmärtää Jumalaa paremmin kiitäessään metsien yllä ja sukeltaessaan meriin. Elokuvan tehdessä katsojasta Teräsmiehen, on selvää, ettei Teräsmies kaikkeutta luonut, ja jos joku loi, Hän ei ole piika, vaan tutkimattomia totisesti ovat Hänen tiensä. The Tree of Life varastaa ideani.

Tai ehkäpä teos on sielun peili, eli - jos osaamme käyttäytyä - nyyttikestielokuva. Tuo oma tulkintasi, syödään ne kaikki. Minä tuon tavat kutsua ihmisiä apinoiksi ja draamoja luontodokumenteiksi. Tahdon salaa möläyttää, että näillekin kesteille saapuu niitä, jotka ilman tuomisia hakkaavat heidät, jotka toivat eniten, koska kukaan ei tuonut banaaneja. En sano tätä ilkeyttäni. Tahdon löytää traagisen kauneiden siitäkin, kun ihmiset käyttäytyvät typerästi ja itsekkäästi tietämättä mitä he tekevät. The Tree of Life palveli minua mestarillisesti ensimmäisellä puoliskollaan.

Elokuva alkaa sitaatilla: "Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset? Kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan?" Näin Jumala kettuili Jobille, kun Job oli kurjaa kohtaloaan ruikuttanut.

Brad Pitt ja Jessica Chastain näyttelevät pariskuntaa, jolla on potria poikia. Mies on ankara, mutta hyvä ja rakastava isä. Nainen on tunteellinen, herkkä ja leikkisä. Ennen kuin varsinaisesti tutustumme perheeseen, kuulemme pojan kuolleen. Voi surku! Ja nyt leffa alkaa saarnata kuin Jobin kirja.

Luontoa, avaruutta ja ilmeisesti molekyylien kuhinaa kuvataan räiskyvän taiteellisesti. Klassinen ja hengellinen musiikki pauhaavat. Ohjaaja on tappaa itsensä orgasmeilla. Kun ajasta ja universumista lopulta zoomataan perhe-elämän iloon ja ihmetykseen, tunsin mitä tahdoin. Senkin rakkaat apinat, nyyh! Olitte itsemurhan partaalla menettäessänne murto-osan onnesta, joka on lahjaksi annettu! Toki kuolema on menetys. Mummonikin - ikäihmisen - kuollessa surin, etteivät nuorimmat serkkuni saaneet sitä, mikä oli meille vanhemmille tärkeää. Omasta puolestani olin kiitollinen! Kyyneliä vuodatan korjattavissa oleville tragedioille, kuten viimeksi sille, kun homo-Edward meni naimisiin Bellan kanssa.

Jälkimmäinen puolisko kertoo yksinkertaistettuna poikien varttumisesta. Tyyli on tarkkaileva, mutta draama on tunteellista, näyttelijät ovat oivia ja kuvasto on tyylikästä hillitympänäkin. Galaksit ovat tilttailleet, uskonto on yhä teema, joten mitä muuta? Öh? Mukana on niin paljon pientä sievää tulkinnanvaraista, niin paljon kaikkea, mikä tuo mieleen Raamatun tarinat, että elämys on vaarassa taantua ajatusleikiksi.

Annan esimerkin. Onko isä vertauskuva Taivaan isästä, tai tutkielma Hänen merkityksestään? Isä keksii liioitellun pikkutarkkoja sääntöjä paimentaessaan. Hän rakastaa vahvasti, mutta vaatii ehdotonta kunnioitusta. Hän vetelee rajaviivoja puutarhaan... Kun poika vihoissaan toivoo, ettei isää olisi, koska hän ei isää ymmärrä, mieleeni palautui oma uskonkriisini 18-vuotiaana. Kuitenkin - hyvin selkeästi - elokuva asettaa jumalallisen ja maallisen vastakkain, ja isä on hän, joka näkee arvoa maallisessa. Että niin. Onko isä sittenkin vain... perusfaija? Tässä perusdraamassa, jossa on dinosauruksia?

Pöllähtänyt Sean Penn näyttelee olennaisinta poikaa aikuisena. Hän on vähän niin kuin että, "Ööh, tässäkö elokuva... ei kun elämäni oli?" Penn ei ole pennin arvoinen edes lopetuksessa, joka on useista hitusenkin uskonnollisista kertomuksista, jopa Narnian tarinoista tuttu klisee, jolle voi arpoa ihan mitä merkityksiä tahansa. Jäikö jotakin ymmärtämättä, vai odotinko liikaa? Väitän, että liikaa. Mutta siksi The Tree of Life on elämys. Jos katsoja moitteettoman keskittyneenä peilaa näkemyksiään ja kokemuksiaan elokuvaa vasten, elokuva vangitsi eli onnistui. Ja yhtä kaikki, The Tree of Life löytää lumoa kaikkeudesta. Mitään teennäistä ei ole siinä.


Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< The Thing... Jane's Addiction - T... >

Keskustelut (12 viestiä)

Machinus

Rekisteröitynyt 04.01.2011

22.11.2011 klo 14.27

Aha.

Sidenote: Miksi Peltonen ei arvostellut Skyward Swordia vaikka tykkäsit TPstä 97 pisteen edestä.
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

22.11.2011 klo 14.37

Machinus kirjoitti:
Aha.

Sidenote: Miksi Peltonen ei arvostellut Skyward Swordia vaikka tykkäsit TPstä 97 pisteen edestä.


Koska sen arvosteli toinen henkilö?

Ostin kyllä pelin itse. En ole ehtinyt edes kokeilla.
Machinus

Rekisteröitynyt 04.01.2011

22.11.2011 klo 14.57

Jari-Pee kirjoitti:
Machinus kirjoitti:
Aha.

Sidenote: Miksi Peltonen ei arvostellut Skyward Swordia vaikka tykkäsit TPstä 97 pisteen edestä.


Koska sen arvosteli toinen henkilö?

Ostin kyllä pelin itse. En ole ehtinyt edes kokeilla.

Ajattelin että teillä arvostelukopiot menevät aluksi niitä haluaville niin että olisithan sinäkin voinut sen kaiketi arvostella.
asdasdasd

22.11.2011 klo 15.08

Tämä oli mielestäni aivan paska leffa. Petyin sillä traileri oli hieno.
minä_osaan

22.11.2011 klo 17.47

Ei tämä elokuva jonneille uppoakkaan. Jos hidas elokuva on kirosana älä katso. Jos hyvät elokuvat kiinnostaa katso ihmeessä.
Execta

Rekisteröitynyt 10.04.2007

22.11.2011 klo 18.57

Miten mä näin tämän nimisen leffan jo aikasemmin tänä (vai viime) vuonna? Ja tais olla Oscar-ehdokkaanakin.
jussijoo

22.11.2011 klo 20.11

Loppu oli omastakin mielestäni vähän nolo, jopa kliseinen verrattuna muun elokuvan herkkään ja vaikuttavaan tunnelataukseen. 4/5 on ihan oikea arvosana - ehkä jopa hitusen enemmän voisi antaa, koska elokuva jäi pitkään päähän kiemurtelemaan ja se on harvinaista.

Kaunein filosofinen kysymys, joka jäi mieleen oli: "Keitä me olemme Sinulle?" – jumalalle osoitettu kysymys sen jälkeen kun oli zoomattu heittämällä maailmankaikkeuden äärettömyyksiin ja näytetty ihmisen paikka kaikkeudessa. Huisia!
spaz

23.11.2011 klo 08.34

Tää oli kyllä hyvä, mutta jätti minusta vähän liikaa oman tulkinnnan varaan. Jos tätä olisi vähän leikattu ja loppunäytös muutettu olisi ollut parempi.
Xdazer

23.11.2011 klo 11.22 1 tykkää tästä

Tekotaiteellsita paskaa!
Jaskapaska

23.11.2011 klo 11.28 1 tykkää tästä

oli kyl ihan tosi huno leffa XD
fly

23.11.2011 klo 12.46

Paskaa, ei kaupallista potentiaalia. Menkää Amerikkaan niillehän kelpaa mikä tahansa.
VEIVINHEITTOVIHKO

23.11.2011 klo 18.21

Jäi vähän epäselväksi että keitä tuossa edellisessä kommentissa puhuteltiin.

Kirjoita kommentti

35651

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova