Tuorein sisältö

Terveet Kädet: Musta Hetki

Veera Rouvinen

26.10.2012 klo 14.13 | Luettu: 3262 kertaa | Teksti: Veera Rouvinen

Terveet Kädet ei hardcore-punkin ystäville esittelyä kaipaa. Muille kerrottakoon, että kyseessä on Suomen ensimmäinen ja vanhin edelleen soittava punk-yhtye, joka on kerännyt mainetta maailmallakin HC-punk-piireissä. Etenkin bändin 80-luvun levyjä pidetään yksinä genren tykeimmistä tuotoksista.

Musta Hetki on yhtyeen ensimmäinen uutta tuotantoa sisältävä studioalbumi yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Levyllä alkuperäsjäsenistä on jäljellä enää laulaja ja keulahahmo Veli-Matti ”Läjä” Äijälä, mutta biisien teossa ovat olleet mukana vanhat konkarit Maike Valanne ja Timo Wiik. Kitaristi Ilari Kinnunen on myös osaltaan vastuussa sävellystyöstä. Rummuissa paukuttelee Aki Kannisto ja basistina toimii Jani Kaarlela. Kummatkin ovat olleet mukana bändissä vasta vuodesta 2011 alkaen. Terveiden Käsien 90-luvun metalliin taipuvammat tuotokset saivat bändin kovimmat fanit kiehumaan, mutta Musta Hetki on palannut taas sinne, mistä Terveet Kädet on lähtenytkin: jytäkän, päällekarkaavan hardcoren pariin.

Levyllä on 18 kappaletta (19 kappaletta digipak-versiossa), joiden pituus vaihtelee viidestä sekunnista lähes puoleentoista minuuttiin. Levyn kokonaiskestokin on 18 minuuttia, joten tiiviistä ja mutkailemattomasta pläjäyksestä on kyse, kuten kunnon punkissa kuuluukin. Ensimmäinen biisi Nollataso tekee kuulijalle heti selväksi, että ruosteessa Terveiden Käsien äijät eivät missään tapauksessa ole. Samalla linjalla jatketaan läpi levyn. Etenkin kitarasoundit ovat mahtavan muhkeat ja riffit saavat väkisinkin pään nytkimään. Vuosien soittokokemus kuuluu levyllä selkeästi: tykitys on 80-luvun biiseihin verrattuna teknisesti taidokkaampaa ja tarkempaa. Tämä voi tietysti joidenkin mielestä syödä musiikin aitoutta ja sitä, mikä teki Terveistä Käsistä niin hienon silloin aikoinaan. Omasta mielestäni kyse on vain luonnollisesti muusikoiden kehittymisestä ja tottakai on ymmärrettävää, että soitanta kasvaa kun ihmisetkin kasvavat. Soitinten ja mikrofonin takana ei enää seiso nuoria, innokkaita poikia, vaan aikuisia miehiä.

Myös levyn teemat ovat selkeästi kypsemmät kuin aiemmilla levyillä. Kuten bändin omassa tiedotteessa hyvin tiivistetäänkin, sanoituksissa liikutaan ihmisyyden ja mielen olennaisimmissa kysymyksissä. Lauseessa voi tietysti olla hitusen itseironiaakin, mutta jo biisien nimistä näkee, että aivan huijausta se ei ole. Alkuvuosien Pissaa ja kakkaa -biisit taitavat olla menneisyyttä ja saaneet väistyä Tappava aika-tyylisten kipaleiden tieltä.
"Ja kello käy / Tappava aika / Juokse / Juokse viimeinen juoksu" Äijälä karjuu ja ottaa oletettavasti kantaa nykymaailman armottomaan hektisyyteen. Ikä kuuluu myös Läjän laulussa. Se jokin pieni, nuoruuden salamoiva raivo ei enää kuulu karjumisen keskeltä, vaikka hienoa karjumista onkin. Sama nuoruuden palon poissaolo koskee myös muita soittimia. Paluuta menneisyyteen ei taida olla.

Mutta ei ehkä ole tarvekkaan. Terveet Kädet – Musta Hetki on onnistunut karistamaan menneisyyden haamut kannoiltaan ja ottanut hardcore-punkista uuden niskaotteen. Samalta se ei enää kuulosta kuin aikoinaan, mutta levy on silti kokonaisuudessaan aivan mahtavaa pauketta, joka todellakin pistää punkjalan vipattamaan ja niskat natisemaan kipeytymiseen asti. Toivottavasti äijät ovat yhtä pirteitä myös livekeikoilla, sillä lavan edessä saattaa tällä setillä olla todella kova meininki.

V2.fi | Veera Rouvinen
< Lockout... 007 Skyfall... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti

10303

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova