Tuorein sisältö

Pilvikartasto

Ensi-ilta: 01.03.2013
Genre: Draama, Fantasia, Komedia, Sci-fi, Seikkailu, Toiminta, Trilleri
Ikäraja: 12
Jari Tapani Peltonen

01.03.2013 klo 13.00 | Luettu: 12244 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Tom Hanks vaihtaa persoonallisuutta vajaan sadan vuoden välein. Halle Berry etsii totuuksia 70-luvulla ja puhuu todellisuudesta villi-ihmisille yhteiskunnan romahtamisen jälkeen. Jim Sturgess tarjoaa empatiaa orjalle menneisyydessä ja toiselle tulevaisuudessa. Moraalittomat teot varjostavat Jim Broadbentin elämää taiteen parissa 30-luvulla ja heti hänen seuraavassakin elämässään. Pilvikartasto (Cloud Atlas) on klassiselta kirjallisuudelta tuoksahtava tarina ystävyydestä odottamattomissa olosuhteissa, näyttävä tieteistoimintaelokuva, hullunkurinen pappakomedia, standardienmukainen salaliittojännäri, liikuttava tragedia nuoresta taiteilijasta ja hitusen kiinnostavampi postapokalyptinen mysteeri kuin Kevin Costnerin The Postman. Veikkaan kaiken tämän olevan järkevää!

Olennainen sisältö tulee selväksi jo ensimmäisellä katselukerralla, mitä ei voi sanoa vastaavista taidefilmeistä 2001: Avaruusseikkailu ja The Tree of Life. Muuta ehtii pohtia myöhemmin; se taisi olla kolmas katselu, kun tunsin täysin ymmärtäväni mitä The Matrixin jatko-osissa tapahtuu. Tällä kertaa Wachowskin sisarukset ovat niin kunnianhimoisia, ettei rahoitusta studiolta tullut, vaan lukuisilta pienemmiltä puroilta. Wachowskit ovat ohjanneet 1800-luvulle ja tulevaisuuteen sijoittuvat osiot. Tom Tykwer vastaa nykyhetkeä lähentelevästä sisällöstä. Kuuden tarinan välillä vuorotellaan niin rivakasti, että vessareissuja on turha suunnitella.

Näyttelijät tulkitsevat vaeltavia sieluja. Jos yksi sielu on turmeltunut muuttumatta koskaan muuksi, ei toinen luovu jaloista aatteista opittuaan kerran mikä on taistelemisen arvoista. Yksi sielu aloittaa itsekeskeisenä, mutta useiden elämien aikana kehittyy parempaan suuntaan, vaikka piru yhä istuu olkapäällä (lähes kirjaimellisesti). Putkiaivotarina Pilvikartasto ei ole, vaan sielunvaellus on symbolinen elementti.

Kukaan meistä ei ole yhdessä ajassa elävä itsenäinen olento. Jos suosikkiasioitasi ovat maksalaatikko, itsenäisyyspäivä ja venäläisten naisten solvaaminen prostituoiduiksi, itsekö keksit reseptin, itsekö sodit ja omien kokemuksiesiko pohjalta asenteesi virittelit? Ihmiset ovat yhtä, alleviivaa elokuva lukuisilla tavoilla. Yhteenkuuluvuuden tunne voi kohdistua kauan sitten kuolleeseen kirjoittajaan tai pubin räyhäjätkiin. Konflikti kuin konflikti alkaa, kun toiset nostavat itsensä toisia arvokkaammiksi. Eräälläkin sielulla on tapana uhota jopa potentiaalisille ystävilleen, jos hänen kunniansa on uhattuna. Hän ei ole yksi tarinan pahimmista hirviöistä, vai onko? Miten mielipiteemme tästä sielusta muuttuu, kun hän jatkaa hölmöä käytöstä riisuttuna vallasta? Nämä kaksi kysymystä juolahtivat mieleeni vasta nyt. Elokuvan aikana oli paljon, paljon muuta mietittävää.

Näyttelijät on maskeerattu eri ikäisiksi, eri rotuisiksi ja toisinaan he vaihtavat sukupuoltakin. Muffinsiksi maskeerattu mokkapala näyttää hieman luontevammalta kuin Iron Skyssa, mutta kun kaksi käpyä seisoo vierekkäin, arvaat kyllä kumman kurttuinen kaksoisleuka on autenttinen. Laastia lätkitään paksuimmin sivuhahmoihin, eikä ajoittainen tökeryys itseäni häirinnyt. Runoutta tämä on, eikä realismia. Se, että Hugo Weaving näyttelee kummelimaisesti meikattua neiti hoitsua samalla, kun hän näyttelee myös uhkaavaa palkkamurhaajaa, on sen verran erikoista, ettei homma meikkeihin kaadu.

Mukaan mahtuu muun muassa romansseja, joista jokaiseen kehittyy tunnetta ja merkitystä, vaikka jokainen niistä tapahtuu pääasiassa romanttiset kliseet tuntevan katsojan päässä. Jos tarinat katkottaisiin lyhytelokuviksi, yksikään niistä ei olisi mitään uutta. Pidän tätä olennaisena osana sanomaa. Ilmassa on itsetietoisuutta: eräänkin kerran hahmo viittaa vanhaan tarinaan, josta yksi elokuvan tarinoista on pöllinyt käänteen. Pilvikartasto ei ole tyhjästä nyhjäistyä uutta, kuten ei ole mikään muukaan tarina, vaan ihmiskunnan jo hyväksymistä tarinoista uudelleenjärjestelty kokonaisuus, jolla on oma uniikki ja arvokas sielunsa. Käsittääkseni elokuva sinkoilee tyylilajeista ja tunnelmista toisiin painottaakseen sitä, kuinka merkityksellistä tarinankerronta tyylistä riippumatta on ihmiskunnan yhteiselle identiteetille, josta jokainen meistä persoonallisuutensa palaset valikoi.

Aina vain puhuttelevammin yhdistyvät teemat vastaavat jatkuvuuden tunteesta. Erinomaiset näyttelijät onnistuvat usein olemaan tiedostava osa suurta vitsiä, vaikka he myös moitteetta omistautuvat kulloisenkin tarinan tunnelataukselle. Elleivät Wachowskit ja Tykwer osaisi rakentaa keskeytymättömän kiehtovaa tajunnan virtaa näin ristiriitaisista elementeistä, Pilvikartasto olisi katastrofi - mutta kiitettäviä ovat kolmikon taidot ja inspiroivaa on heidän itsevarmuutensa. Ablodit suoritetaan seisoen.


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Irina - Askeleita... Kerron sinulle kaike... >

Keskustelut (12 viestiä)

Nimi

01.03.2013 klo 14.08

Tähtieninflaatioko se nää arvostelut aiheuttaa vaiko ollaanko Elokuvan Kultakaudella (tm) ?
TatiTheThird

01.03.2013 klo 16.17

Kun on tarpeeksi lukenut Peltosen arvosteluja, tietää jo kui paljon tähtii leffat tulee saamaan. Arvasin että tää saa viisi.
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

01.03.2013 klo 16.40 18 tykkää tästä

Kun on lukenut tarpeeksi paljon Peltosen arvostelujen saamaa palautetta, sitä oppii arvaamaan minkälaista se tulee olemaan. Ajatukset "kohta joku valittaa liian korkeista arvosanoista" ja "jos pidän tästäkin Wachowskien elokuvasta, joku saattaa taas huomauttaa arvanneensa sen" ovat aikuisten oikeasti käyneet mielessäni lähipäivinä.

Pieni tasapainottava huomautus: pidän yleensä myös Paul Thomas Andersonin, Steven Spielbergin, David O. Russellin ja Walt Disney Animation Studiosin elokuvista, mutta tänä vuonna Mestari, Lincoln, Unelmien pelikirja ja Räyhä-Ralf ovat saaneet vain 2-3 tähteä.

Muokannut: Jari-Pee 01.03.2013 klo 16.44
lasdlasd

01.03.2013 klo 21.55 4 tykkää tästä

Oma arvioni olisi ehkä 4 tähteä, mahdollisesti 4½. Jos elokuvalle antautuu ja suostuu katsomaan sitä sen sääntöjen mukaan, on kyseessä todella viihdyttävä kokonaisuus. Elokuvaan negatiivisesti suhtautuvat kritiikit ovat lähinnä valitelleet elokuvan sekavuudesta ja pituudesta. Sekava elokuva ei ole, jos vain jaksaa keskittyä. Kun elokuvaan sitten keskittyy, niin ei se myöskään tunnu pitkältä. Tuntuu, että negatiiviset arviot ovat lähinnä heijastelleet kriitikon älynlahjojen tai keskittymiskyvyn puutetta.

Lähinnä elokuvassa häiritsi jotkin pienet asiat. Paikoitellen naiiviksikin sitä voisi haukkua. Kokonaisuus oli kuitenkin erittäin hyvin hallittu. Elokuvan konsepti on myös kiehtova, joskin ensikuulemalta vähän hölmöltä vaikuttava. Pätkä kuitenkin toimii hyvin. Visuaalisesti elokuva on hieno ja tarinakin kerrassaan inspiroiva.
Guetta

Rekisteröitynyt 03.08.2011

01.03.2013 klo 23.16 4 tykkää tästä

Täydellisyyttä hipova elokuva. Suorastaan loistava soundtrack vie mennessään ja tukee kokonaisuutta. Idea on lähtökohtaisestikin mielenkiintoinen, mutta sitten vielä toteutus. Imeydyin Pilvikartastoon elokuvan päästyä käyntiin. Taputuksia mielessäni. 10 pistettä ja JiiPeen "tiesin että tämä elokuva saa viisi tähteä" merkki.
hoppe1

01.03.2013 klo 23.28 1 tykkää tästä

Taide ja elokuva. Kaksi sanaa joita en ikinä halua nähdä yhdessä.
wachokwskiwas

02.03.2013 klo 02.06 6 tykkää tästä

en katso transun tekemää leffaa
VEIVINHEITTOVIHKO

02.03.2013 klo 17.45 4 tykkää tästä

Älykkäitä kommentteja. Leffa vaikuttaa kiinnostavalta.
Utege

03.03.2013 klo 10.03 2 tykkää tästä

Mikäköhän muuten syy, ettei tämä saanut yhtään oscar-ehdokkuuksia?
Priami

Rekisteröitynyt 07.03.2012

03.03.2013 klo 10.26 6 tykkää tästä

wachokwskiwas kirjoitti:
en katso transun tekemää leffaa


Oikea asenne! Älä myöskään käytä tietokoneita, koska homo kehitti niiden periaatteen!
höke

03.03.2013 klo 17.24 2 tykkää tästä

Tämä oli kyllä 2012 vuoden paras elokuva, olisi mielestäni ansainnut myös tunnuntusta oscareissa mm. maskeerauksesta ja musiikista.
Nappu

Rekisteröitynyt 22.12.2011

03.03.2013 klo 21.48

Kannattaa lukasta David Mitchellin kynäilemä Pilvikartasto kirja, mihin leffa myös perustuukin

Kirjoita kommentti

19286

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova