The Raid 2: Berandal

Ensi-ilta: 20.08.2014
Genre: Toiminta, Trilleri
Ikäraja: 18
Jari Tapani Peltonen

22.08.2014 klo 13.13 | Luettu: 9084 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Tykkäämmekö toiminnasta toiminnan vuoksi? Kelpuutin sen, kun The Raid: Redemption kertoi simppelisti rosvoista ja poliiseista, jotka ottivat yhteen kerrostalossa. Syvällisin hahmo oli tönö, josta kiihkeä ja luova toiminta otti kaiken irti. Toki taitavin kyttä näyttäytyi sankarina käsikähmän alkaessa.

Jatko-osassa The Raid 2: Berandal sama mies siirtyy peitehommiin napatakseen isot kalat. Perheensä hyvästeltyään kovia kokenut jätkä joutuu entistä ahtaammalle (kotimaansa Indonesian) karussa vankilassa. Ikään kuin ensimmäinen joukkotappelu ei olisi tarpeeksi eeppinen, toinen muistuttaa Normandian maihinnousua. Sankari ei ilmettä vaihda, mutta voi pojat, jätkä selviää mistä vain. Hän ansaitsee sympatiamme, joten toiminta on muutakin kuin toimintaa: se on jännitystä.

Jos kivikovan toimintapätkän tarina on kaavamainen ja kömpelö, haittaneeko tuo? Se riippuu kömpelyyden luonteesta. Berandal kertoo rikollisjärjestöjen riidoista. Kömpelöä on se, että kun ystävämme salakyttä onnistuu soluttautumisessa, hänet unohdetaan taustalle. Tunsin kudosteni tirisevän dopamiinia - mutta kun leffa unohti sankarin, alahuuleni alkoi lörpähtää. Berandal ei ole Redemptionin kaltainen tiivis tykitysputki, vaan 40 minuuttia pidempi rikosjännäri, joten kantava idea saisi olla hitusen vahvempi kuin se, että yksiulotteinen psykopaattinilkki kapinoi isukkia vastaan.

Jos tarinaan kuuluu väkivaltaa, elokuva tarjoaa komean toimintakohtauksen. Lukuisissa ylipitkissä väännöissä satunnainen superroisto - vasaramuija, pesispälli, ninjarölli - mätkii perusroistoja. Se on toimintaa toiminnan vuoksi. Ei ole ketään jota kannustaa, ei ole panoksia. Olen valmis ylistämään teknistä toteutusta jopa virheettömäksi, mutta pumppuni sykkii vahvimmin merkitykselliselle toiminnalle.

Ruhoni väreili taas, kun sankari palasi pomoksi. Kohtaus, joka kelpaisi huipennukseksi, on vain lämmittelyä leuan lattiaan lyövälle täysiveriselle Mortal Kombat -matsille. Aasialaiset osaavat potkia, mutta monetkaan maapallolaiset eivät osaa ohjata niin kuin tuontikyky Gareth Evans. Käsivarakuvaus on rosoista, mutta selkeää. Team Evans sulauttaa monimutkaiset stuntit luontevasti osaksi kokonaisuutta, mikä saa liioitellutkin hetket näyttämään aidoilta ja kivuliailta. Elokuva on erittäin väkivaltainen, mutta rankan väännön ja etovan sadistisuuden välillä on raja. Evans pysyy oikealla puolella harkituilla leikkauksilla, jotka jättävät sopivasti mielikuvituksen varaan.

Ja silti: toivoin, että elokuva olisi sillä tapaa kaavamainen, että hirvein hitohuitsakamies tekee jotakin, minkä vuoksi raivostunut sankari palaa halusta kohdata hänet. Elokuva ei onnistu rakentamaan minkääntasoisia ihmissuhteita. Päähenkilöstä tulee psykopaattinilkin läheisin kätyri, mutta he hädin tuskin tekevät sinunkaupat. Päähenkilö on viranomainen, joka "vain" tekee työtään. Huipennuksen koostuessa kiihkoilusta, sillä ei ole käytännön merkitystä, mitä mikäkin rötöspomo yritti saavuttaa.

Berandal ei ehdi olla tylsä, se vain kompuroi. Elokuva on visuaalinen taidemuoto. Aloitus edustaa vahvaa kuvakerrontaa, sillä vaikka mutkia vedetään suoriksi, sankarin ympärille rakentuu legendan aura, kun hän jopa yksinään sellissä vetää turpiin seinää energisenä mutta fysiikan lakeihin sidottuna. Satunnaisten superroistojen kohtaukset ovat kehnoa mitä-tahansa-kerrontaa, koska tarina ei edes tarvitse niitä tyyppejä, mutta toteutuksen ansiosta hetkillä on enemmän viihdearvoa kuin millään äksönillä vaikkapa The Expendables 3:ssa.

Vanhuudenhöperö Sylvester Stallone vihjasi jossakin välissä, että hänen poppoonsa aikoo haastaa Raid-sarjan, mikä on harhaisinta paskapuhetta sitten sen, kun Michael Jackson halusi näytellä autoa, jolla pikkupojat voivat ajella.


V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Judas Priest - Redee... Teenage Mutant Ninja... >

Keskustelut (7 viestiä)

Rams

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

22.08.2014 klo 13.55 7 tykkää tästä

Parhaiten toteutettua toimintaa tuntuu tulevan nykyään kahdesta lähteestä: Marvelilta, ja sitten jostain muualta kuin jenkeistä.

Marvelilta lähinnä koska hahmokaarti antaa luonnolliset kehykset kokonaan CGI:llä toteutettuihin rähinöihin, ja ne on elokuvasta toiseen viime vuodet ohjattu hyvin. Selkeitä, fiksuja kuvakulmia ja leikkauksia, ei typerää ADHD-välkyntää. Idän suunnalta sitten taas tulee näitä hyvin ohjattuja, kuvattuja ja suoritettuja, maanläheisempiä pätkiä. Näyttelijöinä tyyppejä jotka oikeasti saavat jalan ylös maasta. Draamakaan ei ole aina ihan katsomiskelvotonta, esimerkkinä vaikka Ip Man.

Harvemmin sattuu maut ja tulkinnat ihan samalle sivulle Jarin kanssa, mutta nyt tykkäsin ja olin tykkäämättä juuri yhtä paljon, ja samoista syistä. Hitusen olisi voinut turhuuksia leikata, mutta kyllä tästä sai juuri sen mitä siltä lähti hakemaan, in spades.
lainaa
ErkkiAlponPoika

22.08.2014 klo 15.44 7 tykkää tästä

Rams kirjoitti:
Parhaiten toteutettua toimintaa tuntuu tulevan nykyään kahdesta lähteestä: Marvelilta, ja sitten jostain muualta kuin jenkeistä.



Tokkopa. Kesän ransvormersit tarjosivat tuutin täydeltä toimintaa ja hurjaa kyytiä. Meinasi tulla lirut housuun, kun niin mahottoman kovaa haipakkaa mentiin. On ne aikamoisia, ne metalliset velikullat.

Niin ja sitten ne kilpikonnat! Teatterista poistuessa velloin sellaisen adrenaliinitornadon pyörteissä, että pääsi pieru.
lainaa
salapoliisi

22.08.2014 klo 18.09 1 tykkää tästä

Erkillä ehkä liianki selvä trolli :/
lainaa
pahis

22.08.2014 klo 18.13 1 tykkää tästä

ErkkiAlponPoika kirjoitti:
Rams kirjoitti:
Parhaiten toteutettua toimintaa tuntuu tulevan nykyään kahdesta lähteestä: Marvelilta, ja sitten jostain muualta kuin jenkeistä.



Tokkopa. Kesän ransvormersit tarjosivat tuutin täydeltä toimintaa ja hurjaõa kyytiä. Meinasi tulla lirut housuun, kun niin mahottoman kovaa haipakkaa mentiin. On ne aikamoisia, ne metalliset velikullat.

Niin ja sitten ne kilpikonnat! Teatterista poistuessa velloin sellaisen adrenaliinitornadon pyörteissä, että pääsi pieru.


Itselläni adrenaliini ei nouse sit mitenkään jos leffa on siivottua ja leikattu niin puhtaaksi ettei edes verta lennä tai massivisen tuhon alla yksikään ihminen ei kuole tai jää alle. Eikä kukaan menetä raajoja tai muuten satuta itseään vaikka minkälaiseen leikkuriin joutuisi tai saisi kymmenen luotia vartaloon
lainaa
Samson

22.08.2014 klo 20.47

Elokuvaa katsoessa tuli useammankin kerran sellainen fiilis, että miksi joitakin kohtauksia tai tilanteita venytetään tappiin saakka, tai miksi joitakin otoksia tai kohtauksia ylipäätään näytetään. Tunnelma oli koko ajan odottava, mutta hieman vääristä syistä.

Ja muutenkin kokonaisuus oli jotenkin hajanaisen oloinen. Kuvaustyö oli totta kai timangia, mutta perusasiat, jotka olivat ykkösosassa täysin kunnossa, ontuivat hiukan tässä kakkosessa. Jos ykköselle olisin antanut 4,5 tähteä, niin tälle kakkoselle 3,5 tähteä. En sitten tiedä, oliko itsellä odotukset liian korkealla.
lainaa
ErkkiAlponPoika

22.08.2014 klo 23.27 3 tykkää tästä

pahis kirjoitti:


Itselläni adrenaliini ei nouse sit mitenkään jos leffa on siivottua ja leikattu niin puhtaaksi ettei edes verta lennä tai massivisen tuhon alla yksikään ihminen ei kuole tai jää alle. Eikä kukaan menetä raajoja tai muuten satuta itseään vaikka minkälaiseen leikkuriin joutuisi tai saisi kymmenen luotia vartaloon


Jassoo. Vai että täytyy litkulla läträtä. Ransvormerseilta muistaakseni kylläkin irtoili ulokkeita alati - komeiden ropottiverisuihkeiden säestäminä. Täytynee tunnustaa, että itse pidin simmut visusti kiinni kyseisten otosten aikana. Kyllähän raavaalla miehelläkin on rajat oltava. On se Mikael Bay hurja veikko.
lainaa
hihhulj

23.08.2014 klo 16.47

Täysin eri linjoilla tämän kakkososan kanssa. Ykkönen oli raikas tuulahdus jossa hyviksiä todella kannustin, kakkonen ei tarjonnut mitään samankaltaisia tuntemuksia, täysin hengettömästä tarinasta nyt puhumattakaan.

Ykkönen oli sen verran brutaali ja kaoottinen, että siinä aidosti odotin, että päähenkilölle saattaa käydä kylmät minkä tahansa toimintakohtauksen aikana. Jo pelkästään matsi Jaka vs. Mad Dog tekee leffasta katsomisen arvoisen, harva dueli on samanlaisia tuntemuksia herättänyt. Kakkosessa kaava on selkeä, päähenkilölle ei tule käymään yhtään mitään ainakaan ennen elokuvan loppua. Toimintakohtauksissa pahikset lähinnä heiluvat ja hilluvat vähän ja ottavat sitten pataan jostain ihmekoreografianäpäytyksistä, poislukien pomotappelut.

The Raid ykkönen on mielestäni jo klassikkomatskua, mutta nyt vähän näyttää siltä että sarja aijotaan lypsää loppuun tasapaksuilla jatko-osilla.. 1/5
lainaa

Kirjoita kommentti




V2.fi etsii peleistä innostunutta avustajaa
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova