Carnival Row 1-5: spermasavusiikamyyrä on totta. Pokémon!

Sankari toi noidalle kuolleen kalan ja myyrän. Noita lypsi häntä kaataakseen raatoihin siemennestettä. Nyt yhdistelmä elää. Sarjalla on toisinaan huumorintaju, mutta tämä South Park -vitsejä nolompi piruparka esitetään vakavalla naamalla. Ja se siitä? Noita muistuttaa, ettei spermamyyräsiika voi kuolla ennen isäntäänsä, joten - oot mun ystäväin, olet aina vierelläin? Repliikin merkitykseksi saattaa jäädä se, että isompaa tällaista hirviötä on turha mätkiä ennen siementäjän löytämistä.

Muiden juonien poukkoillessa katsoin ruudun ohi pohtien, mikä oli edellinen tilanne, kun kommentoin tarinaa ehdottamalla videopeliversiota. Tässä tapauksessa vitsi menee tietenkin siten, että Carnival Row'sta pitäisi tehdä Pokémon Go -variantti, jossa pelaajat etsivät raatoja luonnosta ja tienvarsilta ns. herättääkseen ne henkiin. Taiteelliseksi johtajaksi sopisi Teemu Mäki.

"Marttyyrin" symbolit vilahtelevat. Marttyyri ei ole ristiinnaulittu ruumis, vaan hirtetty ruumis, joten hän vaikuttaa hieman enemmän ruumiilta kuin Jeesus. Näinkin simppelillä tempulla vaihtoehtotodellisuus herättää ajatuksen tai pari. Jos tämäkin marttyyri on noussut kuolleista, en halua tietää miten.

Kun afropukki pääsee piireihin, afroporhot ihmettelevät. Siinä on itsetietoista huumoria, vaikkei sarja kommentoi suoraan, mitä kukin ajattelee siitä, että jokainen fantasialaji jakautuu ihmismäisiin rotuihin. Politiikkajuoni on vähällä tehdä niin, joten ehkä saavutamme lopulta Helinä-keiju-tason, jossa auringonsädevoima selittää afrokeijun.

Huomasin, että sankarin tutkimukset edistyvät ja hän oppii asioita itsestään, mutta kun kerronta on pirstaleista, sydän valitsee mihin keskittyä.


Keskiarvo 5 jakson jälkeen:


< Jakso 1-4 --- Jakso 1-6 >

Katsottu: Amazon Prime Video