The Last of Us 2-1: olisipa mulkkujen mainostama Abby totta

Elämä on täynnä pettymyksiä. Kun "wokesta" vöyhöttävät perussankarit kritisoivat intohimoisesti toista The Last of Us -peliä ja erityisesti uutta Abby-hahmoa, päässäni rakentui kuva jännittävästä manifestista. Abby on joku transsukupuolinen Rambo, joka kaappaa tarinan tavalla, joka vihdoin menee liian pitkälle hyvän maun standardeilla, koska jokin varmasti menee, jos perussankarit inttävät kaiken menevän? Tahdon nähdä woken multihuipentuman, aivan kuten tahdoin nähdä perussankarien klassikot kuten Tahdon riemuvoiton.

Käytännössä: naisena virallisesti syntynyt naisoletettu nainen Abby on pelissä kovakuntoinen. Tv-sarjassa hän ei ole sitäkään. Kun hänet esitellään jakson alussa, ei ole syytä kiinnostua siitä, että juuri hän vannoo kostoa Pedro Pascalin hahmolle. Allit heiluu, kun rivipahis ulisee.

Mainio Bella Ramsey näyttää yhä 10-vuotiaalta eli samanikäiseltä kuin kollegansa maailmanloppuscifissä Sweet Tooth. Kun hahmo uudelleenesitellään, hän voittaa helposti itseään tuplasti isomman ukon. Animelogiikka on provosoinut miesasiamiehiä koko ikäni - joten sitä luulisi ulinan yltyvän syystä.

Jakso on banaali. Jakso on perseen tylsä (?). Viittaan kaikkeen paitsi wokeen eli Ramseyn hahmon suuntautumiseen, mihin liittyvä materiaali melkein tuoksuu tarinalta. Päähenkilöt ovat vakiintuneet osaksi yhteisöä. Sienizombit vaanivat, joten niitä on moikattava itsemurha-alttiisti. Sieni tekee ihmisistä tyhmiä. Mitä jos se tekisi ihmisistä vähemmän tyhmiä? Öhö. Joku katsoo kymmentä The Walking Dead -sarjaakin. Jos ne eivät ole vähintään tällä tasolla, jokin aivosieni voitti jo.

Catherine O'Hara on laskelmoidusti Catherine O'Hara Pascalin psykiatrina. Hahmo tai O'Hara on teennäinen niin itsevarmasti, että hän vaikuttaa vilpittömästi yrittävän myydä teennäisyyden rehellisyytenä. Teennäiseen, ilmoitusluonteisesti parhaaseen päähenkilöön ikinä moinen asenne ei voisi olla vaikuttamatta... hienovaraisesti.


Keskiarvo 10 jakson jälkeen:


< Jakso 1-9

Katsottu: Max