Rick and Morty 8-3 ja 8-4: sarja loukkaa arvojani eli Wallace & Gromitia

Molemmat ovat aitoja ja ihan kivoja Rick and Morty -jaksoja, mutta jakso 3 ikään kuin todistaa, että laajasta mytologiasta kumpuaa juttua yrittämättäkin, kun taas jakso 4 vauhkoontuu aidosti, mutta skippaa oikolukuvaiheen ja jättää potentiaalia pöydälle.

Rick on top-3-tason tiedemies fiktion historiassa. Monikin hahmo toimisi vitsissä, jossa kulttuuri rakentuu 1-2 hahmon vaihtoehtoisten versioiden ympärille, mutta lähinnä Rick voi todeta, että asia ei kiinnosta ******kaan, koska hänellä varmasti on parempaa tekemistä. Jakso 3 seuraa kloonattuja Rickejä ja Mortyja, jotka jäivät jälkeen, kun multiversumimesta tuhoutui.

Aidon Rickin väheksymä juntti-Rick profiloituu päähenkilöksi. Roistona toimii etelän-herrasmies-juntti-Rick, koska orjuus on teema. Sekoilua, räyhää. Hik. En löydä energiaa kunnioittaa juonta lisätiedoilla, mutta pidin vaihtoehtoisia versioita aitoina hahmoina, vaikka heitä tapetaan surutta.

4. jaksossa Jerry intoilee pääsiäisestä muiden pitäessä juhlaa vanhentuneena. Luonnollisesti Jerrystä tulee pääsiäispupun himokas ihmissusiversio, joita ulkoavaruuden seksivastaiset kristityt vastustavat. "Eksoottisena kristittynä" olen oletusarvoisesti vitsin puolella, vaikka se menisi hieman ilkeäksi ja asenteelliseksi.

Jakso melko suoraan myöntää, että juoni jää tavoitteistaan, kun se on pikakelattava loppuun visuaalisen pupuvitsin ja muun ajatuksen virran syötyä ajan. Pupuvitsi itsessään on kardinaalimunaus, sillä Rick and Mortyn yleensä viehättävä levoton anarkia näyttäytyy sähellyksenä, kun vitsiä voi verrata suoraan siihen, mitä teki absoluuttisesti täydellinen elokuva Wallace & Gromit: Kanin kirous. Itsetietoisuuskin ontuu, kun Mutta mitä tapahtui joulupukille? on se leffa, johon jakso viittaa.


Kauden keskiarvo:


< Jaksot 8-1 ja 8-2

Katsottu: Max