Poker Face 2-3: sarjan perusidea vaikuttaa muuttuvan

Mööh. Lämpöä on 90 astetta, eikä Charlie tunnistaisi valhetta, sillä aloin pitää Fahrenheit-asteikkoa kuvaavampana. Kirjoitin tämän typerän jutun 40 minuutin jaksosta neljään kertaan. "Älä paljasta kaikkea, mutta kirjoita jotain näppärää, mää, möö, ***** *******."

Kolme jaksoa julkaistiin kerralla. Tämä on mytologiajakso, jossa on "keissi", mutta joka myös asettaa sarjalle uuden suunnan oletettavasti siksi, että tekijät tulivat toisiin aatoksiin kausien välissä.

Charlieta jahtaa gangsterimummo Beatrix, joka tarjosi hänelle töitä kertaalleen. Nyt Beatrix pakottaa Charlien tutkimaan alaistensa pokerinaamoja, jos joku heistä on FBI:n myyrä. On taas kuolema ja paluu taakse ennen koko totuutta. FBI-agenteilla on omat juonet.

Nimenomaan väsyneenä ryhdyn jaarittelemaan. Arvaa vaan, minkälaisen romaanin kirjoitin tähän siitä ajatuksesta, että Beatrixin hömelöä puolisoa näyttelevä Richard Kind on mielestäni vasikan ideaalinen, myönteinen sanakirjaesimerkki. Hän on niin täyteläisen kiltti setä, että hänen kanssaan olisi moraalisesti oikein vasikoida kenet tahansa & hän saisi vasikoida minutkin, jos sellissä on ilmastointi.

Mutta ehkä hänellä pelataan. On muitakin persoonallisuuksia, on käänteitä. Jakso on kiva jos ehkä jälleen vähemmän kuin osastensa summa. Sen arvaa tietyssä vaiheessa, ettei jakso yritä luikerrella ulos umpikujasta: pääpahiksen & FBI:n läsnäolo tarkoittavat sitä, että Charlien jahtaaminen loppuu, mitä sitten juhlistetaan loppukauden trailerilla.


Keskiarvo 13 jakson jälkeen:


< Jakso 2-2

Katsottu: SkyShowtime