The Witcher 4-5: satunnaista Disneyn ylijäämämateriaalia kuten uuden Bladen hylätty kuvakäsikirjoitus

Kun puhuin "Disney-noidista", muistin aiemmat Disney-viittaukset. The Witcher: Sirens of the Deep -animaation arvostelussa kysyin, onko Disney-parodia salaa tärkein tyylivalinta. Katso tämä jakso. Jaskier-bardin takauma on musikaalinumero, joka viittaa niin suoraan Disneyhin, että vaistoni uskoi yli sekunnin, että jakso on ostanut oikeuden käyttää Disney-biisiä. Älä kysy miksi. Saagalla ei ole mitään tekemistä Disneyn kanssa silloin kun saagalla ei ole.

Asiayhteys on se, että noituri Geralt kävelee eteenpäin. Porukkaa kasaantuu. Usein liioittelen, mutta mitään en tiedä siitä, miksi jousilyyli on mukana. Nyt hän selittää traagisen taustatarinansa leirinuotiolla. Myös riitaisat kääpiöt avautuvat. Ja sitten Disneytä.

Ja nyt Uffaffaa-mies palaa. Pelkäsin sen olevan heikosti avautuva jekku, että miellyttävä herra katoaa sarjasta paljastuttuaan vampyyriksi, joten sehän suorastaan lämmittää mieltä, kun hän tunkee mukaan tähän tilanteeseen, jossa huolletaan ryhmäkemioita. Geraltin jäyhyys tekee vampyyriteemasta konfliktin, mutta vampyyri itse kiittelee noituria suhteellisesta suvaitsevaisuudesta. Jos tämä olisi 1. kauden 3. jakso - ja sarjalla olisi varaa toteuttaa Uffaffaa-takauma pelkän kuvakäsikirjoituksen sijaan -, "olisin mukana".

Olen pihalla, koska tämä purkkaviritelmä on vetoavampi kuin monet muut jaksot. Nojaudun taas roolipelivertaukseen: roolipelissä juonta ja johdonmukaisuutta tuhannesti arvokkaampaa on se, jos pelaaja motivoituneena intoilee olevansa Disney-spede tai Uffaffaa-dracula.

Kolme täht-... Paljastuu, että se on tosi hyvin muistamamme Sonic the Hedgehog, joka yrittää köyriä tytärtään Ciriä, joka ei ole Ciri. Pistetään kaks puol.


Keskiarvo 29 jakson jälkeen:


< Jakso 4-4

Katsottu: Netflix