House of the Dragon 3-3: tyhjäkäyntiä mutta persoonallisesta näkökulmasta

Himoittu palli vaihtoi omistajaa taas. Pitäisi ratkaista käytännön ongelmat. Voitto tulee tehdä selväksi kansalle ja pösöille, valtion tili on tyhjä, kirjaimelliset rotat lisääntyvät, kuvainnolliset rotat on tunnistettava ja on lukuisia periaatepohjaisia päätöksiä siihen liittyen, kuka ansaitsee minkäkin aseman ja ylipäätään henkiriepunsa. Kahdessa jaksossa kuningatar näytti oudon heikolta tarkoituksella, mistä siirrytään johdonmukaisesti siihen, että hän on yhä hyvin stressaantunut, kun hän yrittää palata määrätietoiselle linjalle.

Emma D'Arcyn vivahteikas suoritus on kiintopiste. Materiaali on iänikuista nysväämistä, joka olisi luontaisesti kiinnostavampaa Game of Thronesin jatko-osassa. Edellisessä jaksossa tapahtui "enemmän" muttei mitään luovaa, joten koen palkitsevammaksi maistella satunnaisen nysväyksen merkityksiä, kun näkökulma on rajattu jämäkästi verrattuna useimpiin jaksoihin ja muihinkin sarjoihin. Kaikki on merkityksellistä, kun satu vaivautuu sanomaan että kenelle. Rakettitiedettä.

Kuningatar järjestää pienen stuntin takavarikoidakseen varoja pösöiltä, jotka rohmusivat resursseja tilanteessa, jossa kuningatar itse aiheutti puutetta. Tästä ehkä osittain inspiroituneena banaanisetä ryhtyy suosittelemaan vielä elokuvamaisempaa asennetta eli koko maailman valtaamista. Omia kaunojaan kuningatar kommentoi siten, että oikeutta hän ei saa, mutta oikeuden rippeisiinkin hän tarttuu. Tämä oli siis suoranainen henkilökuva. Mahdollisuudet ja mahdolliset reaktiot ja merkitykset ovat jokseenkin selviä.

Kuningatar tahtoo olla hyvä, mutta jokin sarjan alkuperäisistä mainoslauseista meni niin, että hänen isänsä oli hyvä mies maailmassa, jossa hyvät aikeet pahentavat tilannetta. Kompromissit jättävät monta vihollista henkiin ja ehkä luovat niitä lisää pitkin jaksoa.


Keskiarvo 21 jakson jälkeen:


< Jakso 3-2

Katsottu: HBO Max