Tuorein sisältö

V2.fi pelasi: Good Mourning

Matias Puro

30.10.2020 klo 12.00 | Luettu: 2208 kertaa | Teksti: Matias Puro

Musta aurinko nousee
Suomalaisen Platonic Partnershipin palkintoja kerännyt Lydia kuvasi aikuisten alkoholinkäyttöä lapsen näkökulmasta. Pelistudion uusi tarinapeli Good Mourning on jotakuinkin yhtä iloinen tapaus, vaikka vakavasta aiheesta revitään myös huumoria.

Surupuku on musta


Steamin Early Accessiin saapunutta Good Mourningia voisi kuvailla elämänpituiseksi patikkaretkeksi, mutta tarina alkaa yhden elämän lopusta. Hautajaisiin sijoittuvassa alkukohtauksessa annetaan jäähyväispuhe vainajalle. Kohtaus paljastaa pelin interaktiivisen luonteen: pelaaja rakentaa puheen irtonaisista palasista, jotka määrittävät pelattavan hahmon ja menehtyneen suhdetta. Oliko menehtynyt ystävä vai lähes tuntematon, oliko yhteiselo täynnä iloa vaiko surua? Rakentuupa hahmojen välille millainen suhde tahansa, pelaajaa pyydetään sirottelemaan vainajan tuhkat.


Uurnan kanssa patikoidessa käydään läpi kohtauksia elämästä, valottaen kantajan suhteita eri ihmisiin. Bussipysäkillä muistellaan esimerkiksi bussiin saattavaa äitiä, tienpientareella nököttävä sohva taas muistuttaa menneestä kumppanista. Interaktiivisuus keskittyy dialogiin: pelaaja valitsee dialogivaihtoehtoja, rakentaen tällä tavoin pelin tarinan. Dialogivalinnat eivät kuitenkaan ole ainoa tarinaan vaikuttava tekijä, sillä mukana on myös aimo annos arpapeliä. Kohtaukset nimittäin vaihtelevat pelikerrasta toiseen: yhdellä kertaa bussipysäkillä saattaa nähdä kohtauksen bussiin saattavasta äidistä, toisella todistetaan yhteistä bussimatkaa. Mikä kohtaus näytetään ja miten kohtaus päättyy, tuntuu olevan kiinni sekä tuurista että aiemmista valinnoista.


Kohtausten sisältö ei vaihtele ainoastaan eri pelikertojen välillä, vaan polkuja rampataan useasti saman pelin aikana. Muutokset voivat olla suuria tai pieniä. “Bussikohtauksen” tavoin myös “terapiakohtauksen” teema säilyy kerrasta toiseen, mutta sisältö voi vaihdella esimerkiksi kahdenkeskisestä psykoterapiasta ryhmäterapiaan. Välillä kohtaukset ovat samoja, mutta keskustelu kulkee uuteen suuntaan.

Olisiko aika jutella?


Vaikka peli kulkeekin erilaisiin suuntiin, suuret teemat pysyvät samoina. Teemoihin viittaa pelin nimi, joka on nokkelan sanaleikkinsä lisäksi myös enne: “Good Mourning” tiivistää tarinan ytimen, eli tunteiden läpikäymisen tärkeyden, että uuden “aamun” merkityksen. Ruutuaikaa annetaan traumoille, mielenterveysongelmille sekä niiden vaikutukselle modernissa maailmassa. Lapsuuden kohtaukset saattavat peilaantua aikuisiällä, mutta on pelaajasta kiinni miten tilanteet purkautuvat: yksi toistaa vanhempiensa virheitä tiedostamatta, toinen purkaa niitä tietoisesti, mutta kenties ympäristöään vahingoittaen. Sattumanvaraisuudesta huolimatta Good Mourning onnistuu luomaan yllättävän kokonaisvaltaisen ja empaattisen kuvan aiheesta.


Sykliseksikin kuvattava pelimaailma tarjoaa tarinoihin monta ulottuvuutta. Ensimmäisellä patikoinnilla päivänselväksi muodostunut narratiivi kokeekin kolauksen, kun eri suuntaan lähtenyt tarina esittelee ennestään näkymättömiä syy-seuraussuhteita. Syklisyyttä mukaillen seuraava patikointi voi taas paljastaa jotakin uutta.

Pääasiallisesti kaikki toimii kuten toivoisi. Muutamia erityispoikkeuksia lukuunottamatta tarinat nivoutuvat järkeväksi kokonaisuudeksi, jonka esitystapa ajaa asiansa. Minibudjetilla tehdyksi peliksi Good Mourning onnistuu erottumaan visuaalisesti, vaikka yksinkertaisesti esitetyt kohtaukset rikkovat immersiota hetkittäin. Ainoa suurempi ongelma on dialogi, jonka taso vaihtelee hyvin paljon. Ei Good Mourningissa mitään “all your base are belong to us” -kankeuksia sentään ole, mutta realistinen luontevuus katoaa täysin esimerkiksi ekspositio-dialogissa. Surrealistista pelimaailmaa auki selittävät sanahelinät tuntuvat muutenkin turhilta, sillä ilmiselvä kehyskertomus aukeaa kyllä ilman ulkopuolista apuakin.


En usko että Good Mourning tulee räjäyttämään kenenkään tajuntaa, mutta eipä sen ole tarkoituskaan. Masennuksen, menneisyyden haamujen tai pelkkien eksistentiaalisten kysymysten kanssa kamppaileville Good Mourning tarjoaa kuitenkin peilin, jonka avulla tarkastella myös omaa elämää. Neljän euron hintalappukin on niin alhainen, että peukku nousee helposti ylöspäin: on tämä nyt ainakin halvempaa kuin terapiassa käynti.


V2.fi | Matias Puro
< V2.fi ennakoi: Call ... Pelataanpa: Kauhua A... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




V2.fi Instagramissa
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova