Yleensä laitetesteihin tulevista laitteista keksii monenlaista sanottavaa tekstijakson aikana: miten on päivitytty edellisestä versiosta, mitä kaikkia ominaisuuksia on ja miten ne toimivat, onko vekottimeen liittyvä appi kätevä käyttää, kenkutteleeko joku asia ja niin edelleen. Mutta entäs sitten kun testiin tullut laite… ei ole edes laite, ainoastaan ohut levy?


Razer Atlas Pro on maailman ohuin lasinen hiirimatto 1,9 mm paksuudellaan. Itse olenkin ohuiden hiirimattojen ystävä ja ollut harmissani siitä, että HyperX:n Skyn-”mattoa” ei enää saa - se oli käytännössä vain ohut pinta, joka kiinnitetään pöytään haluttuun kohtaan. Atlas Pro on sitä 6 kertaa paksumpi, mutta silti toistaiseksi paras vaihtoehto, mitä itselleni on vastaan tullut… kunnes aletaan katsoa hintalappua.

Olen jossakin muussakin arviossa muistaakseni maininnut, että Razer tuntuu toisinaan yhdeltä niistä firmoilta, joiden kanssa varsinkin merkkiuskolliset maksavat mielellään logon kirjaimista lisähintaa. Ei sillä, että mikään firman tuote olisi täysi susi ollut, mutta hinta-laatusuhde on välillä mietityttänyt. Tosin nämä kalleimmat tuotteet on suunnattu niille pro-pelaajille, joilla kaikki muukin on lippulaivaa, eikä rahapussin oheneminen haittaa. Hengähdystauko. Razer Atlas Pro maksaa 140 euroa. Sitä saa mustana ja valkoisena, eikä edes Chroma RGB:stä tarvitsee maksaa lisähintaa, koska sitä ei ole. Testiin tullut valkkinen, kulmistaan pyöristetty matto on minimalistisen tyylikäs: ainoastaan yhteen kulmaan on painettu Razerin musta käärmekolmio.

Heti alkuun ongelman itselleni aiheutti maton koko: 50 cm x 40 cm. Tämän hetken työpisteessäni se oli hankala sijoitella, koska aina joku kulma halusi mennä tietokoneen tai monitorin jalan alle. Ellen pitäisi konetta pöydälläni, ongelmaa ei tulisi, joten tämä on henkilökohtainen probleemini. Asiaan on toki syytä varautua, jos tämän kotiinsa kaupasta kantaa. Päädyin lopulta siihen, että matto on (TKL-)näppäimistöni alla, hiiren jäädessä sen vierelle. Hiirelle jäi näin vähän niukasti tilaa, mutta kuitenkin itselleni riittävästi. Taas heille, jotka käyttävät reilusti mattoalaa pelatessaan, koko on vallan passeli.


Lasisen pinnan alapuoli on kumipäällystetty (kumin paksuus kokonaisuudesta on 0,8 mm), eikä maton liikkumisesta paikaltaan ollut mitään huolta. Hiiri liukuu sen päällä kuin jäällä ikään - kitkaa on hyvin vähäisesti ja liikkuminen juuri sellaista kuin ranne ja käsi olettavatkin. Lasin pinnassa on “mikroetsattu” tekstuuri, jonka luvataan toimivan erityisen hyvin optisten sensoreiden kanssa. Tämä sopii mainiosti niin työskentelyyni kuin pelienkin pelaamiseen - joku toinen voi kaivata hieman enemmän kitkaa. Pinta ei tunnu tahrautuvan helposti ja jos tahrautuu, se on erinomaisen helppo pyyhkäisemällä puhdistää. Razer lupaa myös, että 9H-tason karkaisu temperoidussa lasissa takaa, ettei se helposti naarmutukaan. Lasipinta tuntuu myös todella (mukavan) viiileältä ranteen alla.

Mutta 140 euroa. On ymmärrettävää, että näin ohuella, kestävällä lasilevyllä on jonkin verran valmistuskustannuksia, joten ehkä hintalappu on siinä määrin ymmärrettävissä pienellä markkinointilisällä buustattuna. Mutta tarvitsenko minä 140 euron hiirimattoa? 70 euron hinta olisi todella paljon jo helpommin ymmärrettävissä, vaikka sekin tuntuu hurjalta 20 markan kumilätkien kanssa aloittaneelle. Tarvitseeko joku 140 euron hiirimattoa? Ei välttämättä “tarvitse”, mutta ehkä siitä ei haittaakaan ole niillä pro-pelureille, joille 140 euroa on murto-osa koko laitteiston hinnasta, peliturnaus kulman takana ja jotenkin voisi itsensä palkita onnistuneista treeneistä kun tililläkin on rahaa. Ehkä se ratkaiseva headshot olisikin osunut, jos hiiri olisi liukunut millisekunnin osasen nopeammin juuri oikeaan kohtaan?

Oikeastaan siis ainoa asia, mistä voin oikeasti valittaa on hintalappu, mutta jos siitä ei ole henkilökohtaista huolta, on Razer Atlas Pro jotakuinkin paras hiirimatto, mitä rahalla saa.



Razer Atlas Pro
Hintaluokka: 140 eur
Lisätietoa: Razer