Tuorein sisältö

Mirai DTL-642E500

Pasi Piispa

01.11.2007 klo 11.38 | Luettu: 18157 kertaa | Teksti: Pasi Piispa

Taloudellista täysteräväpiirtoa


Laitteistopuolella täyden tarkkuuden teräväpiirto tekee toden teolla tuloaan, mistä kiitos kuuluu lähinnä uuden sukupolven konsoleille. Teräväpiirtoinen elokuvatarjonta kuitenkin paranee päivä päivältä, televisiomallistot kehittyvät ja samalla laitteiden hinnat alkavat vihdoin olla inhimillisellä tasolla, joten ajankohta tarkemmalle tutustumiselle tarjolla olevaan tavaraan on mitä otollisin. Tietokonenäyttöjen valmistajana parhaiten tunnettu Mirai on eräs maailman suurimmista lcd-paneelien valmistajista, ja harrastajien keskuudessa kyseisen merkin hinta/laatu-suhde on herättänyt positiivista ihmettelyä jo useamman mallin kohdalla. Vaan miten taittuu Mirailta FullHD-tarkkuus?

Elämää ja elektroniikkaa


Televisiohankinnan suurimpana motiivina omalla kohdallani oli monikäyttöisen hd-näyttölaitteen puute. Taloudesta löytyy kyllä jo ennestään videotykki, mutta koska olohuoneen (ja samalla lähes koko muunkin asunnon) pimentäminen jokaista leffa- tai pelisessiota varten alkoi pidemmän päälle tuntua aavistuksen epäkäytännölliseltä, eikä lähemmäs sadan tuuman kuvan rinnalla vanha 28" putkitelevisio oikein olohuoneen ykkösnäytön paikkaa täyttänyt, alkoivat vaihtoehtoiset ratkaisut houkutella päivä päivältä enemmän. Vaatimukset olohuoneen paraatipaikalle pääsyyn olivat kuitenkin kohtuullisen tiukat: tietokone- ja konsolikäyttöä (teräväpiirtoelokuvista puhumattakaan) silmällä pitäen resoluution oli syytä olla 1080p ja kokoakin olisi mielellään oltava enemmän kuin FullHD-televisioiden yleinen minimi, eli 37". HTPC-käytön vuoksi pikselintarkkaa kuvaa tuli näytölle saada ongelmitta, ja koska taloudesta löytyy erilaisia pelilaitteita ynnä muita vempaimia vähän joka lähtöön, eivät liitännätkään saisi ihan heti kesken loppua. Budjetti ei myöskään ollut pohjaton, joten high end -tason laitteet voitiin unohtaa heti kättelyssä.

Hankintana Mirai ei kuitenkaan ollut alusta alkaen itsestään selvä, sillä vaikka kyseistä mallia olinkin ihan mielenkiinnolla katsellut, tuntuivat arvostelut laitteesta olevan kiven takana. Puutteet ominaisuuksissa, erilaiset lastentaudit ja lopulta myös vertailu kauppaolosuhteissa kavensivat lopulta kuitenkin valinnanvaraa melkoisesti, minkä lisäksi lukuisat positiiviset kokemukset mm. DVDPlazan käyttäjiltä innostivat ottamaan pienen riskin ja testaamaan, voisiko halvalla sittenkin saada asiallista täyden hd-tarkkuuden televisiota. Hieman alta 1300 euron hintalapulla varustettu Mirai oli vielä ostohetkellä (noin kuukausi sitten) edullisin markkinoilta löytyvä 42" FullHD-tv, mutta sittemmin tilanne on tarjousten myötä muuttunut ja Mirailta puolestaan on tullut markkinoille karvan verran kalliimpi, maanpäällisen verkon digivirittimellä varustettu malli, joka tosin ainakin paperilla on muutoin identtinen nyt testissä olevan laitteen kanssa.

Liitännät linjassa


Ulkonäöltään Mirai edustaa varsin perinteistä linjaa. Mattamustan ja hopean yhdistelmä istuu kitkattomasti yhteen kodin muiden av-laitteiden kanssa, eikä läheltä tarkasteltuna hieman muovisen oloinen ulkoasu loppupeleissä juurikaan haittaa. Tärkeimmät asiat ovat kunnossa myös liitäntäpuolella. HDMI-liitäntöjä ja scartteja löytyy kaksin kappalein, joiden lisäksi kuvaa saa sisään vga-liitännän kautta. Vanhempien pelikonsolien omistajat ja esimerkiksi digikameran satunnaisesti televisioon kiinni haluavat jäävät todennäköisesti kaipaamaan useimpien televisioiden sivupaneelista löytyviä komposiitti- ja s-video-liitäntöjä, mutta muita tämä puutos tuskin suuremmin haittaa.

Harmillisempaa etenkin pelaajan kannalta on kuitenkin erillisen komponenttiliitännän puute. Komponenttikuvaa laite osaa kyllä ottaa vastaan vga-liitännän kautta, mutta tämä vaatii adapterin, jota ei ihan jokaisen marketin hyllyltä löydy. Omituista on myös se, ettei televisio hyväksy täyttä 1920x1080 -tarkkuutta vga-liitännän kautta, kun taas mainitulla komponenttiadapterilla sama tarkkuus toimii moitteetta. HTPC-käyttöä silmällä pitäen koneesta on siis syytä löytyä joko DVI- tai HDMI-liitäntä, mikäli pikselintarkasta kuvasta mielii nauttia. Seinäasennus vaatii niin ikään tavallista enemmän suunnittelua, sillä lattian sijaan suurin osa laitteen liitännöistä, HDMI-liitännät mukaan lukien, sojottavat suoraan kohti seinää.

Kuvakulmia ja kuvan pulmia


Kun laitteet on saatu kytkettyä, on syytä varata hieman aikaa erilaisten asetusten testaamiseen. Tehdasasetuksilla kirkkautta riittää kuin aurinkoisena päivänä keväthangilla, ja vielä taustavalon pienimmälläkin asetuksella valovoimaa on turhan runsaasti. Kirkkautta ja kontrastia tiputtamalla kuvasta saa tällöin kuitenkin jo oikein mukavaa katseltavaa, ja koska käyttäjän omien kuvasäätöjen lisäksi myös neljää esiasetusta pääsee vapaasti muokkaamaan, on mahdollista luoda kaiken kaikkiaan viidet asetukset erilaisia kuvanlähteitä tai tilanteita silmällä pitäen. Valikot sinänsä ovat varsin loogisia ja kaukosäädin istuu käteen ihan mukavasti, mutta käytettävyyttä syö melkoisesti säätimen kehno herkkyys. On nimittäin turha toivoa käskyjen menevän perille, ellei kapulalla tähtää juuri oikeaan osoitteeseen, ja suoraan television edestäkin painallukset tahtovat silloin tällöin jäädä rekisteröitymättä.

Kuvan ongelmat puolestaan ovat tämän hintaluokan televisiolle tyypillisiä. Mustan taso ja tummien sävyjen erottelu eivät säätöjenkään jälkeen säväytä, mutta ei Mirai tässäkään suhteessa mitään varsinaista pettymystä tuota. Parhaimmillaan tv on kuitenkin suhteellisen hyvin valaistussa tilassa, sillä pimeässä katseltaessa harmahtava musta tuppasi ainakin omalla kohdallani jossain määrin rajoittamaan elokuvanautintoa. Toinen pieni miinus kuvan osalta tulee värien varsin selkeästä kaistoittumisesta. Tämä näkyy erityisen selvästi animaatioelokuvissa, peleissä ja esimerkiksi auringonlaskuja katsellessa, jolloin värisävyt eivät sulaudu huomaamatta toisiinsa, vaan niiden rajat ovat selkeästi näkyvillä. Liiketoiston sulavuus jättää myös hieman toivomisen varaa, samoin kuin katselukulmat, jotka erityisesti sivusuunnassa saisivat olla leveämmät.

Tarkkana kuin porkkana


Kokonaisuutena kuvanlaatu ei kuitenkaan ole kehno. Televisiokuvalta ei lähetysten laadun vuoksi kannata liikoja odottaa, mutta jopa halvan digiboksin kautta hieman parempilaatuiset lähetykset esimerkiksi Ylen kanavilta näyttävät oikein mukavilta. HTPC:n tai kunnollisen skaalaavan DVD-soittimen omistajat pääsevät kuitenkin jo DVD-elokuvien parissa nauttimaan aivan toisen tasoisesta kuvasta, puhumattakaan teräväpiirtoelokuvista ja peleistä, joiden parissa laite on parhaimmillaan. Erityisesti pelaamisen näyttö soveltuukin mainiosti, sillä kaiken toiminnan keskellä pienet ongelmat kuvassa on helppo unohtaa. PC-puolella raudan on kuitenkin syytä olla tuoretta, mikäli uusia pelejä mielii television ominaistarkkuudella pelata, eikä näössäkään saa olla vikaa, sillä tällä resoluutiolla fontit tahtovat asetuksien viilailusta huolimatta usein kutistua lähes olemattoman kokoisiksi.

Raudan ja katseluetäisyyden ollessa kohdallaan on telkkari kuitenkin HTPC-käytössä kuin kotonaan. HDMI-liitännän kautta pikselintarkkaa kuvaa sai ainakin nVidian kortilla ruudulle ongelmitta, eikä televisio pahemmin nikottele hieman eksoottisempienkaan resoluutioiden tai virkistystaajuuksien kanssa. Mirai vaikuttaisi myös olevan yksi niitä harvoja markkinoilla olevia televisioita, jotka osaavat näyttää uusien teräväpiirtoelokuvien 1080p24-kuvan ilman ylimääräistä nykimistä. Kun pakettiin vielä lisätään useita valtamerkkejä huomattavasti pidempi kolmen vuoden nouto/palautus-takuu, on hinta/laatu-suhde television osalta sen verran hyvässä kunnossa, että laitetta voi varsin estottomasti suositella kaikille edullista ja monikäyttöistä FullHD-televisiota etsiskeleville. Kultasilmien kannattaa suunnata katseensa toisaalle, mutta mikäli budjetti on tiukahko, voi rahansa aivan varmasti käyttää huonomminkin kuin hankkimalla Mirain.

V2.fi | Pasi Piispa
< Notkea Rotta poikkes... Joulutarina on koko ... >

Keskustelut (6 viestiä)

Nizza

Rekisteröitynyt 12.04.2007

01.11.2007 klo 18.51

Muut jutut aika lailla komppaan, mutta katselukulmia en nyt tajua. Sivusuunnissa katselukulmat omalla Mirailla kun on käsittämättömän hyvät, verrattuna kenenkään kaverin, tutun saatika omien aikaisempien kokemusten perusteella. Onko tämä sitten vain näkemysero vai onko testiin sattunut maanantaikappale?
lainaa
Tulevaisuus

03.11.2007 klo 16.51

Katselukulma riippuu näytön tekniikasta, jos pikselit näyttävät läheltä neliönmuotoisilta, on kyseessä vanha tekniikka (kapea katselukulma), jos pikselit muodostavat nuolen muotoisia kuvioita, tai ovat muuten epämuotoisesti röpelöisiä, näyttö antaa yleensä laajan katselukulman. Myös kontrasti ja valoisuus asetuksilla on suuri vaikutus katselukulmaan, tai siihen miltä kuva näyttää sivusta. Mirai 42" katselukulma on 178 astetta, eli maksimi mitä voi olla, ja kuva varmasti näkyy niin sivusta kuin sitä yleensä on mahdollista katsoa, mutta kuvan kontrasti tietysti on enää 1/20 osa 178 asteella..
lainaa
ppiispa

Rekisteröitynyt 12.04.2007

03.11.2007 klo 18.02

Myönnän, että ilmaisin itseäni hieman epäselvästi. Katselukulmissa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta käyttökelpoinen katselualue saisi olla laajempi. Kontrasti nimittäin laskee melkoisen jyrkästi heti siirryttäessä vähänkään sivuun ruudun edestä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnollisia katselupaikkoja riittää korkeintaan kolmelle kylki kyljessä istuvalle henkilölle. Ei tilanne välttämättä kovinkaan paljon parempi monen muunkaan mallin kohdalla ole, mutta ainahan sitä sopii toivoa kehitystä!
lainaa
jehu

Rekisteröitynyt 10.04.2007

14.11.2007 klo 21.47

Onko tuossa kaiuttimia lainkaan? Btw. kiitos mukavasta arvostelusta..
lainaa
Niko

03.04.2008 klo 16.05

Kyllä siitä ääni ainakin kuuluu :)
Kirjoitajalle kysymys: Ostin tänään ko.töllön ja pleikan siihen jo kytkinkin, xbox360 aiheuttaa vähän harmaita hiuksia ja kysäsenkin että mistä tollasta mainitsemaasi komponenttiadapteria voisi suomesta saada? Vai vedänkö mikkisoftan vga-piuhalla vaan.
lainaa
Hermanni

29.12.2008 klo 13.08 1 tykkää tästä

Terveisiä vaan kaikille television nykyisille ja tuleville omistajille että kun sattuu hajoamaan niin se lähtee sitten saksaan korjattavaksi. Ei siis enää huoltoa suomessa!!! 3v takuu, juu, saksassa. Esim. eräs erittäin tunnettu nettikauppa myy tätä tuotetta ilmoittamalla sivuillaan että takuun muka hoitaa Powermill. Eipä hoida enää...
lainaa

Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova