Yksi Marvelin näytellyistä jutuista saisi ottaa sen riskin, että Patton Oswaltin suurennettu ja leijuva pullataikinapää on isoin ja aito uhka. Järkeen käy sekin, että hän ääninäyttelee eli charmantisti narisee klassisen roiston sarkastisena versiona stop-motion-komediassa: ainakin jos katsot toisenkin jakson. Se julkaistaan Suomessa perjantaina, joten puhun siitä vain yleisluontoisesti.

M.O.D.O.K. on Mentaalinen Organismi, joka Duunaa Olmit Kuolleiksi, tms. Hänellä on rikollisjärjestö, hulluja keksintöjä ja maailmanvalloitushaluja. Pilottijakso vitsailee, ettei kukaan tiedä hänen lähiöelämästään, mutta sitten kaikki kaiken tietävätkin. Jakso kompuroi selitellessään, kuinka sekä superjuonet että ironisen arkiset käänteet ovat mahdollisia. Piilaakson pyrkyri yrittää vallata pahan firman ja vaimo vaatii avioeroa. Kätyrit eivät siitä piittaa, kun heitä silvotaan, mutta perhe-elämästä pitäisi välittää ja hösö hösö.

Kun M.O.D.O.K. yrittää estää yrityskaupat, havaitsin terävöitymistä ja toinen jakso tekee toivonkipinällä nuotion. Siinä M.O.D.O.K. yrittää voittaa vaimon takaisin aikamatkustuksen avulla. Se on osa tarinaa, että muut tavoitteet kisaavat hänen huomiostaan. Tarinan tunteellinen ydin tulee selväksi ja kriisi jätetään avoimeksi osuvalla tavalla. Toivotaan, että jatkuvuus pysyy vihjatulla tasolla.

Melko varmasti nauroin jollekin, mutten muista mille. Sarja on ensisijaisesti "typerä": on lupa odottaa, että isoja Marvel-ideoita käytetään hölmösti, kun psykoottinen ja keskittymishäiriöstä kärsivä jättiaivo on valmis ratkaisemaan minkä tahansa pulman miten tahansa. Ehkä pilottijakson hösötys on ominaisuus, jos jatko on vakaampaa.


Jaksot 1-3 ja 1-4 >