Soturinunnalle saadaan parikin määritelmää. Menneisyydessä pyhää Graalin maljaa puolustavat nunnat, jotka miekalla lävistettyinäkin jaksavat seivästää pahiksen samaan terään. Nykyisyydessä sisar Simone on suhteellisen tavallinen nunna, joka purkittaa hilloa ja pitää hauskaa hömppätätien kanssa, mutta jostakin syystä hän on myös oman käden oikeuteen turvautuva... taikurinjahtaaja.

Simone (Sim One?) ei voi sietää tekoälyä, jolle maailma on antautunut vapaaehtoisesti. Tekoäly on itsetietoinen virtuaaliavustaja, mutta sillä on rajatonta valtaa. Sen johdattamat ihmiset vaikuttavat pahimmillaan zombeilta. Sen puolustajien mukaan se on ratkaissut sodat ja muut kriisit ja antanut ihmisille tarkoituksen. Se on jumala, joka vastaa.

Simonella on henkilökohtainen, luonnostelluksi tässä vaiheessa jäävä syy inhota sitä. Tekoäly puolestaan on hyvin kiinnostunut Simonesta, mikä loppumetreillä kytketään takaumaan. Simone lähtee suorittamaan tehtävää, mikä toivottavasti saadaan pakettiin 1. kauden aikana, sillä sarja on "melko paljon" (varsinkin flunssassa katsottuna) ja oletan sen floppaavan.

Aloitetaan alusta. Nunna on ärsyyntynyt vallassa olevaan tahoon. Kun se taho yrittää pakottaa hänet juttusille, nunna tutustuu alustavasti ruohonjuuritason vastarintaliikkeeseen. Selvää kuin sika pienenä: tältä pohjalta on hyvä lähteä kapinoimaan.

Tulessa on neljä muutakin rautaa. Onko välttämätöntä esitellä Simone päättömälle ruumiille tekohengitystä antavana virnistelijänä? Siinäkin on enemmän itua kuin aluksi vaikuttaa, joten tämä ei ole tekoälyn kirjoittama sarja, mitä veikkasin trailerin perusteella: tekoäly vastaa käsittääkseni vain jaksojen nimistä.

Simonea näyttelevä Betty Gilpin ankkuroi tarinan todellisuuteen monipuolisilla, vaaran tunnunkin melkein myyvillä tunteilla, joten äärisarkastista hölynpölyä tämä ei ole.


Jakso 1-2 >

Katsottu: HBO Max