Tuorein sisältö

Äärimmäisen lujaa ja uskomattoman läheltä

Ensi-ilta: 13.04.2012
Genre: Draama
Ikäraja: 12
Jari Tapani Peltonen

12.04.2012 klo 22.00 | Luettu: 6808 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Äärimmäisen lujaa ja uskomattoman läheltä (Extremely Loud & Incredibly Close) on jännä nimi, kuten oli Le fabuleux destin d'Amélie Poulain. Valitettavasti ohjaaja Stephen Daldry ei ole Jean-Pierre Jeunet. Amélien ja Pitkien kihlajaisten ystävät kenties tahtovat kokeilla Daldrya, sillä kuten Lukijan arvostelussa myönsin, hän on "näennäisen ammattitaitoinen". Se on mielipide vain, että Daldryn uusimmat kaksi ovat melko uskomattoman & lievästi äärimmäisen päämäärättömiä, epävireisiä, kömpelöitä, juustoisia ja tylsiä leffoja.

Uutuus selittämällä selittää perusasiat pariinkin kertaan. Oskar on älykäs ja omituinen - joo ja Asperger-testissä käynyt - poika. Vanhemmat yrittävät valmentaa häntä. Tom Hanks ja Sandra Bullock ovat herttaisen ymmärtäväisiä. Isän kehittelemät aarrejahdit velvoittavat Oskarin käyskentelemään todellisessa maailmassa ja keskustelemaan ihmisten kanssa. Valitettavasti isä tusahtaa atomeiksi World Trade Centerin mukana. Hän jättää jälkeensä... avaimen. Onko luvassa mysteeri tyyliin Amélie tai Hugo tai P.S. Rakastan sinua? Ei. Oskar sanoo senkin suoraan, että hän etsii lukkoa pitääkseen kiinni isän muistosta vielä hetken.

Oskar on jyrkän suorapuheinen tapaus, joka sylkee sympatiansa ja vihansa kenen tahansa niskaan suodattamatta. Äidin kanssa on ongelmia, vaikka mami on kovin kultainen. Lukkoa etsiessään Oskar tapaa kymmeniä ventovieraita, joilla on omat tarinansa. Ilmassa on pari kysymystäkin. Mikä oli isän viimeinen viesti vastaajaan? Kuka on mummolassa majaileva kääkkä, joka kommunikoi paperilappujen avulla? Jean-Pierre Jeunet keittäisi näistä juureksista samettista soppaa: maiskis, suljin silmäni ja aistin. Daldry pilaa joka ikisen sivujuonen palasen. Juma. Lauta. Joka. Ikisen.

Astuuko autisti kuorestaan kiitos uusien tuttavuuksien? Ei! Useimmat vierailut kelataan ohi montaaseilla oudon ontuvasti. Myös eräs huipentumista on montaasi, jossa näemme hahmoja, jotka ovat esiintyneet vain montaaseissa. Eräs ns. sivuhahmo äkäilee kahdelle henkilölle ja lopulta katuu käytöstään. Vietämme hänen kanssaan yhteensä 6 sekuntia. Tämä on pientä. Varsinaiset juonenkäänteet pyörittivät silmiäni. Välillä sitä ollaan niin realistisia, että mitään ei tapahdu, vaikka jotakin selvästi alustettiin tunti. Sitten järjetön käänne jyrähtää kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Laiskuudesta en Daldrya syytä, vaan uskon hänen vilpittömästi yrittävän luoda kummallisen ja tunteellisen, todellisuuteen ankkuroidun sadun. Oskar on uskottava autisti light esimerkiksi huutaessaan, ettei tyhjänä haudattavassa arkussa ole mitään järkeä ja kaikessa täytyy järkeä olla. Daldry on lukenut muutakin kuin Wikipediaa. Oskaria ahdistaa niin fyysisen kuin henkisenkin maailman sekava hyrinä: tämäkin selitetään ja sitten tämä selitetään uudestaan taiteellisella kohtauksella. Hienovaraisempaan hahmonkehitykseen Daldryn ja nuoren Thomas Hornin kyvyt eivät riitä. Tamburiini, jolla poika heiluttaa itselleen ääntä johon keskittyä, on yksi osuva yksityiskohta, mutta loppua kohden aloin ajatella, että hahmo/näyttelijä tärisyttää vain, jotta hän muistaisi olevansa uniikki.

Leffan nimi on puhutteleva, abstrakti. Kun kävelin viime kuussa lentokentän turvatarkastuksen läpi, käytin kaiken aivokapasiteettini keskittyäkseni tilanteeseen! Mitään erikoista ei tapahtunut!! Ruumiinlämpöni nousi hehkuvaksi!!! Toisella puolella raivosin, ettei tässä maailmassa toimi yhtään mikään!!!! Väitän olevani asiantuntija tuomitessani Oskarin tai elokuvan epäuskottavaksi. Jokin pikku asia näyttää olevan Oskarille liikaa, mutta sitten hän selviytyy ilman, että elokuva tätä millään elokuvamaisella tapaa noteeraa. En löydä sanomaa. En ideaa. En ymmärtänyt Lukijan olemassaolon perimmäistä tarkoitusta ja olen pihalla jälleen. Oskar ei todella kehity. Selkein ratkaisemista odottava konflikti on äidin ja pojan suhde. Äiti katoaa leffasta pitkiksi ajoiksi, kunnes ratkaisuksi tarjotaan mitä uskomattominta, mitä äärimmäisintä aivopierua.

Minua alkoi aidosti kiinnostaa, miltä planeetalta Daldry on kotoisin. Selasin nettiä. Hän asuu kommuunissa. Hän on naimisissa naisen kanssa, mutta "jottei kukaan hämmentyisi", hän on homo ihan avoimesti. Juu. Varmasti hän olisi mielenkiintoinen kertoessaan tarinan ihme hipeistä.


Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Warrior... Battleship... >

Keskustelut (6 viestiä)

aaaatu

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

12.04.2012 klo 23.24 1 tykkää tästä

Haista paska Jari. xD Oli liikuttavin elävä kuva aikoihin. Superhyvin tehty.
hyvä_hyvä

13.04.2012 klo 11.36 2 tykkää tästä

Jarin kanssa samaa mieltä...
Imo

16.04.2012 klo 12.53 1 tykkää tästä

Jari Tapani Peltonen, olisikohan aika harkita alan vaihtoa?
Peltonen

16.04.2012 klo 14.00 1 tykkää tästä

Jari, oot homo.
Imo

16.04.2012 klo 16.47 1 tykkää tästä

Ihan pakko vielä sanoa ääneen, että miltähän vitun planeetalta Jari on kotoisin.
Jaseuppoaa

26.12.2015 klo 23.49 1 tykkää tästä

Mullekin jäi täysin samat mietteet elokuvasta, hieno arvostelu!

Kirjoita kommentti

39062

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova