Tuorein sisältö

Candyman

Ensi-ilta: 03.01.2022
Genre: Kauhu
Ikäraja: 16
Jari Tapani Peltonen

30.01.2022 klo 00.10 | Luettu: 3359 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen


90-luvun nuoret tietävät, että jos lausut peilin edessä viisi kertaa "come on, Barbie, let's go party", on pakko kuunnella myös "Candyman".

Leffa on jatkoa samannimiselle kauhuklassikolle, jossa tutkittiin urbaaneja legendoja. 1800-luvulla lynkattu afroamerikkalainen taiteilija oli muuttunut koukkukätiseksi ja mehiläisten ympäröimäksi aaveeksi. Leffa jätti ilkeämmän tunteen nuorukaisen selkäpiihin kuin puukkohipat. Ainakin tältä pohjalta katsottuna uutuus on pähkinä: mielelläni pohdin, mitä noin kolmea eri polkua lyhyessä ajassa kokeileva leffa uskoo saavuttavansa.

Yahya Abdul-Mateen II näyttelee vaimon rahoilla elävää taidemaalaria, joka ei ole tehnyt vuosiin muuta kuin ansainnut ylläpidon vatsalihasliikkeillä. Hän inspiroituu urbaaneista legendoista. Ne herättävät tunteen, että alkuperäisestä leffasta pitäisi muistaa enemmän, vaikka ja koska ne eivät ole suoraa kertausta.

Karuista aiheista tunnetun maalarin visioista tulee yhä painajaismaisempia. Ura takkuilee, mutta useampi tyyppi inspiroituu hokemaan Candymanin nimeä peilin edessä ja viiltely alkaa. Ei vanha muista, kuinka kauhu parhaimmillaan toimii, mutta jos jokin tässä ruokki uskoa alkuperäisiin kauhunväreisiin, niin vihjailu, eli maalaukset ja karismaattisesti lausutut tarinat. Tyyliä liike-energiassa on, kuten taideteemakin edellyttää. Ei ole ihme, että Marvel ehti värvätä tuntemattoman ohjaajan Nia DaCostan, mutta jos se meni ohi, miksi Captain Marvel nostettiin Marvelin ykköstykiksi, älä odota asian selkeytyvän jatko-osassa.

Taidetta ja tarinoita kommentoidaan yleisemminkin. Maalarin työt ovat inspiroituneet menneestä kuten leffa itse. Onko tämä metafiktiota? Voisiko tämä olla jotakin Uuden painajaisen tapaista (siinä Freddy Krueger jahtasi leffojensa tekijöitä)? Vastaus useimpiin kysymyksiin on "nyäh, no jaa".

Kuten traileri paljastaa, päähenkilö alkaa kokea fyysisiä oireita. Ne alkavat mehiläisen pistosta. Mehiläisillä Candymania kidutettiin hänen eläessään. Sitä luulisi, että koossa ovat selvät raamit teorioille, joita voi alkaa pyörittelemään – paitsi etteivät mehiläiset kuulu tarinoihin, joista päähenkilö alussa kuulee. Nyäh.

Tuottaja Jordan Peelen nimi ennakoi, että yhteiskunnallista sanomaa korostetaan. Get Out ja Us pyrkivät moderniin sellaiseen. Teema mustien kohtelusta on terävä varjoanimaatioissa, joilla mainoskampanja alkoi: on painostavan surumielistä, kun väkijoukko aina kipittää lynkkaamaan. Animaatiot (niitä nähdään lisää lopputekstien aikana) myyvät tunteen, että vääryydet jättävät jälkeen jotakin aavemaista. Muutamat haetut asiat sanotaan suoraan, mutta se ei ole symbolista satulogiikkaa selkeimmillään, kun kuka tahansa teoista ja ihonväristä riippumatta voi päästä hengestään puhuessaan peilin edessä.

Ihmisoikeusrikkomus nimeltä Texas Chainsaw 3D teki viattomia sahaavasta kannibaalista sankarin, joten myöhäisiä jatko-osia ohjailevat fanit eivät saa terveen papereita automaattisesti. Moraalin kyllä järkeilee kuntoon samalla, kun sitä yrittää miettiä miksi leffa mm. pistää hahmon puhumaan jatko-osasta, tai jättää pois jokaisesta tällaisesta löytyvän juonen kyttien tutkimuksista, vaikka kytät kytkeytyvät lynkkausteemaan moniulotteisemmin kuin muihin hirviöjahteihin. Osa ihmettelemästäni parani ihmettelyllä. Kaikkia pähkäily ei viihdytä.



STRIIMAA täältä:

Powered byJustWatch

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< The Weeknd - Dawn F... Nainen talossa toise... >

Keskustelut (3 viestiä)

MikroPop

Rekisteröitynyt 05.11.2019

30.01.2022 klo 03.00 1 tykkää tästä

"[...] että vääryydet jättävät jälkeen jotakin negatiivista, mutta paljonpa teema laajenee, kun perusidea on se, että kuka tahansa teoista ja ihonväristä riippumatta voi päästä hengestään puhuessaan peilin edessä."

En ole leffaa ehtinyt näkemään, mutta tulkintasi perusteella tulee mieleen jatkotulkinta että hirmutekojen jälkeensä jättämä negatiivisuus ei ole välttämättä ole ikinä oikeudenmukaista. Sitä rikkoo suutuksissaan vihollisensa ikkunan ja sitten rikkojan oma läheinen tai satunnainen sivullinen satuttaa itsensä siruihin.

Voi olla että Candyman ei käsittele kysymystä noin pitkälle, mutta olen varma että joku teos on käsitellytkin. En vain saa mieleeni nyt.

Tämmöistä aamuvarhaisen keittiöfilosofiaa nyt tähän väliin. Näitä arvosteluita lukiessa on mukava jämähtää ruudun ääreen kun pitäisi olla laittamassa aamupalaa ja valmistautumassa reissuun.
lainaa
RandomSwinger

02.02.2022 klo 18.12 1 tykkää tästä

Kyllähän tämäkin tuotos melkoinen "ihmisoikeusrikkomus" on. Ilmiselvästi Jordan Peele ja kumppanit haluaa purkaa kasautunutta vihaansa valkoihoisia ihmisiä kohtaan. Ehkä he tunsivat samanlaista verenhimoa elokuvaa tehdessä, kuin minä katsellessani Charles Bronsonin tai Steven Seagalin laittaessa roskaväkeä matalaksi. Tämä on ihan ok, ja tällaisia terapeuttisia väkivaltafantasioita on välillä ihan mukava katsella. Pääasiassa nämä Peelen ylirodullistetut elokuvat kuitenkin vain ikävystyttävät. Tai jos jotakin, niin ainakin tällaisen rotuväkivallalla ihannoinnin tulisi taipua molempiin suuntiin ilman nokan koputtamista.
lainaa
MikroPop

Rekisteröitynyt 05.11.2019

08.02.2022 klo 21.21 1 tykkää tästä

RandomSwinger kirjoitti:
Tai jos jotakin, niin ainakin tällaisen rotuväkivallalla ihannoinnin tulisi taipua molempiin suuntiin ilman nokan koputtamista.

Monen nokka alkaa kopisemaan heti kun uhrin penkillä on kerrankin joku muu kuin jo elävässä elämässä muutenkin sorrettuun ryhmään kuuluva. Vaikka populaarikulttuuria luotaisiin ja katseltaisiin tyhjiössä, olisi joka tapauksessa pitkä matka siihen että ihmisryhmiä kohdellaan siinä tasavertaisesti, joten uskon kestäväni jauhonaamana että näköisiäni hahmoja runnellaan fiktiivisesti.
lainaa

Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova