Koira nimeltä Bull päättää rellestää kavereiden kanssa ennen kuin se kastroidaan. Piirroskoiria käsitellään virnuilevan pornomaisesti kuin varhaisten animaattoreiden harjoitelmissa ja 1970-luvun kaupallisissa kokeiluissa. Lämmittelyä: mummonnylkytys venyy ja venyy, paskan syöminen venyy ja venyy... Jos olet animaattori yksiössä ilman mukavuuksia kuten almanakkaa, toki tahdot käyttää kosmista voimaasi näin. Huokaus.

Tuijottaessani nylkyttävän koiran anusaukkoa 80 minuuttia muistin mm. Lemmiwinks-gerbiilin musikaaliset seikkailut nahkahomon ruuansulatusjärjestelmässä ja reteän panokohtauksen miehen ja nakkimakkaran välillä. Jotain sellaista näiden on tarkoitus olla nykyään, minimissään.

Fixedin piirrosjälki on ajatonta sorttia - ensisijaisesti. Koirat taipuvat mutkalle ja vääntyvät haitariksi ja ilmeet ovat hauskoja, kun Pixarin politiikka ei rajoita fysiikkaa. Jos tappiomielialaa kehittyy, asialla on toinen puoli. Leffa mukailee mm. vanhaa temppua, jossa "kamera" on matalalla ja kokonaisten ihmisten näyttämistä pantataan. Nyt kun asiantuntijan mieli on virittynyt oikein, sehän on riemukasta, kun leffa parodioi Kaunotarta ja Kulkuria vuodelta 1955: tutunnäköinen koira paskantaa toisen päähän! Ehe? Se on ongelma, kun "anarkistinen parodia" ei parodioi mitään relevanttia. Se on joko vahvaa empatiaa tai psykopatiaa, että tahdon arvailla, kuinka muut katsojat reagoivat loukkauksiin.

Asiaan liittyen. "Kastroiminen" on sukuelinten silpomista. Puhuvat eläimet ovat aina vertauksia ihmisistä. En odottanut syvällistä satiiria, mutta oletin sen olevan selvää, että leffa on koirien puolella. Yleinen reaktio traileriin oli se, että pornokoirat ovat vaivaannuttavia. Vaikka ja koska ne ovat sitä, se oli herkullinen ajatus, että pääsen tukemaan leffaa ja tylyttämään tosielämän koiransilpojia, joille joku piirretty on liikaa. En aio keskustella koirien omistamisen ja eläinsuojelun reaaliteeteistä; sanon vain, että se olisi hyvä, luonteva, provosoiva vitsi, jos leffa olisi suhteellisen älykkäiden fantasiaeläinten puolella.

Ohjaaja Genndy Tartakovsky vahvisti jo etukäteen silponeensa omatkin koiransa. Leffa on vertaus vain miesten välisestä ystävyydestä! Koirat siis ovat vertauksia ihmisistä - jotka saa silpoa.

Bull ja pari muuta kyllä kauhistelevat ihmisten hirviömäisyyttä, mutta heidät kehystetään ylireagoiviksi idiooteiksi, joista muutamat jopa "ansaitsevat" "pientä" nöyryytystä pallien silpomisen merkeissä. Kun Bull ulisee, että ilman palleja hänestä tulee zombie, jolle pekonikaan ei maistu, pallittomat kaverit katsovat närkästyneinä vieressä.

Kun leffa sitten käsittelee koiranäyttelyitä, on irtovitsejä mm. jalostuksen sisäsiittoisuuteen liittyen. Selkeämpi tsoukki on keskimääräisten näyttelykoirien bimbomaisuus, ikään kuin puhuvat eläimet olisivat vertaus ihmisistä - joita saa parittaa ja silpoa? Kätevyyden vuoksi? Uskonnollisista syistä?

Arvostelen ihmisoikeusrikkomukset asteikolla 0,5-1 tähteä. Mainitut rikkeet pysyvät klassisella tulkinnanvaraisella tasolla (Dumbo on työssäkäyvä alkoholisti, Ariel on trans), joten rokotan lähinnä käytännön ongelmista, joihin ne johtavat: leffa ei ole aidosti päähenkilön puolella. Leffa on kehno komedia, koska huumorin paletti on rajoittunut, eikä ohjaaja ole käynyt ulkona sitten 70-luvun. On pari aidosti osuvaa herjaa, ja koirien ilmeet ovat hauskoja tai jopa hauskempia ilman dialogia, mutta parempi elokuva on Suuri kusetus (Strays). Hämäävästi se on Suuri kusetus, jossa kenneliin vangitut koirat paskantavat yhdessä, kun taas Fixedissä kenneliin vangitut koirat kusevat yhdessä.