Tuorein sisältö

Remember Me

Ensi-ilta: 02.04.2010
Genre: Draama
Ikäraja: 13
Jari Tapani Peltonen

01.04.2010 klo 18.15 | Luettu: 6034 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Murjottaessaan varakkaana, päämäärättömänä, snobien kirjallisuudesta kiinnostuneena hälläväliä-tyyppinä, Robert Palikka Pattinson on suhteellisen sympaattinen. Hänet nimittäin tunnetaan Twilight-elokuvista vaimonhakkaaja-zombie-keiju-Edwardin roolista. Ei sympaattisuus yllätyksenä tullut! Olen vahingossa nähnyt pojan haastattelun YouTubesta, ja siinäkin hänen naamassaan kiersi veri. Remember Me on keskinkertainen draama, joka saapuu Suomeen tähtensä fanipohjan vuoksi. Hurmuripeikon virneillä ja kyvyillä elokuva käytännössäkin käynnissä pysyy. Onko Twilight-saaga räätälöity tuhoamaan miellyttävien nuorten näyttelijöiden (ja osaavien ohjaajien) katu-uskottavuus?

Remember Me kertoo epätäydellisistä ihmisistä New Yorkissa. Pattinsonin hahmo Tyler kärsii kehnosta isäsuhteesta. Oman jäykän isinsä kanssa törmäyskurssille päätyy myös Ally, jota tulkitsee Lost-naama Emilie de Ravin. Lepsu Pierce Brosnan on yllättäen saanut sen ikävämmän faijan roolin. Luonnostaan karu Christ Cooper tulkitsee Allyn poliisi-isää, joka on jotenkuten inhimillinen ilman, että tätä tarvitsee vaatia.

Tylerista ja Allysta tulee rakastavaisia teennäisellä tempulla. Tyler sotkeutuu satunnaiseen katutappeluun "moraalinsa" ajamana. Kytät kohtelevat häntä kehnosti. Kun kämppäkaveri ehdottaa, että Tyler voisi kostaa iskemällä pollarin tyttären, poika sanoo ei - mutta säntää heti kimmaa vikittelemään? Tyler on pohjimmiltaan kelpo heppu. En usko, että hän missään vaiheessa hautoo sitä kostoa, mutta öh, saatiinhan tämä näinkin käyntiin.

Leffalla on vakavia ongelmia järjenkäytön kanssa. Tunteet sillä on ja meikäläisen kriteereillä tämä auttaa. Tylerin pikkusisko on... kiusattu lapsinero, joka 11-vuotiaana on jo järjestämässä omaa taidenäyttelyä. Muun muassa tämä kuulostaa hölmömmältä kuin tuntuu. Krapulaista Tyleriä tulee väkisinkin tsempattua, kun hän on hyvä sisarelleen. Siskosta huolehtiminen myös on looginen syy riidellä isän kanssa, vaikka isä-poikasuhde tuntuu jo kuihtuneen. Tylerin ja Allyn luonteva romanssi on vain yksi juttu saippuaoopperaa astetta kypsemmässä asetelmassa. Olennaisimmat tyypit ovat kokeneet kovia menneisyydessä, ja kokevat vastakin. Kova kokemus tosin on suhteellinen käsite.

Ovatko ystävämme oppineet mitään? Ally tapaa syödä jälkkärin ensimmäisenä, jos hän vaikka kupsahtaa aterioidessaan. Elä hetkessä! Anna lähimmäisille anteeksi vaikka 77 kertaa! Nämä ovat viisauksia jotka löytyvät Raamatusta. Remember Me muistuttaa perusasioista henkilöitä, jotka ehtivät tämmöisen leffan katsoa työviikon jälkeen sorrettuaan lähimmäisiään.

Mikäli joku tahtoo julistaa tämän yhden tähden elokuvaksi, hyväksyn perusteluksi jo loppuratkaisun mainitsemisen. Mutta! Jos kyseiset hilpeän hölmöt käänteet olisivat vieläkin mauttomampia, jos elokuva uskaltaisi lähteä ampumaan yli kaiken itsekritiikin unohtaen, luultavasti minä tunteellinen toivonen olisin pitänyt tästä vielä enemmän. Leffan sanoma on myönteinen ja rakentava. Moraalisia kansansatuja muistuttava lopetus alleviivaa tämän. Lopputekstien rullatessa fiilis on se, että nämä hahmot jatkavat yhä elämäänsä. Joko he nyt oppivat jotakin? Pohtiessaan tätä katsoja voi järjestellä omiakin ajatuksiaan, jos hän ei ole sitä aiemmin tehnyt esimerkiksi siksi, että hän on 16-vuotias Pattinson-fani.

Käsikirjoitus tekee ontuvia ratkaisuja. Pääasiallinen sisältö on tuttuakin tutumpaa. Se kuitenkin miellyttää, kuinka ohjaaja Allen Coulter draaman palloa pyörittelee; katsottava oli myös tv-veteraanin esikoispitkä Hollywoodland. Pattinson on elokuvaansa parempi nuori kapinallinen, kuten Shia LaBeouf oli Paranoiassa. Ruby Jerins pikkusiskona saattaa voittaa Oscarin 2027, ja karismaa löytyy vähemmänkin vaativista rooleista. Brosnan on pieni poikkeus. Stara luo hahmonsa vaivatta ja varsinkin huutaa vakuuttavasti, mutta näyttelijänä Brosnanilla on ongelmia olla yhtä hienovarainen, kuin rooli itsessään on.

Remember Me on elokuva, jossa muun muassa kuullaan selittelyä työnarkomaanilta isukilta, joka on etääntynyt perheestään. Läpä lässyn lää. Mutta hetkinen. Onko meidän tarkoitus olla Tylerin kanssa samaa mieltä siitä, että koeta ukko laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, tai pilaat kaikkien elämän? Mielestäni sanoma on syvällisempi. Remember Me on naiiviuden ja poikkeuksellisen kypsyyden epäpyhä ristisiitos.


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Poets Of The Fall - ... Rahalla saa... >

Keskustelut (1 viestiä)

Sandaali_

01.04.2010 klo 19.15 1 tykkää tästä

Tuli itsekkin nähtyä tämä pressinäytöksessä. Hemmetin ennakkoluuloisena, mutta Pattinson lunastaa miehisyytensä elokuvan loppupuolella, ikävä kyllä vain menettääkseen sen seuraavassa Twilightissä.

Kirjoita kommentti

71874

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova