Kinetik Control: Only Truth Remains

J.A. Kaunisto

10.02.2011 klo 23.06 | Luettu: 3491 kertaa | Teksti: J.A. Kaunisto

Kinetik Control sai viime vuoden lopulla julkaistulle kakkosalbumilleen Only Truth Remains julkaisijan myös Euroopan markkinoille. Saksalainen Danse Macabre hoitaa albumin Euroopan, Venäjän ja Aasian markkinoille. Kinetik Controlin asiat näyttävät olevan siis kiitettävässä nosteessa. Bändin rokkimetalli on kieltämättä viihdyttävä kokemus. Kinetik Controlin asenteessa on huomaavinaan vastaavaa ajatusmaailmaa kuin mainiolla naapurimaan Machinae Supremacy -orkesterilla. Nimittäin viihteellisyys ja samalla kaupallisuus on ok, kunhan homma tehdään tosissaan ja mukaan sotketaan muutamia asenteellisia rypistyksiä.

Kinetik Control jatkaa tunnelmallisen ja kohtalokkaan rokkimetallin parissa. Viisut ovat lyhentyneet ja monipuolisuus tuntuu olevan tavoitteena. Albumilta huomaa selkeää linjaa rajummin rokkaavan ja herkistelevän suunnan välillä. Raskaampi kolmannes ei kuitenkaan tukehdu turhan kaavamaiseen rutistukseen. Myöskään herkistelyvaihde ei vajoa suoranaiseen pumpulisievistelyyn. Tissinhilpailun osalta bändillä on heittää tiskiin valmista hittitavaraa. In This Life ja Everlasting Tide vakuuttavat ja saavat vaimoväen sydämet läähättämään - värikkäät syntikkakuviot salpaavat hengityksen. Vastapainoksi voi heittää paikoin powermetallin lailla laukkaavan Falling Star Of Orion -huudatuksen. Chinese Medicine on albumin tyylipuhtain korvakarkki - viisussa on riittävästi potkua mutta samalla vetoavan siisti ulkomuoto hurmaa ja kirsikkana kuorrutuksessa on äijämäisen tukeva rumpuosasto ja iskunkestävä kertosäe. Myös viulun värittämä Dying On A Prayer seilaa vastustamattomasti goottisynkistelyn virrassa.

Kinetik Control osaa hämmentää taitavasti siirappia mutta myös rokittaa miehekkäästi. Allekirjoittanut antaisi syntikalle vieläkin suurempaa arvovaltaa, lisäksi tuotanto kaipaisi lisää dollareita. Suureellisen turpea Ison maailman tuotantokoneisto saisi albumista irti todellisia kultajyviä. Toisessa vaakakupissa painavat muutamat turhan värittömät pakkorokitukset, jotka olisivat kaivanneet vahvempaa sovitustyötä. Kinetik Control ei kuitenkaan tee rimanalituksia millään osa-alueella. Tosin albumin päättävä A Better Tomorrow on jo niin vahvasti ympäripyöreää Euroviisuhuttua, että sokeriannos aiheuttaa pakonomaisia yskänpuuskahduksia.

V2.fi | J.A. Kaunisto
< The Way Back... Näin ystävien kesken... >

Keskustelut (1 viestiä)

aina

11.02.2011 klo 12.33

kolmepuol tähtee, joskus näinkin.

Kirjoita kommentti

52042

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova