Tuorein sisältö

The Way Back

Ensi-ilta: 11.02.2011
Genre: Draama, Seikkailu
Ikäraja: 11
Jari Tapani Peltonen

11.02.2011 klo 11.45 | Luettu: 22926 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Kyllä rikos keksitään, kunhan syyllinen on selvillä. Toisen maailmansodan jyllätessä, toveri Stalin on passittanut Siperian työleireille ryökäleitä, sotavankeja, väärinajattelijoita ja varmuuden vuoksi kunnon kommunistejakin. Aita ja aseet eivät muodosta vankilaa, muistuttavat vartijat. Leirin ulkopuolella on vain erämaata ja purevaa pakkasta. Kyseenalaistetun tositarinan ja vastaavien kertomusten inspiroima The Way Back kertoo eeppisestä yli 6 000 kilometrin pakomatkasta, joka taitetaan jalan. Kun lumimyrsky lopulta taakse jää, ja ruokaa ja vettä on löydettävissä, puoliksi nääntyneet karkulaiset ovat yhä Stalinin takapihalla. Patikkaretkeä on jatkettava aina Intiaan saakka, läpi hiekkaerämaan, yli Himalajan vuoriston.

Mikä ihmistä eteenpäin ajaa? "The Way Back" viittaa siihen, että Jim Sturgessin tulkitsema puolalainen tahtoo nähdä muijansa vielä joskus – Intiassa he eivät asu. Olennaista on sekin, ettei henkilökuvia rakenneta liialla innolla. Ed Harris on vanhempi amerikkalainen auktoriteetti. Colin Farrell on elementissään venäläisenä sosiopaattina. Omalla pakoretkellään oleva nuori Saoirse Ronan liittyy myöhemmin seurueeseen. Opimme kaikkea pientä Mark Strongin ja tuntemattomampien kykyjen hahmoista, mutta kun luonto ja Oscar-ehdokkaana hyvästä syystä oleva meikkaaja heitä tauotta raiskaavat, yksilöt sulautuvat kärsiväksi massaksi. Eteenpäin rämmitään asiapohjalta. Pahaa tahtoa ei esiinny, mutta selviytymisen reaaliteetit ovat tosimiehillä tiedossa. Mieltäylentävän kaunista on se, että mitä piinallisemmaksi helvetti käy, sitä selkeämmin osapuolet välittävät ryhmästä eivätkä vain itsestään.

Jylhiä maisemia voidaan tyhjämielisesti ylistää. Maailmassa on metsää ja hiekkaa. Sen jopa tahdon sanoa, että luonnon ja ihmisen suhdetta käsitellään poikkeuksellisen puhuttelevasti. Se on kasvavassa määrin ahdistavaa, mutta omalla tavallaan inspiroivaa, kuinka radikaalisti horisonttiin saakka jatkuva erämaa muuttaa muotoaan loppumatta koskaan. Kuinka usein sitä tulee oikeasti ajateltua, miten vaikeaa on pysyä hengissä tuhansien kilometrien päässä (entisistä naapureistani) Alkosta ja Kotipizzasta? Päinvastoin kuin konstikas 127 tuntia (arvostelu), The Way Back omistautuu tilanteen todellisuudelle.

The Way Back vaatii eläytymiskykyä, muttei ole meditatiivista tylsyyden maksimointia likimainkaan raskaimmasta päästä. Se on hahmojen ominaisuus, etteivät he puhu paljoakaan ylimääräistä. Ronanin hahmo herttaisesti saa aikaan alustavaa avautumista. Vähäeleisyys on tietoista, älykästä: jos alkumetrit kuivahkoiksi jäävätkin, määrätietoisuus auttaa katsojaa ymmärtämään yhä paremmin, mikä merkitys pienillä teoilla ja sanoilla on tarpojille. Melodramaattisuuteen vanhan kansan äijät eivät sorru, ja tästäkin johtuen elokuva on uskottava ja täten hyvin liikuttava. Farrellin hahmoa asiallisempia roistokuvauksia ei tule heti mieleen. Paremmin näytelty tai fiksummin kirjoitettu ei ole ainakaan Jeremy Rennerin ylistetty rooli jännärissä The Town. Realismille voi aina nyökytellä, kun roisto vaikuttaa syntyneen (tai oikeammin varttuneen) roistoksi, mutta vain toiseen mainioista suorituksista todella uskoin.

Peter Weir ohjaa harvoin ja hyvää. Apuna on kuvaaja, joka ansaitusti vei Oscarin Weirin edellisen työn Master and Commander johdosta. Ylistän aniharvoin äänimaailman tapaisia asioita, mutta alkupuolen kaivoskohtaukset ja lumimyrsky tekivät vaikutuksen. Tunnelma tuntuu. Se, että The Way Back kertoo sisukkaista ihmisistä, mutta ei ole niinkään hahmovetoinen kuin riippuvainen toteutuksesta, saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta hei, 127 tuntia kertoo itsensä kiven alle järjestäneestä pölvästistä valiten tyyliksi musiikkivideoharhat. Ihminen on vahva. Potentiaalisesti ihminen on vahvempi ryhmässä. Aiheesta sopii runoilla, kun aihe on ymmärretty.


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Kaksin karkuteillä... Kinetik Control - On... >

Keskustelut (14 viestiä)

Burbeting

Rekisteröitynyt 07.12.2007

11.02.2011 klo 16.44

Eikös Peltonen vihannutkaan eteenpäinkävelyelokuvia? Tämä kuullostaa sellaiselta puhtaimmillaan.
lainaa
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

11.02.2011 klo 18.05 1 tykkää tästä

Burbeting kirjoitti:
Eikös Peltonen vihannutkaan eteenpäinkävelyelokuvia? Tämä kuullostaa sellaiselta puhtaimmillaan.


Kirosanalla Eteenpäinkävelyelokuva viitataan elokuvaan, joka tahtoo olla jotakin tiettyä, mutta kun tarinaa ei keksitty, hahmot laitettiin kävelemään eteenpäin.

Esimerkiksi, nykyanimaatioiden esikuva Shrek tahtoo pilkata kliseisiä Disney-elokuvia, minkä se hyvin tekeekin. Tekijät keksivät kyllä tarinan, mutta he eivät keksineet tarpeeksi tarinaa, joten Shrek kävelee yhteen suuntaan ja sitten toiseen enimmän aikaa. Taru Sormusten Herrasta on toinen esimerkki. Tolkienilla on vaikka mitä esiteltävää ja sanottavaa, voi pojat, ja kun hän ei muuta keksinyt, hän laittoi hahmot kävelemään eteenpäin.

The Way Back kertoo tietystä koettelemuksesta. Koettelemus on kävelymatka.

Taisin pari vuotta sitten kolumnissa höpistä jotain Steven Seagalin elokuvista. Tämä on hyvä nyrkkisääntö. Olisiko Shrek parempi elokuva, jos se olisi samantapainen kuin nykyäänkin, mutta tarina noudattelisi Steven Seagal -elokuvien kaavaa? Olisi. Olisiko Taru sormusten herrasta parempi elokuvatrilogia, jos Peter Jackson olisi tehnyt sen suurella intohimolla, sadoilla miljoonilla dollareilla, loistavilla näyttelijöillä ja Steven Seagal -elokuvien kaavalla? Olisi.

The Way Back ei olisi.
lainaa
Aatu

11.02.2011 klo 21.35

Jari-Pee kirjoitti:
. Olisiko Taru sormusten herrasta parempi elokuvatrilogia, jos Peter Jackson olisi tehnyt sen suurella intohimolla, sadoilla miljoonilla dollareilla, loistavilla näyttelijöillä ja Steven Seagal -elokuvien kaavalla? Olisi.

3 Ekaa täyttyy. Taru Sormusten herrasta tehtiin jättibudjetilla, intohimolla ja parhailla näyttelijlillä, jotka oli saatavilla. Tosta viimisestä termistä taas ei ole hajuakaan mitä se tarkoittaa. Ja olisiko esim Kuninkaan paluu ees voinut olla parempi(kuin leikkaamaton versio) kun se on kuitenkin elokuvahistorian paras elokuva?
lainaa
Rambokala

12.02.2011 klo 02.43

Kuninkaan paluun kutsuminen parhaaksi elokuvaksi koskaan osoittaa lähinnä sen, että Herra Aatu ei ole montaa elokuvaa nähnyt.
lainaa
linkki

Rekisteröitynyt 29.07.2010

12.02.2011 klo 16.23

Rambokala kirjoitti:
Kuninkaan paluun kutsuminen parhaaksi elokuvaksi koskaan osoittaa lähinnä sen, että Herra Aatu ei ole montaa elokuvaa nähnyt.

Olen nähnyt monta elokuvaa mutta olen samoilla linjoilla kuin Herra Aatu. Toki maailman paras elokuva on huono määritellä ja se on pitkälle mielipidekysymys.
Itse pidän lotr trilogiaa puhtaasti parhaimpana elokuvana/sarjana mitä on. Mutta se taas johtuu siitä että se on hyvin tehty ja se on nimenomaan minuun uppoavaa tavaraa(tuollainen asiallinen ei liian kliseinen fantasia).
Lotr trilogia on todella hyvin tehty, iso budjettikin on, ja näyttelijät rautaa. Hienoa etteivät ottaneet mitään hollywoodin oscar näyttelijöitä jotka ovat joka toisessa jenkki leffassa.
En tiiä mitä Peltonen tarkoittaa sillä, että olisiko lotr parempi jos isompi budjetti. Budjetti oli iso ja se käytettiin oikein. Se että lotreissa näkyvistä maisemista, örkeistä (muista örrimörreistä kuten Balrog) ja muista hienouksista pääasiassa kaikki o tehty pienoismallein, lavastein ja maskeerauksineen on paljon vakuuttavamman näköistä kuin tietokoneella tehdyt vastaavat.
Muutenkin kuvauspaikat, kuvaus ja kaikki on tehty mallikkaasti. Miten rahat olisi käyetty paremmin ja mitä lisärahalla olisi edes saanut?
''jos Peter Jackson olisi tehnyt sen suurella intohimolla''
Jacksonn lotr fani teki kyllä suurella intohimolla. Mitä omistautumista osoittaakaan kun kuvaa leffan samalla alusvaatekerralla kolmen vuoden aikana? Ja laihduttikin komiasti. Omistautumista kyllä riittää.
Yksi hieno saavutus on myös se kuinka hyvän käsikirjoituksen Peter porukoineen sai tehtyä. Niin laajasta kirjasta elokuviin tuli todella suuri osa. Ainoat suuremmat karsinnat oli Tom Bombadil ja konnun puhdistus.
Ja tätä mieltä olen siis lortin pitkien versioiden kannalta.
Toivottavasti Sir Peter Jackson pysyy samoilla linjoilla hobitin kuvauksissa eikä hairahda liikaa helpon tietokone tuotannon puolelle. Ja onneksi Guillermo Del Toro ei hobittia ohjaa. Pooppia siitä olisi tullut niinkuin sen elokuvsta näkee.
Ei tarvitse kommentoida lotr faniuttani. Lotr trilogiassa on jotain pieniä vikojakin mutta näissä kohdissa mitä mainittiin niin ei ole.


Ja Jari-Pee. Tuo ''eteenpäinkävely''. Niin tarkoittaako se kirjaimellisesti sitä, että elokuvissa kävellään/kuljetaan koko ajan eteenpäin? Tajusinko oikein? Vai oliko se joku kuvainnollistava nimitys?

Lotrissa kävellään ajoittain paljon eteenpäin mutta niin oli myös kirjoissa.

Hyvä arvostelu. Hyvän näkönen leffa hienoilla maisemilla. Voisinpa kuluttaa vapaalippuni tuohon.
lainaa
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

12.02.2011 klo 16.37

Tässä on hämmennystä aiheuttanut miete toisin muotoiltuna:

Olisiko Shrek parempi elokuva, jos se olisi samantapainen kuin nykyäänkin, mutta tarina noudattelisi Steven Seagal -elokuvien kaavaa? Olisi. Olisiko Taru sormusten herrasta parempi elokuvatrilogia, jos se olisi samantapainen kuin nykyäänkin, mutta tarina noudattelisi Steven Seagal -elokuvien kaavaa? Olisi.

"Steven Seagal -elokuvien kaavalla" tarkoitan jotakin sen suuntaista, että leffa kertoo vaikkapa eläköityneestä koviksesta, jolta kidnapataan tytär ja sitten hänen on yksinään tapettava kaikki. Tämä on kliseinen ja tylsä tarina, mutta väittääkseni parempi tarina, kuin se, että hahmot vain kävelevät eteenpäin.

Eteenpäinkävelytarinan piirteisiin kuuluu se, että kohtaukset ovat tärkeämpiä kuin kokonaisuus, ja monia kohtauksia voidaan poistaa, tai niiden järjestystä voidaan vaihtaa, eikä tarina muutu olennaisella tavalla. Jokainen kohtaus voi rakentaa kokonaisuutta etenemiselokuvassakin. Useimmat sellaiset, kuten kehno Laskettu aika ja kiva Napapiirin sankarit, voisivat vaihtaa keskivaiheilta kaikki kohtauksensa, ja tarina olisi yhä täsmälleen sama, kunhan se samalla tavalla alkaisi ja loppuisi.
lainaa
Lehmus

12.02.2011 klo 21.36

Tuleeko tänä vuonna Oscar-valvojaisia?
lainaa
Chrisberg

Rekisteröitynyt 16.02.2009

13.02.2011 klo 12.04

Joo, minäkin haluaisin Jii-Peen Oscar-valvojaiset. Siitä on tullut perinne.
lainaa
Chrisberg

Rekisteröitynyt 16.02.2009

13.02.2011 klo 12.09

Tajusin tuon eteenpäinkävely-idean, mutta siis jos homma on tehty hyvin kokonaisuutta ajatellen niin hällä väliä? Tarkoitan että vaikka kyseessä olisi käsikirjoittajan laiskuus niin jos se on tehty viihdyttäen niissä raameissa mitä on meinattu niin ok. Kai se tietenkin voi tympiä ajan myötä kun niitä on nähnyt liudan. Mietin että olihan Wall-E:kin eteenpäinkävelyleffa, kai. Mutta siinä kokonaisuus oli tosiaan tärkeämpi kuin yksittäiset kohtaukset eteenpäinmenossa.
lainaa
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

13.02.2011 klo 14.39

Chrisberg kirjoitti:
jos homma on tehty hyvin kokonaisuutta ajatellen niin hällä väliä?


Aivan.

Valvojaiset ovat kyllä takaraivossa. Inspiraatio on vielä hakusessa, kun työpöydällä on keskeneräisiä tekstejä pieneksi ikuisuudeksi. Jos joku kolmaskin valvomisia vielä kyselee, niin sitten varmaan on valvottava: näin kävi viime vuonna.
lainaa
ssss

13.02.2011 klo 19.21

Tuleeko oscari valvonta?
lainaa
Aatu

14.02.2011 klo 01.08

Tuleehan oskarin valvonta?


Ja en varsinaisesti ole nähnyt niin paljoa elokuvia varmaan tuhannen alapuolelle jää jonkin verran. Suurimmaksi osaksi ne koostavat myös yleiselle tarkoitetuista elokuvista taide-elokuvien sijaan. Lisäksi ole ainakin lievä Lotr-fani, joten se varmastikkin vaikuttaa tähän mielipiteeseen. Kuitenkin Kuninkaan paluu kuuluu niihin harvoihin oscarvoittajiin(paras elokuva), josta voi sanoa pitäväni.

Vielä pieni harras toive. Tehkää Hollywoodissa isolla rahalla ja laadulla Drizzt-trilogia, vaikka Hobitin jälkeen.
lainaa
Dyrre

14.02.2011 klo 09.00

Drizz-trilogia jonka ohjaisi kuka? Jos edes tämä jätettäisiin rauhaan niin voisin kuolla vähän onnellisempana.

Kyllä taru nyt vielä kääntyi leffamuotoon maltillisesti, mutta jos Drizziä aletaan leffoiksi työstää niin siitä ei voi koitua mitään hyvää. Voin jo kuvitella sieluni silmin ne lukemattomat hidastuskuvat missä miekat heiluu yltiösuurissa kaarissa ja elokuva onkin jo lopussa :P
lainaa
Aatu

16.02.2011 klo 20.48

Kävin katsomassa. Suurin vika oli, että jäi ihmettelemään kun naisen kanssa käveli 5 miestä, kun nainen kuoli ei vähään aikaa kuvattu kaikkia yhtaikaa, kun kuvattiin yksi oli kadonnot. Mystinen kadonnot oli myös niin näkymätön, ettei muistanut enään kuka puuttui. Ilmeisesti kuoli jotenkin matkalle, mutta melko huonosti oli selitetty kun ei sitä huomannut. Oli varmaan jäänyt suurimmaksi osaksi leikkauspöydälle? Muutenkin Smittiä ja Valkaa lukuunottamatta henkilökuvaukset jäi hyvin pinnallisiksi.

Jos kaikista painneista olisi tullut kunnon ja persoonallinen kuva yksilöinä, ja tämän mysteerisen herra X:n kuolema olisi kuvattu kunnolla(niin ettei se jää huomaamatta) kyseessä olisi voinut olla neljän tähden elokuva. Kuten sanoit arvostelussa henkilöt jäävät mössöksi, ei tästä tämänlaisena voi antaa kahta tähteä enempää.
lainaa

Kirjoita kommentti




V2.fi Tiktok
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova