The Third Day 5/6: Everything went better than expected?

Hihhulit mesoavat pyssyjen kanssa, kun raskaana oleva Katherine Waterston vaikeroi. Naomie Harris epäili heitä rasistisiksi rosvoiksi, mutta tyydyttävästi sen arvaa, että Harrisin on mentävä hätiin. Se on hyvä päätös. Pian kaikki on kivaa, mitä nyt vauva on Harrisin kadonneen siipan, jota kukaan ei myönnä nähneensä. Tavoitteensa ilmaistuaan Harris on normaali sankari, joka hitusen hölmösti raahasi tyttärensä salapoliisihommiin. Viimeksi faktojen panttaus sotki signaalit.

Mainiossa kohtauksessa eräs hihhuli alkaa puhua Harrisin kuolleesta pojasta. Aihe on ollut uutisissa, joten vain julkeus on outoa. Äijäpaha vakuuttaa, ettei hän ole pahin hihhuli, vaan hän hakee myönteistä energiaa uskonnollisuudesta ja koettaa auttaa takakireää naista tunteellisella matkalla, mikä on röyhkeää, paitsi ehkä jos temppu toimii. Hihhulit ovat alusta saakka olleet pimeä yhdistelmä aggressioita ja hyggeilyä, mutta tämä kohtaus koettaa jo haastaa katsojan ajatukset, joten se tekee nälkäiseksi.

Uskonnosta kiinnostunut vanhempi tytär alkaa lähentyä ikäisensä hihhulin kanssa. Seuraisin pidempäänkin, mihin tällainen johtaa, mutta loppusuoralla ollaan. Harris voisi vain lähteä. Se ei ole salajuoni, että hän tapaa uudestaan katoamistempun tehneen Waterstonin, joka viimein synnyttää. Odotin, että vauvalla on Jude Law'n pää, sillä en uskonut Harrisin vähemmästä tajuavan, kuka isä on: hän itse sanoo, että "mieheni katosi 9 kuukautta sitten", mutta rautalankaa tarvitaan.

Jos aiemmat kärkevyydet selitetään psykoosilla, ehkä sarja voidaan paketoida toteavaisen Eyes Wide Shut -henkisesti, tai ehkä ei, sillä Waterstonilla kilahtaa lopussa. Sarja ei tunnu valmiiksi pureksitulta ainakaan juuri nyt.


Keskiarvo 5 jakson jälkeen:


< Jakso 1-4 --- Jakso 1-6 >

Katsottu: HBO Nordic