Arcane: League of Legends 1-6: liian vähän eteenpäinkäveleviä lihaksikkaita miehiä, ilmeisesti

Nyt sen sanon. Sarja tai jakso on tylsä. Jos tunnet League of Legendsin ja Masters of the Universen yhtä hyvin tai huonosti, Arcane lienee evoluution seuraava askel verrattuna Revelation-sarjaan. Mutta itse tunnen jälkimmäisen. Revelation huipentui tiistaina, kun taas Arcane on jumissa selittelyissä. 5x25 minuuttia Revelationia meni nopeammin kuin 40 minuuttia Arcanea.

Taikascifi on taas lupaavaa ja arveluttavaa ja se kielletään, ellei se muuta kaikkea sitä, mikä on sivulauseiden varassa. Jarrua paineleva piisami joutuu eläkkeelle. Nilkuttava tieteilijä, jonka olemassaolon alan muistaa, tahtoisi löytää ratkaisun sairauteensa. Luulin takauman paljastavan, että hänellä on kytkös gangsteriin, mutta takaumassa häslää toinen ukko, joka pitäisi muistaa 1. jaksosta. Sekoittamani hahmot näyttävät samalta jopa vierekkäin (1. jaksossa). Gangsteri on kiireinen, hä hää, koska pikkutytön korttitalo on kaadettava (kirjaimellisesti).

Viimeinen kohtaus on hyvä. Pitkittämisen jälkeen Vi tapaa hullun siskonsa Jinxin. Vi saa sanotuksi, ettei hänen ollut tarkoitus jättää siskoa, mihin Jinx tahtoo uskoa, ilmeiden ollessa muikeita taas. Jinx on neuroottinen ja päänsisäiset äänet vaivaavat, joten kriisi jatkuu. Tilanteen keskeyttävät roistot ovat puutaheinää, mutta ehkä tämä oli pyytämäni alku.

En tarkoita, että sarjan pitäisi kertoa yhdestä asiasta. Se, että siskokset tuntevat toistensa tilanteet ja tekevät siltä pohjalta päätöksiä saavuttaakseen rauhan, voi olla tarinan selkäranka pitkään tai tovin. Odysseukselle sattui ja tapahtui kun hän vain tahtoi kotiin. (Jos Odysseus olisi päättänyt lähteä kotiin jaksossa 6, jaksoihin 1-5 olisi mahtunut Troijan sota.)


Keskiarvo 6 jakson jälkeen:


< Jakso 1-5 --- Jakso 1-7 >

Katsottu: Netflix