Fallout 1-2: kuinka sarjan olisi pitänyt alkaa

Ensimmäinen julkaistu kohtauskatkelma oli tästä jaksosta. Siinä roskakylään saapunut naiivi Lucy yrittää puhua järkeä cowboy-zombielle, jolloin scifiritari joutuu puuttumaan asiaan. Nämä ovat päähenkilöitä. Raju, hupaisa kohtaus myy heidät. Viihdyttävän sarjan turhauttavat puolet olisi korjattu helposti, jos tämä olisi pilottijakson huipennus.

Tuumin viimeksi päinvastoin, että hitaampi kerronta kelpaisi, mutta Lucyn matka mahtuisi yhteen jaksoon, jos muun poistaisi. Hän on simppeli, vetoava hoomoilanen, joka myy vitsit ja vaarat. Se olisi kerronnallinen manifesti, jos pilottijakso A. luottaisi Lucyn vetovoimaan, B. nostaisi panoksia epämääräisellä zombiella ja C. heittäisi sekaan ihme ritarin.

Sillä ei ole väliä, tietääkö katsoja valmiiksi Fallout-pelien "zombiet" ja "ritarit": Lucy ajautui entistä pahempaan paikkaan, joten kohta kuulemme lisää. Käytännössä sarja selittää zombien ja varsinkin ritarin jo ennen yhteistä kohtausta, mikä laimentaa jännitteitä. Zombie on sadistisempi kuin olisin veikannut, joten kohtaus kuplii, mutta se voisi kuplia enemmän.

Viimeksi Lucy ehti ulos bunkkerista. Oli peleistä tuttua radioaktiivista rätinää, mutta vasta nyt hän tallustaa lohduttomaksi värikoodatussa autiomaassa. Kun hän saa ensikosketuksen sketsimäiseen sivistykseen, muut juonet ovat selittäneet katsojalle, että vähän matkan päässä on myös cowboy-kulttuuri, laboratorioita, järjestäytynyt armeija ja vihreä metsä, joten emme ole aidosti matkalla Lucyn kanssa. Et tahtoisi seurata Aragornia ennen kuin hobitit ovat tavanneet hänet.

1. jakson ensimmäistä puoliskoa katsoin. Sellainen elämys ansaitsee 4 tähteä tai enemmän! Sarja on keskitasoa parempi, mutta nyt perusperinteisesti odotan, että sirpaleinen palapeli perustellaan, kuten sarja toki vaikuttaa tekevän.


Keskiarvo 2 jakson jälkeen:


< Jakso 1-1 --- Jakso 1-3 >

Katsottu: Amazon Prime