Foundation 3-7: ehkä kannattaisi vaihteeksi jättää kaikki roboteille

"Muuli" on kovempi kaveri kuin Game of Thronesin zombiekunkku, sillä Muuli ei omi kuolleita vaan eläviä armeijoita. Säätiö on kasvanut galaksin toiseksi suurimmaksi valtioksi, mutta Muuli hieman yksinkertaistettuna vain kävelee keskustaan ja ottaa komennon. Se menee läpi, että sotimista pitää olla (Säätiön alukset ampuvat toisiaan), koska Muuli ei kykene aivopesemään koko galaksia & kaaos varmasti auttaa häntä keskittymään olennaiseen.

Hieman luonnosteltua tuo on. Asiaa paikkaa mm. se, että sivujuoni karanneen keisarin robottiuskovaisesta rakastajattaresta valmistelee jonkinlaista käännettä robotteihin liittyen. Robotteja on vain yksi ja sekin on laiton, mutta tämä on löyhää jatkoa Asimovin robottisaagalle, joten ilmeinen, banaalin tekninen olettama on se, että vain robotti voi pysäyttää supertelepaatin - minkä jälkeen robottien hyötyjä on loogista pohtia uudelleen. Tai jotakin. Muulin kaikkivoipaisuus vaihtelee & muut juonet liittyvät häneen selkeämmin.

Hippipsykooseja inhoan, mutta tässä jaksossa se ei ole huonoin mahdollinen tapa korostaa robottien mytologiamaisuutta. Vanhin keisari reagoi väsyneesti Muulin tekoihin, mutta motivoituneemmin Säätiön mummelin hätään. Vihjatusti pappakin alkaa sooloilla nuoren & keskimmäisen keisarin tavoin, joten ehkä systeemi kosahti jo.

Takaumat pelaavat asiallisesti muutamat perustason kortit: Muuli traumatisoitui lapsena tilanteessa, jossa Säätiön ahneet edustajat pitivät rautaista kuria, mutta pahimmin hän pettyi vanhempiinsa, jotka myötäilivät Säätiötä.


Keskiarvo 27 jakson jälkeen:


< Jakso 3-6

Katsottu: Apple TV+