Peacemaker 2-2: paluu juuri esitellystä universumista juuri esiteltyyn universumiin

Rasittavinta tässä on se, ettei sitä voi tietää, onko katsojan tarkoitus heittäytyä rennoksi ja unohtaa se, että 1. kausi sijoittuu eri jatkumoon kuin 2. kausi. Näiden hahmojen elämä on kulkenut lähes samoin molemmissa jatkumoissa, joten asian pitäisi olla selvä, mutta 2. kauden iso idea on se, että 2. universumin Peacemaker tappaa puolivahingossa 3. universumin Peacemakerin, jonka elämä on kulkenut erilailla. Nyt Peacemaker 2 tuntee vetoa universumiin 3. Ei jumalauta.

James Gunn on yliajattelija, joten oletan hänen selventävän monta asiaa. Jakson aloituskohtaus on hyvä esimerkki tilanteen sävyistä. Takauma selventää, miten vihainen Rick Flag Sr. on Peacemakerille poikansa kuoleman johdosta. Poika kuoli kuten eri universumiin sijoittuva The Suicide Squad näytti. Edellinen jakso vaikutti pelkistävän nämä kuviot silmäniskuksi, mutta nyt sivujuoni on selvä. Nyökkäsin ja hymyilin - mutten laadulle tai ideoille, vaan lieventyvälle paskan hajulle. En sano, etteikö mm. tässä kohtauksessa olisi pyrkimystä jännitteisiin, tunteisiin ja vilpittömyyteen, vaan että huomioni on siinä, toimivatko edes alkeet.

Gunnin levottomasta dialogista nautin huolimatta siitä, että usein hän saa hahmot kuulostamaan levottomilta identtisellä tavalla, ja siitä, että Superman-leffan selitysten jälkeen rautalanka sattuu korvaan heti. Jos kehut ovat 98% kritiikkiä myös parisuhteessasi, hakeutukaa terapiaan.

"Levottomaan huumoriin" liittyvä käsite on "väsytystaktiikka", ja jos väsynyt, levoton meininki (tarpeettomilla tisseillä ja irtoraajoilla) huvittaa alati enemmän, niin sittenhän kaikki huono on hyvää.


Keskiarvo 10 jakson jälkeen:


< Jakso 2-1

Katsottu: HBO Max