Gen V 2-3: v***t Andresta.

Härskit supersarjat (tämä ja Peacemaker) ovat vastaavissa tilanteissa 2. kausien alussa: ongelmat kausien välissä eivät ole näiden vika, joten homma toimii, jos pakkomielteiset viittaukset ongelmiin loppuvat tai ne perustellaan. Gen V vaikuttaa (huomaa: vaikuttaa) höpisseen tarpeeksi kuolleen näyttelijän hahmosta Andresta. En piittaa 1. kauden lopusta riittävästi surrakseni sen tilanteen ns. nollaamista, joten nyökyttelen nyt, kun jakso luottaa hahmoihinsa ja heidän sivujuonensa saavat muotoa.

Supersankarit on luotu. Verityttö on "luomalla luotu" eli pahalla firmalla lienee suunnitelma. Hän oppii alkeita siitä ja muistelee kipeää historiaansa. Telepaatti sai vakavan tällin, joten hän ei voi auttaa muppetteja näkevää skitsoilevaa sisupussia, ja hänen pitää varoa asemaansa, jos hänellä ei enää ole voimia. Ant-Manin ja Helinä-keijun risteytys on luontevasti hassu yrittäessään selvittää, onko kampuksella muita antifasisteja, koska hänen epämääräiset voimansa perustelevat hänen hirtehisen ja spontaanin asenteensa, jota hän mukailee, vaikkei hän voimia edes käyttäisi.

Superfasismista kärsivän kahvilan tytön eli taviksen vapinat parissa kohtauksessa ovat osuva vastavoima supertyyppien sarkasmille ja muullekin. En kirjoita tähän kolumnia siitä, miten typeräksi The Boys meni annettuaan pojille voimat.

Lopussa: Andrea muistellaan taas - jumalauta kolmessa kohtauksessa peräkkäin. Onko Andrelle kirjoitettu sivujuoni korvattu hänen muistelemisellaan?

Sankarien asema on epävakaa. Se, että he kieltäytyvät unohtamasta Andrea, johtaa johonkin ensi kerralla, joten ehkä sarja on nyt saanut Andren ulos systeemistään! V***n Andre. Toki myös Wolverine porasi X-Men 6:ssa, kun Jean Grey kuoli X-Men 3:ssa, mutta Andresta muistan tasan en-yhtään-mitään. Arvosana on sama, joten lienen armelias.


Keskiarvo 11 jakson jälkeen:


< Jakso 2-2

Katsottu: Prime Video