V2.fi testasi: Skullcandy Sesh Evo - ja Indy Evo -kuulokkeet
Evoluutiota kohtuukustannuksilla
Skullcandy julkaisi kesän kynnyksellä kehittyneemmät “Evo”-versiot langattomista - tai kuten Kallokarkki asian ilmaisee “True Wireless” - Sesh- ja Indy-nappikuulokkeistaan. Aiemmat versiot on V2.fi:ssä testattu täällä (Indyt) ja täällä (Seshit).
Hintaeroa näillä kahdella parilla on 20-40 euroa myyntipaikasta riippuen, mikä tekee 79 euron Sesh Evoista varsin kohtuuhintaiset korvanapit. Uusissa Evoissa yksi isoimmista parannuksista on akkukesto, jota luvataan 30 tuntia Indy Evoille (vanhoissa 16 tuntia) ja 24 tuntia Sesh Evoille (vanhoissa 10 tuntia). Testikuukauden aikana latasin molemmat vain kertaalleen (ja säilytin kotelossa), joten mutuarviolla lukemat pitävät paikkansa. Näistä piisaa siis pidempäänkin reissuun, tosin molempien varsinainen käyttöaika on kuutisen tuntia ja loput tulevat kotelon lisälatauksesta. Latauskotelon pikalataus lupaa kahden tunnin latauksen 10 minuutissa, mikä on varsin kohtuullista ja jopa kunnioitettavaa. Molemmista napeista löytyy paljon samoja ominaisuuksia, mutta Indy Evoissa bonuksena on melua vaimentava mikrofoni sekä musiikin vaimentava ambient-tila. Molempia ladataan kotelossaaan USB-C-piuhalla, jollainen tulee mukana.
Indy Evot muistuttavat muotoilultaan Airpodeja, eli niissä korvasta ulos suuntautuu pitkulainen putkilo, kun taas Sesh Evoissa on ovaalin muotoinen, korvanlehden sisään mahtuva ulko-osa. Molemmat pysyivät mukavasti ja tukevasti korvissani, varsinkin kun paketeista löytyy useamman kokoisia silikonitulppia - ja varsinkin kun muistaa tarkistaa, kumpi pulikka kuuluu vasempaan ja kumpi oikeaan korvaan. Väärinpäinkin sain ne pysymään, mutta tietenkään näin ei ole tarkoitettu, mikä kävi hyvin äkkiä ilmi heikosta äänenlaadusta. Oikeisiin korviin laittaminen auttoi huomattavasti. Pään voimakas ravistelu tai heiluttelu ei hetkauttanut Seshejä eikä Indyjäkään, joten lenkkipolullekin näitä uskaltaa suositella - ja sinne ne toki on myös tarkoitettukin. Molemmista löytyy IP55-tason suoja hikeä, vettä ja pölyä vastaan. Loppujen lopuksi Indyt olivat korvissa hieman miellyttävämmät.
Jostain syystä minulla oli vaikeuksia saada kännykältäni Spotify kuulumaan Indy Evoista, mutta tämä toki saattaa johtua muistakin teknisistä asianhaaroista kuin kuulokkeista. Kun ääni viimein kuului, se kuului vain toisesta napista ja vain sekunnin ajan, ennen kuin lopetti. Spotifyn uudelleenkäynnistäminen kolmannen kerran auttoi ja musiikki alkoi toimia. Sen sijaan ongelma toispuoleisuudesta johtui siitä, että puhelimeni halusi yhdistää vain toiseen nappiin kerrallaan. “Don’t worry, there’s an easy fix”, kertoi Support-sivu, mutta touhu otti vielä viitisen yritystä, ennen kuin planeetat osuivat kohdalleen. Jälkeenpäin kumpaakaan tappelua ei tosin tarvinnut tehdä uudelleen. Sekoilu liittyy siihen, että molempia malleja voi käyttää myös Solo-tilassa, eli vain yhtä nappia kerrallaan ja kun paritukset keskenään sekä puhelimen kanssa ovat onnistuneet, sooloilukin onnistuu kummalla napilla vain. Sinänsä hassua, että Seshien kanssa samoja ongelmia ei ollut, ilmeisesti onnistuin kerralla tekemään asian oikein. En usko, että kaikki näiden nappien ostajat samoihin mutkiin törmäävät.
Skullcandyn mobiilisovellus tukee Indy Evoja (Sesheja se ei löytänyt), mutta niidenkään kanssa se ei kummempia ominaisuuksia tarjoa, vain apua (linkkejä) ongelmatilanteisiin sekä vaihtamisen kuuntelutilan ja ambient-tilan välillä. Etsin jopa Youtube-videoista apua siihen, miten taajuuskorjaustila käytännössä vaihdetaan ja lopulta Support-sivu auttoi siinäkin (Indyissä 2 kosketusta ja sitten 2 sekunnin kosketus, Sasheissa neljä painallusta) - itse sovelluksesta sitä ei pysty tekemään. Valittavana ovat Music-, Podcast- sekä Movie-tilat ja kyllähän ne käytännössä hoitavat hommansa, eli korostavat niitä taajuuksia, jotka paremmin sopivat puheelle tai tehostavat loudnessin omaisesti ääntä elokuvien katsomista varten. Sovellus muistutti minua myös siitä, että molemmissa Evoissa on Tile-tuki, eli jos napit katoavat, niitä voi lähietäisyydellä etsiä tai kauempaa etsintäkuuluttaa. Tilen toiminnasta kirjoitin pari vuotta sitten Skullcandy Venueiden arviossa.
Kun on tullut testattua jo useampia langattomia kuulokkeita, olen vähitellen tottunut siihen, että kontrollit ovat korvanappien naputtelua ja koskettelua. Skullcandy Indyissä kosketuskontrollit toimivat kohtuullisen hyvin, vaikka silloin tällöin oli vaikea sanoa, että oliko se volyymin säätö ylös- tai alaspäin mennyt perille. Joskus syytin hikisiä sormia, mutta ehkä teknologiallakin oli osuutensa. Vaikka pienen totuttelun jälkeen oppi tietämään, kuinka pitkä painallus on sopiva, silti esimerkiksi äänitilan vaihtaminen aiheutti silloin tällöin hankaluuksia. Sesheissä taas on ohuet kalvopainikkeet, jotka kyllä reagoivat varmasti joka kerta, mutta samalla sitä painaa nappeja kohti korvakäytäväänsä, mikä ei täysin miellyttävä tunne ole. Ehkä tässä on se isoin hintalappujen eroa määrittävä tekijä.
Olen koostanut kuuloketestejä varten oman Spotify-listan, jossa on omasta mielestäni hyvin miksattua ja tuotettua, monipuolista musiikkia akustisesta elektronisempaan. Indyissä Music-tilassa äänikuva on bassovoittoisen utuinen ja jos kappaleessa on voimakas bassorumpu, se kuuluu todella iskevän korostuneesti. Muutenkin bassopuoli on hieman liian tukevaa, mutta kyllä näitä juna- tai pyöräilyreissun ajan kuuntelee ihan mielellään, sillä mitään ärsyttävää äänessä ei ole ja keskiäänet ovat tarpeeksi selkeitä. Sesh Evot ovat ääneltään… miten tämän sanoisi … ehkä parikymmentä euroa halvemman kuuloiset? Toisaalta basso ei niissä ole yhtä korostunut, joten tietynlaista musiikkia on pitkässä juoksussa jopa miellyttävämpää kuunnella Sesheillä.
Käyttäessäni nappeja puhelimella soittamiseen, vastapuoli kehui mikrofonin äänenlaatua “ei-ohueksi”, eli myös bassotaajuuksia oli mukana. Pientä sameutta ehkä, eikä Indyjen kohinanvaimennus täysin haltsannut työpöydällä puhkuvaa tuuletinta, mutta siinä oltiinkin jo ääritilanteessa. Vaikka molemmista Skullcandyn nappimalleista löytyy hieman nokan koputtamistakin, ovat ne silti aika mukavasti hintalappunsa väärtejä, eikä saman hintaluokan kilpailijoilta käsittääkseni löydy Tile-ominaisuutta.
Hintaluokka: 79 euroa
Lisätietoa: Skullcandy
Hintaluokka: 119 euroa
Lisätietoa: Skullcandy
PS. Nappien hintalapuissa oli outoja eroja, esimerkiksi Amerikassa jotkut ketjut myyvät Indyja Seshejä halvemmalla ja joissain myyntipaikoissa ne ovat lähes samanhintaisia. Virallinen hinta on kuitenkin 79 euroa Sesh Evoille ja 119 euroa Indy Evoille.
Hintaeroa näillä kahdella parilla on 20-40 euroa myyntipaikasta riippuen, mikä tekee 79 euron Sesh Evoista varsin kohtuuhintaiset korvanapit. Uusissa Evoissa yksi isoimmista parannuksista on akkukesto, jota luvataan 30 tuntia Indy Evoille (vanhoissa 16 tuntia) ja 24 tuntia Sesh Evoille (vanhoissa 10 tuntia). Testikuukauden aikana latasin molemmat vain kertaalleen (ja säilytin kotelossa), joten mutuarviolla lukemat pitävät paikkansa. Näistä piisaa siis pidempäänkin reissuun, tosin molempien varsinainen käyttöaika on kuutisen tuntia ja loput tulevat kotelon lisälatauksesta. Latauskotelon pikalataus lupaa kahden tunnin latauksen 10 minuutissa, mikä on varsin kohtuullista ja jopa kunnioitettavaa. Molemmista napeista löytyy paljon samoja ominaisuuksia, mutta Indy Evoissa bonuksena on melua vaimentava mikrofoni sekä musiikin vaimentava ambient-tila. Molempia ladataan kotelossaaan USB-C-piuhalla, jollainen tulee mukana.
Indy Evot muistuttavat muotoilultaan Airpodeja, eli niissä korvasta ulos suuntautuu pitkulainen putkilo, kun taas Sesh Evoissa on ovaalin muotoinen, korvanlehden sisään mahtuva ulko-osa. Molemmat pysyivät mukavasti ja tukevasti korvissani, varsinkin kun paketeista löytyy useamman kokoisia silikonitulppia - ja varsinkin kun muistaa tarkistaa, kumpi pulikka kuuluu vasempaan ja kumpi oikeaan korvaan. Väärinpäinkin sain ne pysymään, mutta tietenkään näin ei ole tarkoitettu, mikä kävi hyvin äkkiä ilmi heikosta äänenlaadusta. Oikeisiin korviin laittaminen auttoi huomattavasti. Pään voimakas ravistelu tai heiluttelu ei hetkauttanut Seshejä eikä Indyjäkään, joten lenkkipolullekin näitä uskaltaa suositella - ja sinne ne toki on myös tarkoitettukin. Molemmista löytyy IP55-tason suoja hikeä, vettä ja pölyä vastaan. Loppujen lopuksi Indyt olivat korvissa hieman miellyttävämmät.
Jostain syystä minulla oli vaikeuksia saada kännykältäni Spotify kuulumaan Indy Evoista, mutta tämä toki saattaa johtua muistakin teknisistä asianhaaroista kuin kuulokkeista. Kun ääni viimein kuului, se kuului vain toisesta napista ja vain sekunnin ajan, ennen kuin lopetti. Spotifyn uudelleenkäynnistäminen kolmannen kerran auttoi ja musiikki alkoi toimia. Sen sijaan ongelma toispuoleisuudesta johtui siitä, että puhelimeni halusi yhdistää vain toiseen nappiin kerrallaan. “Don’t worry, there’s an easy fix”, kertoi Support-sivu, mutta touhu otti vielä viitisen yritystä, ennen kuin planeetat osuivat kohdalleen. Jälkeenpäin kumpaakaan tappelua ei tosin tarvinnut tehdä uudelleen. Sekoilu liittyy siihen, että molempia malleja voi käyttää myös Solo-tilassa, eli vain yhtä nappia kerrallaan ja kun paritukset keskenään sekä puhelimen kanssa ovat onnistuneet, sooloilukin onnistuu kummalla napilla vain. Sinänsä hassua, että Seshien kanssa samoja ongelmia ei ollut, ilmeisesti onnistuin kerralla tekemään asian oikein. En usko, että kaikki näiden nappien ostajat samoihin mutkiin törmäävät.
Skullcandyn mobiilisovellus tukee Indy Evoja (Sesheja se ei löytänyt), mutta niidenkään kanssa se ei kummempia ominaisuuksia tarjoa, vain apua (linkkejä) ongelmatilanteisiin sekä vaihtamisen kuuntelutilan ja ambient-tilan välillä. Etsin jopa Youtube-videoista apua siihen, miten taajuuskorjaustila käytännössä vaihdetaan ja lopulta Support-sivu auttoi siinäkin (Indyissä 2 kosketusta ja sitten 2 sekunnin kosketus, Sasheissa neljä painallusta) - itse sovelluksesta sitä ei pysty tekemään. Valittavana ovat Music-, Podcast- sekä Movie-tilat ja kyllähän ne käytännössä hoitavat hommansa, eli korostavat niitä taajuuksia, jotka paremmin sopivat puheelle tai tehostavat loudnessin omaisesti ääntä elokuvien katsomista varten. Sovellus muistutti minua myös siitä, että molemmissa Evoissa on Tile-tuki, eli jos napit katoavat, niitä voi lähietäisyydellä etsiä tai kauempaa etsintäkuuluttaa. Tilen toiminnasta kirjoitin pari vuotta sitten Skullcandy Venueiden arviossa.
Kun on tullut testattua jo useampia langattomia kuulokkeita, olen vähitellen tottunut siihen, että kontrollit ovat korvanappien naputtelua ja koskettelua. Skullcandy Indyissä kosketuskontrollit toimivat kohtuullisen hyvin, vaikka silloin tällöin oli vaikea sanoa, että oliko se volyymin säätö ylös- tai alaspäin mennyt perille. Joskus syytin hikisiä sormia, mutta ehkä teknologiallakin oli osuutensa. Vaikka pienen totuttelun jälkeen oppi tietämään, kuinka pitkä painallus on sopiva, silti esimerkiksi äänitilan vaihtaminen aiheutti silloin tällöin hankaluuksia. Sesheissä taas on ohuet kalvopainikkeet, jotka kyllä reagoivat varmasti joka kerta, mutta samalla sitä painaa nappeja kohti korvakäytäväänsä, mikä ei täysin miellyttävä tunne ole. Ehkä tässä on se isoin hintalappujen eroa määrittävä tekijä.
Olen koostanut kuuloketestejä varten oman Spotify-listan, jossa on omasta mielestäni hyvin miksattua ja tuotettua, monipuolista musiikkia akustisesta elektronisempaan. Indyissä Music-tilassa äänikuva on bassovoittoisen utuinen ja jos kappaleessa on voimakas bassorumpu, se kuuluu todella iskevän korostuneesti. Muutenkin bassopuoli on hieman liian tukevaa, mutta kyllä näitä juna- tai pyöräilyreissun ajan kuuntelee ihan mielellään, sillä mitään ärsyttävää äänessä ei ole ja keskiäänet ovat tarpeeksi selkeitä. Sesh Evot ovat ääneltään… miten tämän sanoisi … ehkä parikymmentä euroa halvemman kuuloiset? Toisaalta basso ei niissä ole yhtä korostunut, joten tietynlaista musiikkia on pitkässä juoksussa jopa miellyttävämpää kuunnella Sesheillä.
Käyttäessäni nappeja puhelimella soittamiseen, vastapuoli kehui mikrofonin äänenlaatua “ei-ohueksi”, eli myös bassotaajuuksia oli mukana. Pientä sameutta ehkä, eikä Indyjen kohinanvaimennus täysin haltsannut työpöydällä puhkuvaa tuuletinta, mutta siinä oltiinkin jo ääritilanteessa. Vaikka molemmista Skullcandyn nappimalleista löytyy hieman nokan koputtamistakin, ovat ne silti aika mukavasti hintalappunsa väärtejä, eikä saman hintaluokan kilpailijoilta käsittääkseni löydy Tile-ominaisuutta.
 |
Skullcandy Sesh Evo
Hintaluokka: 79 euroa
Lisätietoa: Skullcandy
 |
Skullcandy Indy Evo
Hintaluokka: 119 euroa
Lisätietoa: Skullcandy
PS. Nappien hintalapuissa oli outoja eroja, esimerkiksi Amerikassa jotkut ketjut myyvät Indyja Seshejä halvemmalla ja joissain myyntipaikoissa ne ovat lähes samanhintaisia. Virallinen hinta on kuitenkin 79 euroa Sesh Evoille ja 119 euroa Indy Evoille.
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti